 |
| Kuva leppäkasasta keskikesällä |
Meillä on mökillä ulkohuussi. Isä rakensi sen 70-luvulla yhtenä kylmänä juhannuksena. Jossain vaiheessa huussi on saanut maalia pintaansa, mutta muuten se on melkoisen alkuperäisessä kunnossa, kai ikkunaa on pitänyt joskus vaihtaa, kattoremontista en ole varma. Koko rakennusta on korotettu aina aika ajoin, siis jos se joltain kulmalta on ollut vähän painunut (muistan kuinka pienenä olin aina isän apuna, ja joka kerta pelotti että mitä jos sormet jäävät väliin, kun isä nosti huussin kulmaa rautakangella ja mina tungin tiilenpalaa ja tervapahvia tjs. pohjakiven ja kulman väliin).
Isä on huolehtinut kuivikkeen vessaan jo vuosikausia vai -kymmeniä. Huussissa on astia, jossa kuivike on. Se näyttää ihan lahonneelta kannolta, ja mietinkin ennen että mistä niitä lahonneita kantoja oikein sikiää. No ei mistään, mutta lahoa puuta löytyy jemmasta.
Kuivike tehdään niin, että muutama lepän runko jätetään metsään lahoamaan. Leppä on kuulemma parasta, koivukin menisi. Se saa lahota paikallaan muutaman vuoden, jonka jälkeen sitä voi alkaa käyttää. Sanomattakin selvää, että näitä kasoja saa olla ainakin pari, jotta uutta on lahoamassa silloin kun vanhempaa käytetään. Suunnilleen kerran pari vuoteen isä hajoittaa tätä lahonnutta puuta isoon astiaan ja kaapii vähän maata ympäriltä mukaan (kasan viereisessä maassa on hajottajabakteereja ja muuta hyödyllistä pieneliöstöä). Tästä isommasta astiasta täytetään vessassa oleva astia, josta sitten pikkulapiolla voi heittää kuiviketta asioinnin jälkeen ja peittää mitä peitetettävissä on.
Huussi ei haise ja kaikki palaa lopulta niin, että muutaman vuoden maatumisen jälkeen saadaan hyvää lannoitetta kasvimaalle tai minne nyt tarvitaankaan. Näin se materia kiertää, ja hyvin kiertääkin, kasvimaalta kasvimaalle.
Isä on huolehtinut kuivikkeen vessaan jo vuosikausia vai -kymmeniä. Huussissa on astia, jossa kuivike on. Se näyttää ihan lahonneelta kannolta, ja mietinkin ennen että mistä niitä lahonneita kantoja oikein sikiää. No ei mistään, mutta lahoa puuta löytyy jemmasta.
Kuivike tehdään niin, että muutama lepän runko jätetään metsään lahoamaan. Leppä on kuulemma parasta, koivukin menisi. Se saa lahota paikallaan muutaman vuoden, jonka jälkeen sitä voi alkaa käyttää. Sanomattakin selvää, että näitä kasoja saa olla ainakin pari, jotta uutta on lahoamassa silloin kun vanhempaa käytetään. Suunnilleen kerran pari vuoteen isä hajoittaa tätä lahonnutta puuta isoon astiaan ja kaapii vähän maata ympäriltä mukaan (kasan viereisessä maassa on hajottajabakteereja ja muuta hyödyllistä pieneliöstöä). Tästä isommasta astiasta täytetään vessassa oleva astia, josta sitten pikkulapiolla voi heittää kuiviketta asioinnin jälkeen ja peittää mitä peitetettävissä on.
Huussi ei haise ja kaikki palaa lopulta niin, että muutaman vuoden maatumisen jälkeen saadaan hyvää lannoitetta kasvimaalle tai minne nyt tarvitaankaan. Näin se materia kiertää, ja hyvin kiertääkin, kasvimaalta kasvimaalle.
7 kommenttia:
Mahtavaa perinnetietoutta! Mun täytyy vinkata tämä mun mökkeilevälle kaverille. Josko tehokkaalle naiselle vaikeus olisi varmaan tuo muutamaksi vuodeksi lahoamaan jättäminen ;)
Pitää jättää lahoamaan sellaiseen paikkaan, ettei heti ota silmään, sen voi tehokkaampikin tapaus kestää ;)
Ollapa tonttia ja metsää sen verran, että vois tämän toteuttaa! Kivistön pihapiirissä ei tiettävästi ole yhtään leppää eikä niitä puita muutenkaan ihan kaadettavaksi asti. Muutama lahonnut pihlaja ja koivu löytyy, että ehkä niitäkin vois testata.
Olipa fiksu vinkki! Kävisiköhän tuo myös kompostikuivikkeeksi? Lahoa leppää löytyy ihan tuosta viereiseltä tontilta, joten sen voisi hyötykäyttää.
Liisa, varmasti koivu ja pihlaja käyvät hyvin.
Ulla, ilman muuta käy kompostin kuivikkeeksi, sinne vaan hyötykäyttöön.
Meidän mökin paikalla kasvoi kuusikko ennen pihan raivaamista. Kuusia on vielä tontin reunamilla ja niiden alta löytyy meidän huussin kuivike: kuusen juuresta löytyy maanpintaa raaputtaessa kuivaa höttömaata, jota olemme käyttäneet. Toimii hyvin.
Se onkin varmasti hyvää kuiviketta, neulasia ja hajottajaeliöstöä.
Lähetä kommentti