Luumu-inkiväärihillo

 

Tämä vuosi on ollut hyvä luumuvuosi. Olen kerännyt mökiltä yhteensä yli ämpärillisen noita ihania keltaisia luumuja, keitin niistä jo aiemmin isot satsit hilloa ja chutneyta. Viime viikonloppuna toin vielä niin paljon luumuja, että niitä oli pakko säilöä syömisen lisäksi, vaikka jääkaappi pursuaakin hilloja ja kaikkea. Samaan aikaan olin löytänyt kotimaista inkivääriä kaupasta: oli helppo keksiä millaista hilloa tekisin. Ja koska jääkaappiin ei enää oikein mitään sopinut, keitin hillon vähän vähemmällä sokerilla pakastimeen, ei minulla ollut hillosokeriakaan. Toki voit säilöä hillon purkkeihinkin jääkaappiin tai kellariin ja/tai käyttää hillosokeria, mutta minä tein nyt näin:

1½ kg luumuja kivet poistettuna

750 g sokeria

n. 2 rkl raastettua (kotimaista) inkivääriä

Halkaise luumut ja poista kivet. Punnitse luumut ja laita ne kattilaan. Jos et halua kovin makeaa hilloa, lisää sokeria puolet luumujen painosta. Keitä hilloa 10-15 minuttia ja lisää raastettu inkivääri. Inkiväärin määrä riippuu inkivääristä ja siitä kuinka inkivääristä haluat, eli sen määrä ohjeessa on suuntaa antava. Kannattaa maistella hilloa ja lisätä inkivääriä tarvittaessa. Purkita hillo kuumana, tai anna jäähtyä ja pakasta se rasioissa. Ihana hillo leivälle, pullaan/leivontaan tai ruuanlaittoon. 

 

Tein sinisistä luumuista ihanaa luumupaistosta Satu Koiviston ohjeella. Tein ohjeen 1½-kertaisena, ja sitä riitti maanantaijälkiruuaksi ja parille päivälle aamiasjugurtin lisäksi. Upea paistos, teen toistekin.

Luumukana

Tässä jollain viikolla yhtenä päivänä, kun olimme kolmestaan kotona, tein helpon kanaruuan. Kun  kerran säilöö, niin pitäähän niitä säilykkeitä käyttää. Löysin jääkaapista vielä yhden pikkupurkin viime vuotista luumu-chutneyta. Jo silloin totesin käyttäväni sitä kanaruokiin, ja tässä sitä ollaan.

Tästä annoksesta söimme kolmestaan kaksi ateriaa, ensin tällaisenaan tuoreen maissin kanssa ja seuraavana päivänä kastikkeena. Siivutin kypsät fileet, laitoin kattilaan lopun liemen, viipaloidun paprikan ja huudellun kermatilkan kanssa ja keitin kastikkeeksi. (Vinkki: kun kermapurkki menee tyhjäksi, huuhtele se tilkalla vettä, lisää purkkiin haluttaessa vähän vehnäjauhoa ja ravista. Käytä tämä nestetilkka kastikkeena ja suurustuuna.) Kummatkin ruuat olivat hyviä, niin hyviä.

700 g kanan rintafileitä

currya

suolaa

soijakastiketta

1½ dl luumu-chutneyta

Nuiji rintafileitä tasaisen ohuiksi ja asettele ne uunivuokaan. Mausta fileet currylla, suolalla ja tilkalla soijakastiketta. Levitä luumu-chutney hyväksi kerrokseksi fileiden kummallekin puolelle. Paista 225 asteessa 15-20 minuuttia. Anna vähän vetäytyä ja nauti.

Keltainen luumuhillo

Samalla kun tein luumuchutneytä, tein myös luumuhilloa. Ajatuksena oli maustaa hillo kanelilla, mutta eihän minulla ollutkaan kanelitankoja, laitoin sitten kardemummaa. Onneksi laitoinkin, se sopi todella hyvin tähän hilloon. Käytin marmeladisokeria, jotta hilloa ei tarvinnut tehdä niin makeaksi, näin se on monikäyttöisempi. Olen syönyt hilloa jo jäätelön, viilin ja jugurtin kanssa. Seuraavaksi voisin käyttää sitä pullaan ja ehkä piirakkaankin.

1 kg luumuja
½ dl vettä

1 tl kardemummaa

pätkä vaniljatankoa

330 g hillo- ja marmeladisokeria

Puolita luumut ja poista kivet. Laita luumut kattilaan veden, kardemumman, vaniljatangon ja sokerin kanssa. Puolita vaniljatanko ensin, vedä siemenet veitsellä irti ja lisää nekin kattilaan. Keitä luumuja sokerin kanssa reilun vartin verran. Anna vähän jäähtyä ja purkita steriloituihin purkkeihin. 

Luumu-chutney

Tämä vuosi on hyvä luumuvuosi, tuntuu että kaikkialla on paljon luumuja. Kodin luumupuu notkuu luumuista, samoin mökin toinen luumupuu, Laatokan helmi, oli keltaisenaan luumuja. Kriikunoitakin oli sellainen määrä vanhoissa puissa, ettei isä muista vuosiin nähneensä. Keräsin eilen reilu pari kiloa Laatokan helmiä säilöttäväksi ja mökkireissun jälkeen keitin ne hilloksi ja chutneyksi.

Rouva Raadelmasta oli tehnyt luumuista chutneytä ja hilloa, siitä tämän chutneyn idea lähti. Tein säilykkeen miettien parhaita mango-chutneytä mitä muistan Skotlannissa saaneeni. Tästä tuli ihan älyttömän hyvä säilyke, ihan yllätyin itsekin. Selvästikin hyvä flow viikonloppuna.

1 kg luumuja kivet poistettuna

1 iso sipuli

2 valkosipulinkynttä

1-2 Aji Cristal
1-2 Aji Fantasy
1rkl raastettua tuoretta inkivääriä

1 rkl korianterinsiemeniä
2 tl sinapinsiemeniä

1 tl suolaa
400 g hillosokeria
½ dl omenaviinietikkaa

½ dl etikkaa

Puolita luumut ja poista kivet. Pilko sipulit ja chilit hienoksi silpuksi ja laita kaikki aineet etikkaa lukuunottamatta kattilaan. Keitä vajaa puolituntia. Lisää etikka ja anna kiehahtaa hetken verran. Anna jäähtyä pieni hetki ja purkita steriloituihin purkkeihin. Säilytä jääkaapissa jäähtymisen jälkeen.

Aion käyttää tätä luumu-chutneyta ainakin wokeissa, kanaruuissa, riistan lisukkeena ja dipeissä. Maltan tuskin odottaa uusia kokkailuja.

Juhannuspuuhia osa 2: hedelmäpuiden istutusta

Juhannuksena tuli tehtyä muutakin kuin pullaa ja pannukakkua sekä saunottua ja uitua. Meillä oli pakattuna autoon kaikkien ruokien, vaatteiden ja harrastustavaroiden lisäksi 5 hedelmäpuun ruukkutaimea. Hyvin mahtui, mitä nyt lapset istuivat puiden keskellä toisella omenapuu korvassa.

Meillä on mökin vieressä alue, jossa ennen kasvoi muutama halava, ne halavat, joista yksi kaatui muutaman vuoden takaisessa myrskyssä. No ei ollut ihan seuraava kevät, jolloin ne kirsikat tulivat, mutta nyt tulivat. Istutettiin isän kanssa siihen kaksi luumua (Laatokan helmi ja Vilmitar) ja kaksi pensaskirsikkaa (Kirsa). Samalle alueelle olin jo aiemmin istuttanut mustaselja Maijan. Alueen reunalla kasvaa villivadelmaa, ja saa kasvaakin vielä ainakin toistaiseksi, sekä kurjenpolvea, sen toivon jopa lisääntyvän.

Alueelle oli kipattu aika reilusti lehmänlantaa, se jätettiin keskelle, ja sitä on tarkoitus poistetaankin vielä jonkin verran. Puut istutettiin suoraan hyvin rikottulle maanpinnalle, ja päälle tuotiin kottikärrykaupalla vanhaa kompostia, siitä samasta penkasta missä on useampi vuosi kasvatettu kurpitsaa. Maa on tällä paikalla kylmää pitkälle kevääseen (eli toivotaan että Vilmitar selviää), ja näin saatiin vähän kohotettua kasvupaikkaa. Isä aikoo tuoda vielä maata peräkärryllä tuohon alueelle, jotta alue saadaan kohoamaan kunnolla. Jotkut pelaavat uhkapelejä kortilla, minä pelaan puilla.

Istutettiin myös vielä yksi omenapuu, eli Punakaneli. Se mahtui  marja-aronian paikalle varsinaiseen marja- ja hedelmätarhaan, eli isoon korotettuun penkkiin. Tällä korotetulla alueella on kasvimaa, lipstikka, raparperi, kukkapenkki, viinimarjat, karviaiset, tyrnit (jos vielä selviävät), vadelmaa, kirsikkaa, kriikuna ja omenapuut. Aronia pääsi pellon laitaan pois paraatipaikalta. Nyt meillä on mökillä neljä nuorta omenapuuta: Pirja, kaksi Antonovkaa ja Punakaneli. Tarkoituksena oli kyllä, että siellä olisi yksi kutakin, eli yhteensä kolme puuta. Yksi niistä kuoli heti ensimmäisenä talvena muutama vuosi sitten, ja minä olin siinä uskossa koko ajan että se oli Antonovka. Harmittelin vielä, että lempiomenapuu oli se joka kuoli. Väitin sitten taimikaupassa isälle tomerasti vastaan, hän nimittäin tuli ostamaan kanelia. Antonovkan kanssa tulimme kaupasta, ja niin meillä sitten oli kaksi Antonovkaa eikä yhtään Punakanelia. Lupasin korjata virheeni, ja niin toin yhden Punakanelin noiden muiden puiden lisäksi. Se kuollut kaneli oli ollut hillittykasvuinen, nyt ostin normaalirunkoisen, jos se vaikka olisi kestävämpää laatua. Nyt vaan toivotaan hyviä kesiä ja talvia jotta puut pääsevät kasvun alkuun.

Suklaakakku ja marinoidut luumut jouluksi

Kukat Pirjo Koppi

Vaikka meillä on joulun ruuat vuodesta toiseen ihan samanlaisia samoilla resepteillä tehtyjä, niin joka lomalla tulee leivottua jotain uutta, niiden pakollisten torttujen (joiden sesonki on ennen joulua), taatelikakun ja pipareiden lisäksi. Tänä vuonna huomasin  Baking Instinct- blogissa olevan ranskalaiseen suklaakakkun. Tein kakun puolikkaana, tässä on se puolikas versio. Tämä oli enemmän kuin riittävästi meille, sillä tästäkin jäi osa syömättä. Tein myös muutaman työvaiheen eri järjestyksessä. Laiskuuttani en halua pestä esim. vatkaimia kesken leipomisen, eli vatkaan valkuaisvaahdon ensin, ja sitten samoilla vatkaimilla käyn voin ja sokerin kimppuun. Toimii hyvin, sillä valkuaisvaahto ei lässähdä hetken odottaessa. Näin olen aina tehnyt, ja hyvin toimii. Toinen muutos on tuo viikuna, unohdin nimittäin että niiden piti olla kuivattuja, ja minulla oli vain tuoreita, jotka sitten syötiin juustojen kanssa iltapalalla.

Vaikka kakku oli minusta ihan hyvä, niin suuri menestys se ei kuitenkaan ollut: yksi ei tykännyt kakusta, toinen ei päällisestä, kolmas ei luumuista ja neljäs ei edes maistanut. Pienensin vuuan kokoa ihan turhaan, vaikka tekisikin tämän puolikkaan taikinan, kannattaa se paistaa isommassa cm vuuassa. Puolitin nyt kakun ja laitoin väliinkin täytettä, koska tästä tuli niin korkea. Minusta ihan jees kakku, mutta ehkä ei tule tehtyä toista kertaa, eikä ainakaan tälle porukalle.

100 g tummaa suklaata (kaakaota vähintään 70%)

3 kananmunaa

½ dl tomusokeria

vaniljajauhetta

75 g voita

1 dl sokeria

1,75 dl vehnäjauhoa

0,75 dl rouhittuja pähkinöitä (minulla pekaani- ja hassel-)

100 g kuivattuja luumuja

100 g kuivattuja viikunoita (nämä jäivät siis pois)

1 dl makeaa mustaherukkaviiniä (tai portvniiniä tai madeiraa)

1 kanelitanko

vaniljajauhetta

125 g mascarponea

200 g rahkaa

2 rkl sokeria

vaniljajauhetta riittävästi

Sulata suklaa vesihauteessa tai varovasti mikrossa lämmittäen pienellä teholla. Erottele munista keltuiaset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, lisää tomusokeri ja vaniljajauhe ja vatkaa niin, että saat tiukan vaahdon. Vatkaa toisessa kulhossa pehmennyt voi ja sokeri vaahdoksi, lisää keltuaiset yksi kerrallaan ja vatkaa hyvin sekaisin. Lisää suklaa seokseen, sekoita tasaiseksi. Kääntele osa valkuaisvaahdosta taikinaan, lisää jauhot ja pähkinä, sekoita varovaisesti. Kääntele loput valkuaisvaahdosta varovaisesti taikinaan. Paista voidelleussa ja jauhotetussa 18-20 cm kakkuvuuassa, 175 astetta n. 45 minuuttia. Anna kakun jäähtyä.

Valmista marinoidut hedelmät: laita kaikki aineet kattilaan. Hauduta pienellä lämmöllä kannen alla kymmenen minuuttua. Anna jäähtyä.

Valmista rahkaseos yhdistämällä mascarpone, rahka, maun mukaan sokeria ja vaniljaa. Arvon von Smöör käytti vaniljarahkaa, mutta minä maustan ja makeutan mielummin rahkan itse.

Kokoa kakku: levitä mascarpone-vaniljarahka kakun päälle, ja niiden päälle maustuneet hedelmät. Anna vetäytyä vartin verran ja nauti hyvästä kakusta. Minä valmistin kakun ja hedelmät edellisenä päivänä, ja kokosin seuraavana.


Kakut eivät selvästikään ole minun juttu. Kuten kuopus 6 v totesi: "Ehkä sinä äiti et vaan osaa tehdä niin hyviä kakkuja kuin mitä niistä ohjeista pitäisi tulla." Niinpä.

Luumurahka

Tämä on yksi niistä joulun jälkiruuista (hedelmäsalaatin ja luumukiisselin lisäksi) mitä tulee tehtyä joka vuosi. Maailman helpointa, mutta hyvää kaikkien mielestä. Teen tämän vähän oikoen, mutta hyvin maistuu silti:

2 dl kermaa

500 g rahkaa (tai puolet siitä jos haluaa kermaisempaa)

300 g luumumarmeladia

vähän sokeria niin halutessa

Vatkaa kerma löysähköhköksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon rahka ja luumumarmeladi, lisää sokeria maun mukaan, jos haluat. Minusta sokeria ei tarvitse lisätä, kun jouluna tulee syötyä muutenkin paljon äkkimakeaa.

Luumupiirakka

Näin pitkälle aika kului, ennen kuin tuli kokeiltua pakastettua luumua piirakkaan. Kiisseleitä olen niistä keittänyt, tulee todella hyvä kiisseli, eikä maistu samalta kuin kuivatuista luumuista keitetty, aavistus vain samaa makua. Piirakan tein samalla ohjella kuin kirsikkapiirakan, lähinnä halusin tietää että onko taikinan työstäminen helpompaa silloin, kun sisälämpötila on vajaan kolmenkymmen asteen sijaan vajaa kaksikymmentä. Onhan se. Helppo pohja tehdä, ja erittäin hyvän makuinen. Ristikkoa ei ehkä kannata tehdä silloin, kun täyte on ihan sosemaista, se ei paistu niin kauniisti kuin silloin, jos täytteenä on kokonaisia marjoja/hedelmiä.

100 g voita

1 dl sokeria

1 muna

3 dl vehnäjauhoja

1 tl sitruunamehua

½ l survottuja luumuja

1 dl hillosokeria

20 g voita kuutioituna

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna, vatkaa hyvin. Lisää jauhot vähä kerrallaan ja lopuksi mausta sitruunamehulla. Kääri taikinapallo kelmuun, pidä jääkaapissa puolisen tuntia. Kauli 2/3 taikinaa vähän isommaksi kuin piirakkavuoka, nosta sen päälle ja tasoita reunat. Pidä pohjaa jääkaapissa toinen puoli tuntia (ohjeen mukaan, minulla vähemmän). Levitä luumusose ja pilko pikkasen voita päälle. Kauli loppu taikinasta ja leikkaa suikaleiksi. Tee ristikko piirakan päälle ja ripottele vähän sokeria päälle. Paista 220 asteessa kymmenen minuuttia, ja laske lämpötila 175 asteeseen, paista vielä vajaa puoli tuntia. Hyvää jäätekön kanssa, mutta myös ihan sellaisenaan.

Luumuhillo

Luumuja luumuja, enemmän luumuja. Sain käydä vierailemassa taas vuokrapalstalla jossa kasvaa kolme komeaa luumupuuta. Keräsin 10 litraa luumuja luumusateessa (tuuli sen verran napakasti, että koko ajan ropisi luumuja päälle), suurkiitokset Jenkalle! Luumut ovat erityisen kypsiä ja hyviä, joten säilöin ne heti, siis ne jotka jäivät jäljelle iltapalalta (vähän jäi huomiseksikin). Soseutin vanhanaikaisella sosemyllyllä osan luumuista, ja pakastin ne sellaisenaan ilman sokeria. Niitä voi käyttää ainakin piirakoihin tai kiisseleihin pitkin talvea. Keitin myös vaniljaisen luumuhillon seuraavasti:


2.3 kg luumuja (kivet poistettuna)
1 iso vaniljatanko
1 kg hillosokeria

Halkaise luumut veitsellä ja irrota kivet. Laita luumut isoon kattilaan, lisää halkaistu vaniljatanko ja sen siemenet sekä sokeri. Keitä vajaa puoli tuntia,  kuori vaahto pois (sitä ei juurikaan ollut), poista vaniljatanko ja purkita steriileihin purkkeihin.

Koemaistoin hillon, se oli ihanan vaniljaista, himpun kirpeää. Varmasti hyvää jäätelön kanssa tai piirakassa. Harmi vaan kun tähän aikaan illasta ei saa kunnon valoa kuvaan. Ja nyt kuuntelen kun kannet paukkuu, mikä ihana ääni!