Kerrankin hyvä sosekeitto

Esikoinen toivoi sosekeittoa omalla kasvis-toivevuorollaan, saatesanoilla "tee siitä kerrankin hyvää". No nyt tuli hyvää, niin hyvää, että on pakko kirjoittaa resepti ylös. Ihan tavallinen sosekeittohan tämä on, mutta minä en kovinkaan usein tunnu onnistuvan siinä, ainakaan muiden mielestä. Minulla oli liemenä hyvää peuralientä, mutta toki mikä tahansa muu liemi käy oikein hyvin, kasvisruuaksi tägäsin siitä huolimatta. 

Tästä annoksesta söi kolme (en laske sitä kuopuksen lautasen sotkemista annokseksi), ja lisäksi jä kolmelle etäilijälle riittävä lounas. 

6 porkkanaa (keskikokoisia)

1 palsternakka

1 sipuli (pienehkö)

n, ½ l kurpitsakuutioita (tai vastaava määrä sosetta)

1 varsisellerin varsi (pienehkö)

4 perunaa (esim. Rosamunda)

1 parsakaalin varsi (koska oli)

1 dl tiukkaa lientä

7 dl vettä

n. 200 g Koskenlaskijaa

1 tl suolaa (riippuu liemestä tarvitaanko)

1 tl viherpippuria morttelin kautta

mustapippuria myllystä

vähän timjamia

Kuori ja pilko kasvikset. Keitä niitä nesteessä n. 15 minuuttia. Lisää koskenlaskija ja soseuta. Tarkista suola, lisää vähän mausteita maun mukaan. Tarjoa esim. raejuuston kanssa. 

ps. Tähän keittoon meni viimeinen sipuli, nyt olen alkukesään saakka ostosipuleiden varassa. 

Punajuuri-linssivuoka Auralla

En sentään aina syö etäpäivänä lounasta, josta riittää juttua (ja/tai naurua) seuraavana päivänä, välillä syön myös ihan tavallista ruokaa, jonka vaan lämmitän mikrossa. Tänään oli sellainen päivä, olin valmistanut tämän ruuan jo aikaa sitten, kuva taitaa löytyä instasta lokakuun alkupuolelta. Pakastin ruuan annoksina jotka on helppo ottaa sulamaan etäpäivän aamuna, tai ottaa mukaan evääksi töihin.

Vuoka on hyvää, joskin tietysti vähän pliisua maultaan kuten ohjeesta voi päätellä. Onneksi olin tehnyt etikkasieniä nappirouskuista, niistä tuli juuri sopivasti vähän potkua ruokaan. Sienet olivat ihan mielettömän ihania, harmi vaan etten näköjään ollut kirjoittanut reseptiä ylös vaikka niin luulin.

Huomatkaa tuo hassu kahden kerroksen sieni, sain sen pysymään ehjänä metsästä kotiin ja kokonaisena se säilyi lautaselle saakka.

1 kg punajuuria

2½ dl punaisia linssejä

1 iso sipuli

1 palsternakka

1 pkt Aura-juustoa

Keitä punajuuret napakan juuri ja juuri kypsiksi. Jäähdytä niitä kylmässä vedessä sen verran, että voit kuoria ne. Raasta kuoritut punajuuret raastimen karkealla terällä. Keitä myös linssit pussin ohjeen mukaan, se vähän vaihtelee linsseistä riippuen. Kuori ja pilko sipuli sekä raastta palsternakka raastimen hienolla terällä. Sekoita kaikki aineet keskenään, murustele myös juusto joukkoon. Paista uunissa 200 asteessa 1 h. Hyvää heti, mutta kestää myös pakastamisen hyvin. Syö sellaisenaan tai lisukkeena.

Sorsaa ja uunijuureksia

Sorsa ei ole ollut viime vuosina yleinen ruoka meillä, mutta kyllä sitä aina joskus pääsee pöytäänkin saakka. Lapsena saimme yleensä sorsapataa, joka sekään ei mahdottaman yleistä ollut, pyhäruualta se aina tuntui (näköjään en ole tullut bloganneeksi tavallista sorsapataa tänne, enkä oikein mitään muutakaan sorsareseptiä).

Minusta sorsa on parhaimmillaan fileet erikseen roseeksi paistettuna, ja lisänä hyvä kastike rangasta keitetystä liemestä. Näin tehden rankaan jää sen verran lihaa (mm. koivet ja siivet), että siitä saa vielä oikein hyvän keiton/kastikkeen.

Tämän riistasunnuntain ruoka syntyi näin:

Sorsaliemi

2 sorsan rangat

1 palsternakka

1 iso porkkana

1 sipuli

sellerin varsi

rosmariinin oksa

timjamia
persiljaa
n. 1 tl kokonaisia musta- ja valkopippureita

vettä

Irrota sorsanfileet irti rangasta ja siirrä ne syrjään odottamaan. Laita rangat kattilaan ja lisää vettä niin että peittyvät hyvin. Nosta vesi kiehuvaksi, kuori vaahtoa niin kauan kuin sitä muodostuu, nyt meni yli vartti. Lisää kuoritut ja pilkotut kasvikset sekä yrtit ja mausteet, keitä n. pari tuntia. Siivilöi liemi, ja keitä sitä kokoon niin, että jäljelle jää n. puolet. Irrota kaikki lihat tarkkaan luista, ja siirrä kylmään/pakasta myöhempää käyttöä varten, näistä tulee helposti toinen ruoka neljälle hengelle.

Sorsafileet

4 sorsan rintafilettä (eli kaksi sorsaa)
voita

suolaa, pippuria

Suolaa ja pippuroi sorsanfileet. Paista sorsaan voissa kuumalla valurautapannulla hyvä pinta. Alenna lämpöä, ja anna kypsyä kannen alla roseeksi, käännä kertaalleen. Nyt paistoin n. 10 minuuttia. Kääri fileet sen jälkeen folioon, ja anna lämmön tasaantua vähintään 10 minuuttia. Tee kastike lihojen vetäytyessä samalla pannulla, jotta saat kaikki maut talteen.

Sorsakastike

n. 1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoa
3 dl sorsalientä

loraus kermaa (ehkä n. ½ dl)
1 rkl puolukkahyytelöä (tai muuta mieluista hilloa)

suolaa, pippuria

Laita pannulle vähän voita ja jauhot, sekoita ja raaputa kaikki maut talteen. Lisää liemi ja sekoita niin ettei jää paakkuja. Kun kastike alkaa saostua, lisää kermaa ja hillo, mausta suolalla ja pippurilla. Aivan ihana kastike, tätä voisi syödä pelkiltään.

Hunajaiset uunijuurekset

porkkanaa

palsternakkaa

naurista
punajuurta
muutama kevätsipuli

3 rkl öljyä

1 rkl hunajaa

1 rkl balsamicoa

kuivattua timjamia

suolaa

Kuori ja pilko kasvikset, laita ne uunivuokaan. Sekoita öljyyn muut aineet ja kaada juuresten päälle. Paista 225 asteteessa 30 minuuttia.

Nauti sorsafileet perunamuusin, kastikkeen ja uunijuuresten kanssa. Ihannemmaailmassa jokainen olisi saanut kaksi sorsanfilettä, niin hyvin ne maistuivat, mutta hyvä näinkin. Ruokaa maalta ja joelta, kasvikset ja yrtit minun kasvattamia, sorsat miehen metsästämiä.


ps. Voiko marraskuussa nostettuja siemenestä kasvatettuja sipuleita sanoa kevätsipuleiksi?
pps. Voi näitä marraskuun kuvia.

Janssoninkiusaus juureksilla

Puoli kiloa kasviksia päivässä on helppo juttu kesällä ja syksyllä, silloin asiaa ei tarvitse edes miettiä. Helppoa se on talvellakin, mutta ainakin minun on alkutalvesta mietittävä asiaa, joka vuosi. Helppo tapa lisätä talvikasvisten käyttöä on korvata osa tavallisen ruuan raaka-aineista kasviksilla. Yksi tälläinen helppo ruoka on janssoninkiusaus. Sanoisin jopa että näin tulee parempaa kuin pelkällä perunalla. 

4 perunaa (400 g kuorittuna)

100 g juuriselleriä kuorittuna

150 g palsternakkaa kuorittuna

2 sipulia (150 g kuorittuna)

2 valkosipulin kynttä

1 prk hyviä anjovis-fileitä

2 dl kermaa

1 dl maitoa

Kuori perunat ja muut kasvikset. Leikkaa ne suikaleiksi tai käytä leikkuria. Sekoita suikaleet ja laita ne uunivuokaan. Lisää kala liemineen, sekoita vähän. Kaada päälle purkki kermaa, huuhtele purkki maidolla ja kaada sekin sekaan. Paista 225 asteessa 60 minuuttia, anna vetäytyä hetki.

Kasvispihvit porkkanasta, palsternakasta ja ohrasta

Minä keitin lihapadan lisukkeeksi vähän reilummin rikottuja ohrasuurimoita sillä ajatuksella, että teen lopuista kasvispihvejä seuraavana päivänä. Keitin suurimot peuraliemessä, mutta jos haluaa sellaisia kasvispihvejä, jotka kelpaavat kasvissyöjälle, kannattaa ohra tietysti keittää kasvisliemessä. Laitoin tähän kuitenkin vege-tägin, voitte kuvitella että liemenä oli kasvisliemi.

2-3 dl liemessä keitettyä ohraa (ehkä reilu ½ rikottuja suurimoita)

2 munaa

3 dl porkkanaa raastettuna

1 dl palsternakka raastettuna

suolaa, pippuria myllystä

chiliä, savupaprikaa maun mukaan

Keitä ohrat ohjeen mukaan tai käytä edelliseltä aterialta ylijäänyttä valmiiksi keitettyä ohraa. Lisää joukkoon munat ja juuresraasteet, mausta maun mukaan. Sekoita taikina hyvin sekaisin. Nostele pannulle ruokalusikallinen kerrallaan taikinaa, painele pihviksi, minun pannulle mahtui neljä pihviä kerrallaan, yhteensä taikinasta tuli kahdeksan pihviä. Paista joko öljyssä tai voissa muutama minuutti kummaltakin puolelta. 

Nämä pihvit pysyivät juuri ja juuri kasassa (ihan riittävästi kuitenkin), jos haluat, voit lisätä vähän jauhoa sitomaan pihvit paremmin kasaan. Hyviä, maukkauta ja ruokaisia pihvejä. Ohra sopii hyvin makunsa ja rakenteensa puolesta juurespihveihin, näitä tulee tehtyä varmasti muulloinkin.

Ohraa jäi sen verran reilusti, että tein myös kaalilaatikon samalla. Minulla oli yksi kaali odottamassa käyttöä, sen lisäksi otin vain puoli kiloa jauhelihaa sulamaan ja kuorin pari sipulia. Tästä kaalilaatikosta tuli ehkä paras ikinä tekemäni kaalilaatikko, ja niitä olen tehnyt paljon. Rikotut ohrasuurimot imivät makua ja toivat rakennetta ihan eri tavalla kuin riisi tai tavallinen ohra ikinä. Meillä kaalilaatikkoa ei syö kukaan muu kuin minä, joten pakastan tämän laatikon työlounaiksi. Tämä laatikko maksoi alle kympin, ja saan siitä ehkä 7 ateriaa. Selvää säästöä minulle siis 60 €. Ja varmasti hyviä lounaita.

Savustettu palsternakkakeitto

Samalla kun savustin isot lantun ja palsternakan, savustin myös ison palsternakan. Palsternakka sai olla savustimessa yhden tunnin, se oli oikein sopiva aika. Valmistin siitä paksun keiton itselleni, eli alla oleva annos oli reilusti sopiva yhdelle hengelle. Keitosta tuli paksua, ja mietin että tästä olisi saanut upean pyreen jos olisi käyttänyt vain vähän vähemmän vettä/lientä, ja korvannut pikkumäärän kermaa voilla. 

1 savustettu iso palsternakka (1 h savustimessa)

3 dl vettä/lientä

1 peruna

1 omena

pikkuloraus kermaa/tuorejuustoab

suolaa

vähän yrttejä

Savusta palsternakka. Anna jäähtyä, kuori ja pilko se valmiiksi. Laita kattilaan vähän vettä tai hyvää lientä ja keitä kuorittua ja pilkottua perunaa hetki. Pilko omena ja lisää keittoon, lisää myös savustettu palsternakka. Anna kiehua niin, että peruna on kypsä. Lisää halutessa pikkuloraus kermaa tai tuorejuustoa ja soseuta keitto. Tarkista suola, lisää vähän yrttejä ja nauti täyteläisestä keitosta.

Kurpitsakeitto

Minun talvikurpitsasato ei tänä vuonna päätä huimaa: yksi nyrkin kokoinen potimarron. Kesäkurpitsasato oli vähän parempi, laskujeni mukaan kai 4 Firezen pitkää kesäkurpitsaa, ja saman verran sormenkokoisia (jotka eilen kuorrutin taikinassa ja friteerasin) sekä 1½ ufoa, puolikas siitä että toinen kasvoi sellaiseksi lapsen kämmenen kokoiseksi. Hurraa siis hienolle sadolle, huonomminkin voisi olla.

Mietin pitkään, että mihin raatsin käyttää tämän arvokkaan kurpitsan. Ongelma ratkesi eilen, kun sain Kielometsästä idean kurpitsakeitolle. Minulla on tässä blogissa useampi kurpitsakeiton ohje, mutta minusta mikään ei ole ollut niin hyvä kuin tämä. Oikeastaan tämä on paras sosekeitto mitä olen ikinä tehnyt tai syönyt (ja tähän ne jaarittelut kissanhännästä). Sosekeitot ei ole muun perheen lempiruokaa, ei vaikka jätän sipulit ja kaalit (omia lemppareita), purjot, perunat ja kesäkurpitsat veks. Tänään päätin tehdä hyvin yksinkertaisen, sellaisen kikkailemattoman keiton, ja täytyy todeta etten muista näin hyvää sosekeittoa syöneeni koskaan (ja lapsetkin söivät lautaselliset melkein mukisematta). Ja lisäfiilistelyä tuli siitä, että kaikki raaka-aineet tulivat omasta maasta, keltajuuret ja palsternakka mökiltä, muut palstalta. Vaihtamalla liemen kasvislimeksi keitosta tulee kasvisversio, ja kerman johonkin korvikkeeseen niin keitosta tulee vegaaninen. 

½ l kyyhkylientä (tai jotain muuta lientä)

2 keltajuurta

1 keltainen porkkana

2 oranssia porkkanaa

1 palsternakka

vähän voita

1 nyrkin kokoinen potimarron- eli hokkaido-kurpitsa (tai isommasta osa)

raastettua muskottipähkinää

1 tl viherpippuria morttelin kautta

vettä vähän

1-2 dl kermaa

suolaa maun mukaan

paahdettuja pinjansiemeniä

Laita kyyhkyliemi (tai kasvis-) kiehumaan. Kuori ja pilko juurekset, lisää liemeen kiehumaan. Laita sillä aikaa paistinpannulle nokare voita ja paahda pilkottua kurpitsaa pannulla. Raasta vähän muskottipähkinää ja lisää viherpippuria ja anna kurpitsan saada vähän väriä. Siirrä kurpitsapalat kattilaan ja ota maut talteen pannulta tilkalla vettä, kaada sekin kattilaan. Anna kiehua vielä hetki, niin että juurekset ovat sopivasti melkein kypsiä. Soseuta keitto, lisää kermaa ja tarkista suola, lisää tarvittaessa. Paahda pinjansiemeniä kuivalla pannulla ja lisää keiton päälle.

Nauti loistavasta keitosta, aurinkoisesta väristä ja syksyn fiiliksestä. Ja siitä onnesta että lähipelto päästiin kuin päästiinkin puimaan.

Keitto kiehumassa

Miltä palsternakka näyttää?

No kaikkihan sen tietää miltä palsternakka näyttää, se epäsiisti, kalpea versio porkkanasta. Mutta sitä minä en tiennyt 5-6 v sitten, kun ensimmäistä kertaa kylvin palsternakkaa, että miltä ne ensimmäiset palsternakan lehdet näyttävät. Googlasin ja etsin ja yritin löytää, mutta en löytänyt kuvia jotka olisivat auttaneet. Niin sitten kitkin kaikki palsternakat rikkaruohojen mukana (ainakaan minään muuna vuonna itävyys ei ole jäänyt nollaan). Ehkä aavistuksen liioittelen, nyt kun oikein muistelen, niin ehkä niitä jäi vahingossa kaksi kasvamaan.

Tuossa kuvassa näkyy kaksi palsternakan alkua. Olen ympäröinyt lehdet eli nuo säästin kitkemiseltä, kaikki muu sai mennä. Palsternakka itää hitaasti ja aika epätasaisesti, eli tarkkana saa olla. Jos palsta vaati kitkemistä viime viikolla, niin sama oli edessä mökin kasvimaalla. Sen verran kylmää ollut, että kaikki on aika pientä vielä, tänään vasta saatiin ensimmäiset salaatit aamiaispäytään. Uusia perunoita on odotettavissa hirvestysaikaan, mutta eihän se haittaa, kaupoista niitä ei enää silloin saa. Toivotaan pitkää kasvukautta ja lämmintä syksyä.

Omenainen lapapata possusta

Lapapata on hauska sana. Ja tämä on erityisen hyvä pata, takuuvarmasti maistuvaa kaikkien mielestä. Helppo tehdä ja koko ruoka kypsyy samalla vaivalla. Nelihenkiselle perheelle tästä tulee kaksi täyttä ruokaa ja lihaa vielä jää liemen kanssa yhteen kastikeruokaan.

Osallistun tällä reseptillä pitkästä aikaa kuukauden ruokahaasteeseen, jonka tässä kuussa järjesti Grillataan ja Chillataan -blogi mukavalla aiheella eli pataruualla. Minä tein padan sähköuunissa, mutta tämä soveltuu oikein hyvin myös leivinuunissa tehtäväksi. Kisaan on jo ilmottautunut iso joukko toinen toistaan parempia patoja, joten enpä usko että minulla on taaskaan mitään mahdollisuuksia, mutta ei se haittaa. Halusin kuitenkin mukaan tällä yksinkertaisella ruualla, huomaan että minulla ruuat vaan yksinkertaistuvat koko ajan ja haen puhtaita simppeleitä makuja. Siksi tämä on ihan parasta.

voita

1.5 kg possun lapaa

musta- ja viherpippuria

2 tl sinappijauhetta

2 palsternakkaa

4-5 pienehköä sipulia

6-8 perunaa

2 omenaa

1 rkl merisuolaa

2.5 dl vettä

1 dl makeaa omenaviiniä

reilusti tuoretta timjamia

Ruskista liha padassa. Ripottele päälle mustapippuria ja morttelissa hienonnettua viherpippuria sekä 1 tl sinappijauhetta kummallekin puolelle. Lisää pataan kuoritut ja pilkotut kasvikset sekä viipaloidut omenat päällimmäiseksi. Lisää suola ja kaada nesteet pataan, lisää timjami päällimmäiseksi. Laita pata kansi päällä 250 asteiseen uuniin ja laske lämpö 150 asteeseen. Anna hautua nelisen tuntia. Hyvä pata, kaikkien lempiruokaa.

Palsternakka-omenarösti ja River Cottage FRUIT everyday

Ostin juuri ilmestyneen Hugh Fearnley-Whittingstallin River Cottage FRUIT Everyday -kirjan ja sain sen vihdoinkin toissa viikolla. Luin ja selasin kirjan viime viikonloppuna, ja jälleen kerran löytyi kymmeniä ja kymmeniä reseptejä joita tulee ihan varmasti kokeiltua. Kaikkein eniten inspiroivia taisivat olla ne tutuimmat, eli marjat, omenat ja päärynät. Ja raparperi, joka - aivan oikein - Hugh:n sanojen mukaan ei kuuluisi tähän kirjaan, mutta koska hän ei ole mikään "taxonomic disciplinarian", rapaparperi sai oman ansaitun kappaleensa kirjasta. Mikä mahtava sana :D Sitrushedelmäkappaleesta löytyy myös vaikka mitä kokattavaa. Sen sijaan villimarjojen kappale jäi vähän vieraammaksi, siinä oli selvästi monia marjoja, joista minulla ei ole aavistustakaan millaisia ne ovat. Ja toisaalta, puuttui vaikka puolukka, joka on mielestäni meidän monikäyttöisin marjamme, ja taas ainakin näin loppusyksystä se ihan ykkönen. Se ei ollut saanut edes mainintaa lopun Harvinaisten hedelmien ja marjojen luettelossa. Pitäisiköhän kutsua Hugh kylään?

Minä jaksan ihastella sitä, kuinka Hugh:n kirjoissa on toinen toistaan inspiroivimpia oivalluksia, ja silti ihan tavallista ruokaa joka käy arkeen ja juhlaan. Sellaista mitä on ilo kokata, koska tietää että varmasti onnistuu ja tietää, että tarvittaessa voi soveltaa paljonkin, ja silti onnistuu. Ja kirjojen taitto on minulle sopivan selkeää, ilman mitään kikkailua sivulla on ohje ja viereisellä sivulla hyvä ja selkeä kuva. Eikä ole liikaa stailausta, ruoka on oikeasti lautasella tai pannulla eikä vaikka lattialla tai paperilla risa lusikka vieressä jne; tiedättehän ne kaikki (muka)hienot jujut mitä näkee niin monissa ruokakuvissa nykyään.

Koska olin kerännyt palstalta ämpärillisen palsternakkoja torstaina, tuli tämä resepti heti kokeiltavaksi. Melkoinen parannus muuten palsternakkasadossa sitten toissa vuoden, jolloin saaliina oli kolme pienen pientä palsternakkaa. Aloitin silloin palsternakan viljelyn, en mitenkään onnistuneesti, mutta onneksi en antanut sen masentaa. Nyt olen käyttänyt palsternakkaa vähän koko ajan loppukesästä lähtien (tiedättehän, kesäkuu on alkukesää, heinäkuu kesää ja elokuu loppukesää...) ja vieläkin sain ämpärillisen kerättyä. Ja lähes toinen mokoma tuli mökiltä.

300 g palsternakkaa

2 isohkoa omenaa (minulla Åkero)

1 muna

2 rkl vehnäjauhoa

suolaa, pippuria myllystä

öljyä/voita

Pese tarvittaessa ja kuori palsternakat. Pilko ne reiluiksi samankokoisiksi paloiksi ja keitä muutama minuutti niin, että vähän pehmenevät. Kaada vesi pois ja anna palsternakkojen jäähtyä. Raasta ne raastimella karkeaksi raasteeksi. Kuori omenat ja raasta nekin. Sekoita palsternakka- ja omenaraaste kulhossa, lisää muna, jauhot ja suola ja pippuri. Paista pannulla ölyssä tai voissa tai niiden sekoituksessa kymmenisen minuuttia, käännä muutamaan kertaan. Ohjeen mukaan tästä tulisi 10-12 kakkua, mutta minä tein vähän paksumpia, ja sain 7 kpl, yhtä monta kuin Opa-Muurikan pannussani on koloja. Minulla meinasi hajota aika helposti, eli vähän varovasti sai käännellä.

Hyviä, ihan mielettömän hyviä. Mielenkiintoinen makumaailma, joka sopi hyvin munan ja pekonin kanssa, tai vaikka porsaankyljysten viereen. Teen toistekin.

Parmesanilla maustetut juurestikut ja kaprisdippi

Juurekset ovat hienon värisiä tähän aikaan vuodesta. Yllä on porkkanoita, keltajuuria ja palsternakkaa omalta palstalta. Keltajuuret käytin säilöntään, muut juurekset juurestikkuihin ja kanapataan.

Löysin tämän reseptin uusimmasta Koti&Keittiö-lehdestä (9/2013). Olin ostanut omien juuresten lisäksi kaskinaurista ja ison mukulasellerin Hakaniemen torilta.

2 porkkanaa (toinen oranssi, toinen violetti)

1 palsternakka

kaskinauris (ohjeessa pala lanttua)

200 g mukulaselleria

vähän öljyä

1 dl parmesaania raastettuna

tuoretta timjamia (ohjeessa rosmariinia)

vähän raastettua valkosipulia

sopivasti savuchiliä

Pilko juurekset ohuiksi tikuiksi. Sekoita niihin vähän öljyä ja levitä pellille. Paista 225 asteessa 15 minuuttia. Sekoita sillä välin juusto ja mausteet. Sekoita se juurestikkuihin ja jatka paistamista vielä reilu viisi minuuttua.

Dipataan majoneesiin, johon on sekoitettu pilkottua kaprista ja vähän raastetua valkosipulia.

Minulla tikut jäivät noilla ohjeen paistoajoilla aika lötköiksi. Sinänsä ei haitannut, mutta ehkä aavistus rapeutta olisi sopinut paremmin, ainakin jos niitä haluaa dipata.

Jatkettu jauhelihakastike: arjen pelastaja

Tämä on meidän perusruokaa, sitä arjen pelastajaa silloin, kun on tavallista hektisempää töissä, työmatkoja, lastenhoitajaa, vaaria, milloin mitäkin järjestelyä. Tai muuten vaan laiskottaa. Sitä ruokaa millä kierretään se, ettei tässä perheessä kukaan syö eineksiä. Kun tiedän jotain erikoista tulevan teen yleensä aina ison kattilallisen suunnilleen tälläistä kastiketta, vihanneslajit saattavat vähän vaihdella saatavuuden mukaan, aivan kuten lihat ja mausteetkin. Mutta perusidea on tehdä viiden litran kattila täyteen ja jakaa kastike sopiviin annoksiin pakastimeen. Ja sitten tarvittaessa sulattaa ja lämmittää kastike ja keittää joko pasta tai perunat kaveriksi.

Nyt kaikki kasvikset ovat palstalta, lihat maatilatorilta sekä omasta pakastimesta ja tomaattimurskat kaupasta. Pidän lautasmallin mielessäni kastiketta tehdessä, ja tätä syödessä ei olekaan ihan pakko olla lisukkeena muuta kuin pastaa tai perunaa, ja silti pysytään melko lähellä suositeltavaa lautasmallia. Kuka sitten ruokkiikin lapset ja itsensä, hänen ei tarvitse miettiä mitä tarjota lisukkeena. Ja tästä tykkää niin lapset kuin aikuisetkin (kunhan vaari saa perunoita lisukkeena).

1 kg porsaan jauhelihaa

500 g hirven jauhelihaa

500 g naudan paistijauhelihaa

mausteita (pippureita, paprikaa, chiliä, timjamia jne.)

2 kg tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia/tomaattipuretta

4 isoa sipulia

1 rkl suolaa

3 rkl fariinisokeria
1-2 rkl punaviinietikkaa
3 rkl vehnäjauhoja
500 g raastettua porkkanaa

250 g raastettua palsternakkaa

500-750 g raastettua kesäkurpitsaa

kourallinen yrttejä (basilikaa, oreganoa, timjamia, meiramia jne.)

Paista jauhelihat pienissä erissä pannulla. Mausta jokainen erä haluamallasi tavalla. Siirrä lihat isoon kattilaan. Kaada joukkoon tomaattimurskat ja paseeratut tomaatit ja vähän tomaattipuretta. Kuori ja pilko sipulit, kuullota niitä pannulla, lisää kastikkeen joukkoon. Lisää suola, fariinisokeri ja etikka, lisää vehnäjauhoja jos haluat vähän suurustaa kastiketta. Raasta juurekset raastimen hienolla terällä, lisää kattilaan. Anna kastikkeen kiehua hyvä tovi, suunnilleen tunti ainakin jos on aikaa. Raasta kesäkurpitsa hienoksi ja lisää se ja tuoreita yrttejä kastikkeeseen. Anna vielä kiehahtaa ja nauti pastan kanssa. Loput voi pakastaa kunhan kastike on jäähtynyt.
 

Loppukesän lihapata haudutuspadassa

Haudutuspadassa on helppo tehdä ruokaa isommallekin porukalle. Erityisen kätevä se on metsästyskautena, jolloin ei ole mitään varmoja aikatauluja milloin ihmiset palaavat metsältä syömään. Tänään alkoi kyyhkykausi, ja hyvin alkoikin, huomaa että on ollut suosiollinen vuosi linnuille. Mukavaa on myös se, että kaikki kasvikset ja juurekset sai hakea kasvimaalta kesäkeittiön vierestä. Padasta tuli kylläkin lähinnä keittoa, mutta hyvää se oli joka tapauksessa.

voita

n. 2 kg lihaa (porsaan kasleria, kinkkua ja naudan etukylkeä n. 600-700 g kutakin)

1 dl jauhoa

timjamia, pippureita, paprikaa

½ kg perunoita

½ kg porkkanoita

½ kg sipulia

300 g palsternakkaa

pari sellerin vartta

n. 1 dl soijakastiketta

vähän balsamicoetikkaa

3 dl  tummaa olutta (Laitilan tumma Kukko tällä kertaa)

vettä niin että kaikki peittyy

suolaa

Leikkaa liha reiluiksi paloiksi. Ruskista, jauhota ja mausta lihanpalat aina pannullinen kerrallaan. Pese ja pilko kaikki kasvikset. Jätin salottisipulit kokonaiseksi, isommat sipulit pilkoin puoliksi tai neljään osaan. Laita lihat ja kasvikset pataan ja kaada nesteet päälle. Laita pata asetukselle low ja anna padan hautua vähintään 7 tuntia, tai mieluiten 8-9 tuntia.Tästä tuli niin iso pata, että juuri ja juuri mahtui pataan, vähän vähempi olisi ollut parempi. Tuo jauhomäärä ei riittänyt suurustamaan kastiketta kunnolla, eli jos haluat sakeaa kastiketta, jauhoa pitäisi olla vielä enemmän.

Ja mikä mukavinta, sain kokata ulkona, eli mökki ei lämpene ruuanlaitossa, eikä ruuan käryä tule tupaan. Haudutuspata sai porista koko päivän kesäkeittiön pöydällä. Pääsin kokeilemaan lihan käristyksessä uutta induktioliettä jonka mies osti vähän aikaa sitten. Ihan huippukapine.

Viiden juureksen pekonikeitto

Tämä resepti on ollut yksi niistä monista River Cottage Everyday -kirjan resepteistä, joka on odottanut jo pitkään vuoroaan tulla kokatuksi. Nyt ajattelin tehdä sitä ensimmäisenä omana toiveenani "viikon keittopäivälle". Keitto on oikeasti ihan peruskeitto, juurekset samoja mitä käytän muutenkin koko ajan, mutta pekoni sekä erilainen valmistustapa tuovat keittoon omat jujunsa. Ohjeen mukaan keitosta tulee 4-6 annosta, minä sanoisin että kyllä siitä se kuusi annosta tulee helposti. Keittoni ei ollut ollenkaan niin kaunis kuin kirjan kuva oli, mutta hyvää se oli, etenkin kuopus tykkäsi ja sanoi toivovansa samaa keittoa myöhemmin.

100 g hyvää pekonia (minulla taas Pajuniemeä)

1 iso sipuli

150 g porkkanaa

150 g lanttua

150 g perunaa (kiinteä lajike)

150 g palsternakkaa

150 g juuriselleriä

1 l kasvis- tai kanalientä (minulla oli villisikalientä)

suolaa ja pippuria

ruohosipilia

cheddaria raastettuna (minulla oli Kolatun Marttaa)

Paista pekonia pannulla/kattilassa kunnes rasva alkaa irrota. Lisää pilkottu sipuli ja anna hautua, tai hikoilla kuten Hugh sanoo, 10-15 minuuttia. Lisää juurekset pilkottuna ja jatka hauduttamista (hikoiluttamista) vielä 10 minuuttia. Lisää liemi, peitä pannu/kattila kannella ja anna kiehua hiljalleen vartin verran, tai kunnes juurekset ovat sopivan pehmeitä. Tarjoile heti, ripottele ruohosipulia ja juustoraastetta päälle.

Naudan etulapapaisti

Minulla oli pakastimessa reilu lapapaisti (2.7 kg) luomunautaa. Koska olen mökkiviikonloppuina tehnyt niin monta kertaa hidasta lihapataa kokonaisista lihoista, ajattelin nyt tehdä jotain muuta. Pilkoin siis paistin kuutioiksi ja annoin sen muhia juuresten kanssa uunissa rauhallisesti, vähän samaan tyyliin kuin karjalanpaistikin. Lisäsin nyt vaan reilusti juureksia ja vähän lientä tuomaan makua. Harvoin on näin isoa paistia käytettävissä, pienenpään paistiin voi laittaa vastaavasti vähemmän kasviksia, ja sanomattakin on selvää että tässä voi käyttää mitä juureksia haluaa ja minkä verran haluaa.

2.7 kg naudan lapapaisti

voita 

suolaa, pippureita, timjamia

3 rkl vehnäjauhoa (voi hyvin jättää pois)

1 lanttu

3 palsternakkaa

5 porkkanaa

5 isoa sipulia

1 valkosipulin kynsi tai enemmän

muutama varsisellerin varsi

2 dl jotain hyvää tiukkaa lientä (nyt oli sydämen keitinlientä)

2 dl karkkipossun keitinlientä (tai soijakastiketta tai vastaavaa, mausteita)

vettä

Pilko huoneenlämpöinen liha kuutioiksi. Ruskista lihat nopeasti kuumalla pannulla pienissä erissä, mausta suolalla, valko- ja mustapippurilla sekä timjamilla, ja siirrä lihat pataan.. Ripottele päälle halutessa vehnäjauhoja. Kuori ja pilko juurekset ja sipulit. Jos ei ole varsiselleria, voi hyvin laittaa mukulaselleriä sen sijaan. Lisää pataan liemet ja vettä niin, että lihat peittyvät. Minulla tuli isoin patani tästä annoksesta ihan ääriään myöten täyteen, hetken jo ajattelin että joudun laittamaan kahteen pataan. Laita pata 150-asteiseen uuniin pariksi tunniksi, laske  lämpöä 120 asteeseen ja anna hautua vielä tunti.

Syötiin nyt keitettyjen perunoiden ja rosollin kanssa. Tuli hyvä mieli, kun tokaluokkalainen oli todella mielissään hyvästä ruuasta, etekin liha ja rosolli olivat niin suun mukaista. Pata onkin oikein hyvää ihan sellaisenaan keitettyjen perunoiden tai perunamuusin kanssa. Tästä määrästä tulee vaivaton ruoka isollekin vierasjoukolle. Tai sitten sen voi jäähtyneenä pakastaa osissa, ja niin on perheelle lämmitystä vaille valmiina monta hyvää kastiketta arkeen. Paistiin voi lisätä aina jotain pientä ekstraa, niin ruoka maistuu uudelle joka kertaa. Smetana ja suolakurkku stroganovmaisesti sopivat hyvin, samoin kerma ja sienet metsästäjämäisesti tai paprika ja tomaatti gulassimaisesti jne.


ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

Sian etulapa uunissa

Isä oli ottanut teurastamastaan possusta etulavan sulamaan. Se oli iso pala, arviolta varmaan yli 3 kg. Miesten ollessa hirvimetsällä minä tein ruuan. Melko täydellinen mökkipäivä, siitä huolimatta, että lapset heräsivät seitsemän aikoihin väsymyksestään (tai äitinsä univelasta) välittämättä; heräsivät aikaisin ihan siitä ilosta että heräsivät mökillä. Yhdeksään mennessä oltiin syöty aamiainen, puettu vedenpitävät vaatteet ja päästy ulos puuhailemaan. Isompi rakensi itselleen ulkokeittiön uuneineen päivineen, pienempi rakensi asuntolaivan johon aikoi muuttaa. Mökin pihalla on paikoitellen nilkkaan asti vettä, liekö siitä saanut inspiraation. (ps. Neljään mennessä pienempi ulkoili pelkissä pikkukalsareissa, isommalla oli sentään pikkareiden lisäksi T-paita päällä. Hikipäässä kumpainenkin, ulkona +3 astetta. Tämä pikku-anekdootti etenkin Jenkan iloksi ;) )

Minä jatkoin sadonkorjuuta, kymmeneen mennessä oli kerätty ja pesty porkkanoita, palsternakkoja ja punajuuria sekä syöty lasten kanssa pellosta herneitä jotka olivat edelleen hyviä. Ruoka oli uunissa ennen yhtätoista, savusauna lämpiämässä puoleenpäivään mennessä ja sitten olikin pienten nokosten aika. Pataan tuli kaikenlaista syksyn satoa ja muuta hyvää:

voita/öljyä

Kuva rajattu niin että vanha haisaapas näkyy

sian etulapa (n. 3 kg tai yli tällä kertaa)

pieniä palsternakkoja

pieniä porkkanoita

iso pala lanttua

muutama lehtisellerin varsi

2 salottisipulia

2 isoa hopeasipulia

½ dl balsamico-etikkaa

½ dl soijaa

1 rkl hunajaa

2 dl liettualaista kotikaljaa

2 dl vettä

viherpippuria

yrttisuolaa

Paista lihan pintaa kiinni sen verran kuin saat. Kuori ja pilko juurekset ja vihannekset lisää ne lihan joukkoon pataan. Sekoita nesteet ja mausteet keskenään ja kaada pataan. Pataan saattoi eksyä myös yksi hirven keittoliha. Laita pata kansi päällä 250 asteiseen uuniin ja laske lämpö n. 140 asteeseen. Anna padan hautua uunissa melkein koko päivä, vähintään viisi-kuusi tuntia. Syötiin keitettyjen perunoiden ja punajuurien ja italiansalaatin kanssa. Tämä on niin lempiruokaa, sekä lasten että aikuisten.

Ja sitten vaan oleilemista ja savusaunassa saunomista.
 

Padan kansi oli ihan kiinni lihassa ja ruskisti sitä

Palsternakkakeitto Mysi Lahtisen mukaan

Koska olin juuri tehnyt hyvän kasvisliemen ja nostanut palsternakat maasta ylös halusin kokeilla tätä Mysi Lahtisen keittokirjasta löytyvää palsternakkakeittoa. Annos oli kirjan mukaan alkukeitto neljälle, minä sain siitä muutaman oivan lounaan.

1 pieni purjo

400 g palsternakkaa

2 perunaa

valkopippuria

6 dl kasvislientä

1 dl kermaa

muskottia vähän

basilikaa (minulla oli persiljaa)

Paista purjoa voissa, lisää palsternakat ja perunat kuutioina, jatka paistamista hetki, mausta valkopippurilla. Lisää liemi, anna kiehua puolisen tuntia. Soseuta vihannesmyllyllä takaisin kattilaan, lisää kerma ja muskotti ja anna kiehahtaa. Silppua päälle jotain yrttiä. Tämä on yksi hienoimman makuisista sosekeitoista minkä olen tehnyt.

Villisian etulapa paistopussissa

Jos muistan pakastimen sisällön oikein, tämä on nyt toiseksi viimeinen lihapala villisiasta, sisäfilettä ei ole vielä tehty. Eli nyt menee vähän aikaa, ennen kuin uutta villisikaa on mahdollista kokata, toivottavasti tämän vuoden puolella kuitenkin. Kokeilin vielä yhdellä tapaa villisikaa, mökkiolosuhteissa taas:

Pussi matkalla uuniin

1 rkl Aji-sinappia

2 tl metsähunajaa

pippureita, muita mausteita mitä haluaa

2 tl yrttisuolaa lihalle

2 rkl soijakastiketta

2 rkl tumma balsamicoetikkaa

2.1 kg villisian etulapa

10 pikkusipulia

6 keskikokoista porkkanaa

6 keskikokoista/pientä palsternakkaa

Sekoita marinadin aineet keskenään tahnaksi ja levitä lihan pintaan. Grillaa liha kuumassa grillissä muutama minuutti puoleltaan. Laita liha paistopussiin ja lisää kasvikset joukkoon (kuori porkkanat ja palsternakat tarvittaessa). Paista 125 asteessa nelisen tuntia (vähempikin olisi riittänyt). Syötiin uusien perunoiden, italiansalaatin ja kirsikkatomaattien kanssa. Siirsin lihan ja kasvikset liemineen vuokaan, josta ne oli helppo syödä. Lientä on tarkoitus käyttää taas kanttarellikastikkeen pohjaksi. Suolaa olisi voinut olla aavistus enemmän.

Kuva piti rajata niin, että uusi Hai-saapas tuli kuvaan

Palsternakkaleipä

Nostin viikonloppuna palstalta muutamia isohkoja palsternakkoja, ja mietin että mitähän kaikkea kivaa niistä keksisi. Ensimmäiseksi halusin kokeilla River Cottage Everyday -kirjan ohjetta Palsternakka-timjamileipä. Kirjan mukaan sen on kehittänyt Dan Stevens, joka on leipurina River Cottagessa. Hän puolestaan oli saanut idean Delia Smithin kaura-perunaleivästä. On kiva kuulla miten mikäkin resepti saa alkunsa, ja ennen kaikkea mistä kaikesta vaikutteita tulee. Minä sain kulutettua sadostani yhden ison sipulin ja kolme minulle isoa palsternakkaa. Ohjeessa oli käytetty self-raising-jauhoa, mutta meillähän sitä ei ole myynnissä (ainakaan tietääkseni). Saman asian ajaa tavallinen jauho, johon lisätään leivinjauhetta ja suolaa.

rypsiöljyä

1 iso sipuli

175 g jauhoa

2 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 tl timjamia

50 g parmesania

175 g raastettua palsternakkaa

1 muna

3 rkl maitoa

mustapippuria (unohdin laittaa)

Kuullota silputtua sipulia öljyssä kymmenen minuuttia. Sillä välin mittaa kuivat aineet kulhoon, raasta parmesan ja palsternakka ja sekoita ne joukkoon. Minä raastoin hienolla terällä, kirjan kuvaan oli selvästikin käytetty karkeaa raastetta. Lisää muna ja maito ja sekoita tasainen taikina. Älä sekoita liikaa, vain sen verran että saat hyvän taikinan. Paista 175 asteessa n. 40 minuuttia. Syödään lämpimänä. Minusta oli tosi hyvää, mies oli sitä mieltä että "vähän outo, tässähän on sipulia".