Näytetään tekstit, joissa on tunniste made. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste made. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. tammikuuta 2017

Madekeitto lipstikalla


Nyt on hyvä aika tehdä madekeittoa. Kävin tänään hakemassa tuoreen mateen Hakaniemen hallista, sellaisen reilun kilon painoisen tyttömateen Tammisaaresta. Mädin pakastin seuraavaa bliniateriaa varten, ja kalan keitin keitoksi samalla tapaa kuin olen tehnyt monesti aiemminkin. Tällä kertaa keiton juju oli liemessä johon lisäsin lipstikkaa. Tämä on yksi niitä "tuliaisia" River Cottagen kurssilta, siellä käytettiin lipstikkaa kalan mausteena. Se oli hieno oivallus, sillä aiemmin olen mieltänyt lipstikan vain lihan mausteeksi. Lipstikka toi hienon lisän tähän keittoon, upea yksikertainen ruoka kerrassaan.

vettä
reilu 1 kg made perattuna mutta nahkoineen
1 sipuli
1 porkkana
pieni palsternakka
muutama valkopippuri
pari lehteä lipstikkaa
tillin varsia
1-2 tl  merisuolaa 

4 dl lientä tai enemmän
4 perunaa
1 porkkana
1 pieni sipuli
mateen maksa
1 dl kermaa

Laita perattu made nahkoineen veteen, muista poistaa kidukset. Pilko kuoritut sipuli, porkkana ja palsternakka joukkoon ja lisää mausteet. Anna kiehua kymmenisen minuuttia, vähän kalan koosta riippuen. Nosta kala reikäkauhalla lautaselle jäähtymään. Kauho lientä puhtaaseen kattilaan. Lisää tähän liemeen pilkotut perunat, porkkana ja sipuli, anna kiehua kymmenisen minuuttia. Perkaa sillä välin kala puhtaaksi ruodoista (muista ottaa myös poskilihat). Lisää mateen liha, maksa ja kerma ja anna kiehua muutama minuutti. Hyvä tavallinen madekeitto, arkiruokaa parhaimmillaan. Lisäksi (Asikkalan ratas) ruisleipää, sitä Suomen kansallisruokaa, ja hyvä arkiateria on siinä.

Lopusta liemestä saa hyvän liemen seuraavaa kala-ateriaa varten: lisää ruodot ja pää takaisin alkuperäiseen liemeen ja jatka keittämistä vartin verran. Siivilöi liemi ja pakasta.

perjantai 16. tammikuuta 2015

Madekeitto - sesonkiruokaa puhtaimmillaan

Minulla on tässä blogissa jo useampi madekeiton ohje, sekä omia versioita että lainattuja, mutta siitä huolimatta kirjoitan tämän ylös, oikeastaan kahdestakin syystä (perustelen siis miksi laitan melkein identtisen ohjeen vanhan ohjeeni lisäksi):

Ensinnäkin, haluan muistuttaa ihmisiä, että mateen sesonki on juuri alkanut, ja se kestää vain reilun kuukauden ajan. Kuten Ulla Puutarhan ja Hellan välistä totesi, niin made taitaa olla oikeasti ainoa oikea sesonkiraaka-aine. Sitä ei saa mihinkään muuhun aikaan vuodesta, ei edes pakastettuna eikä muutenkaan. Vai keksittekö muuta? Ostakaa/kalastakaa madetta ja käyttäkää sitä, siitä huolimatta että se on ruma kala. Mateessa on ruotoja, joo, mutta kun sitä valmistaa, niin äkkiä oppii missä ne ruodot ovat. Made on niin  niin herkullinen kala omalla vaatimattomalla tavallaan, että sen mausta kannattaa nauttia silloin kun se on mahdollista. Vinkkejä mitä muuta mateesta voi tehdä, löytyy tuolta.

Toiseksi, lapset tykkäsivät tästä keitosta todella paljon, siitä huolimatta että liemessä maistui fenkoli. Fenkoli on ollut yksi niistä harvoista kasviksista mistä lapset eivät meillä tykkää, mutta olen pikkuhiljaa totuttanut heitä sen makuun. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että  maku sellaisenaan kelpaa hyvin. Voittajafiilis, sillai pienesti. Eli minulla oli nyt kalan keittämisvaiheessa fenkolia liemessä, mutta siivilöin ne pois valmiista keitosta. Mutta jos fenkolista tykkää, se kannattaa ilman muuta jättää keittoon.

vettä
n. 1 kg made perattuna mutta nahkoineen
1 pienehkö sipuli
muutama siivu fenkolia
muutama valkopippuri
1-2 tl  merisuolaa
 
4 perunaa
1 porkkana
1 pieni sipuli
mateen maksa
1 dl kermaa

Laita perattu made nahkoineen veteen, muista poistaa kidukset. Pilko sipuli ja vähän fenkolia joukkoon ja lisää mausteet. Anna kiehua kymmenisen minuuttia, vähän kalan koosta riippuen. Nosta kala reikäkauhalla lautaselle jäähtymään, siivilöi liemi puhtaaseen kattilaan (tämän voi jättää tekemättä jos haluaa syödä fenkolit). Lisää pilkotut perunat, porkkana ja sipuli liemeen, anna kiehua kymmenisen minuuttia. Perkaa sillä välin kala puhtaaksi ruodoista (muista ottaa myös poskilihat). Lisää mateen liha, maksa ja kerma ja anna kiehua muutama minuutti. Lisää lautaselle myös fenkolin vihreää osaa jos haluat. Tässä keitossa ei siis maistu tilli vaan fenkoli. Hyvä tavallinen madekeitto, arkiruokaa parhaimmillaan. Lisäksi ruisleipää, muuta ei tarvita.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Made in pitsa


Nyt on voittajafillis, monestakin syystä. Sain nimittäin tehtyä elämäni parhaan pitsapohjan, ja tämä oli vasta nopea kokeilu. Tämä on osaksi suolaa & hunajaa -blogin Jonnan postauksen ansiota, ja varmaan suurimmaksi osaksi sen ansiota että ostin pitsaan tarkoitettuja erikoisjauhoja Hella & Herkku -kaupasta. Lisäksi sain upotettua lopun loistavasta mademuhennoksesta pitsan päälle ja lopputuloksena oli ihan mielettömän onnistunut makumaailma. Tämä oivallus puolestaan oli Henri Alenin #somepitsa :n ansiota. Siis sen tajuaminen että pitsaan ei ole pakko tunkea tomaattikastiketta vaan sen voi tehdä vaaleana. Henri käytti juustoa "kastikkeena", minä en, vaan käytin mademuhennoksen sellaisenaan, siinä oli kalat ja soosit valmiina. Lisäksi vaan vähän hyviä simpukoita ja loistavia öljyyn säilöttyjä kapriksia, nekin Hellasta & Herkusta. Päällimmäiseksi hyvää cheddaria Hakaniemen hallin Lentävästä Lehmästä ja se on siinä.

Pitsataikinan ohje kannattaa lukea Suolaa & hunajaa -blogista, jos haluaa perehtyä asiaan kunnolla. Minä tein vain vähän sinne päin ja selvästi oikoen, työpäivän päälle ei liikoja ehtinyt kohotella, eikä minulla ole pitsakiveä jne. Mutta hyvin onnistui näinkin tehden, ilman pitsakiveä tai muutakaan tuikitarpeellista. Ei varmistakaan ole täydellistä näin tehden, mutta siitä huolimatta paras pohja mitä olen koskaan tehnyt. Pakko kirjata ohje tähän tulevaisuutta varten:

3 dl haaleaa vettä (ehkä vähän yli)
½ pkt hiivaa (25 g)
1 tl suolaa
n. 350 g jauhoa (00 + gluten) (ehkä vähän yli)
½ dl oliiviöljyä

Sekoita hiiva ja suola haaleaan veteen. Vispaa n. puolet jauhoista nesteeseen reippaasti. Lisää loput jauhot ja vaivaa taikinaa hyvin. Taikina saa olla aika löysää, noustuaan se kuitenkin on hyvin kaulittavaa. Anna taikinan kohota puolisen tuntia, minulla se oli varmaan lähes kolminkertainen siinä vaiheessa. Jaa taikina kolmeen osaan ja kauli ne jauhetetun pöydän päällä tai suoraan leivinpaperille. Anna kohota hetki, ja täytä pitsa haluamallasi tavalla. Lämmitä uuni 250 asteeseen, käännä uunin lämmitys pohjalämmölle ja paista n. 15 minuuttia tai kunnes se on sopivan näköistä. Hyvää, ihan mielettömän hyvää. Ja ennen kaikkea hyvä mieli uusista oivalluksista!

maanantai 3. helmikuuta 2014

Mysi Lahtisen mademuhennos


Kävin hakemassa Hakaniemen hallista mateen, tämän talven ensimmäisen. Pyysin mateen nahkoineen, sekä mädin ja maksan mukaan. Huomasin että kalatiskillä nousi pari peukkua pystyyn, hih, salaa kuulin että sen merkiksi että kuulemma oikeat mateen ystävät valmistavat mateen aina nahkoineen :) Minä teen kuten isä on aikoinaan opettanut, eli niin että made keitetään nahkoineen päivineen soppaa varten.

Olin ajatellut etukäteen, että voisin katsoa mitä sanottavaa Mysi Lahtisella on mateesta. Olin nimittäin juuri aamulla ajatellut, että kuinka minun Mysi Lahtis-kirjasto (kirjoja joista Tammi ei tunnu ottavan uusintapainoksia kerjuukirjeistä huolimatta) on kasvanut aivan huimasti kaikkien niiden ihanien ihmisten ansiosta, jotka ovat minulle Mysin kirjoja antaneet lahjaksi tai kahveja vastaan (joita en vielä ole päässyt tarjoamaan), eli suuret kiitokset ex-naapurille, Campasimpukalle ja luimupupulle

Ja löytyihän siitä iki-ihanasta Intohimot hellallani - suomalaisen keittiön ylistys -kirjasta mademuhennoksen ohje. Ja millainen! Ohje nimittäin alkaa sanoilla: "Pane puhdistettu, nylkemätön made kattilaan." Niin sitä pitää, kyllähän se olisi pitänyt arvata että Mysi taitaa nämä ikiaikaiset totuudet.

Tein melkein ohjeen mukaan. Made oli minulla vähän pienempi, Mysillä oli ollut 2-kiloinen kala, minulla 1.5 kg, ja siitä vielä mäti vei osansa (on muuten pakastimessa tällä hetkellä, täytyyhän sitä bottargaa eli suolakuivattua mätiä tehdä tänäkin vuonna). Valkoviiniä minulla ei ollut, käytin Mysin vinkistä sitruunamehua. Minä tein mademuhennoksen siis näin:

1 made (1.5 kg, ohjeessa n. 2 kg) ja maksa
riittävästi vettä (n. 2 l)

1 sipuli
1 laakerinlehti
5 maustepippurimarjaa (ohjeessa 10)
2 tl suolaa
1 rkl sitruunamehua (ohjeessa 1 dl valkoviiniä)

2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kermaa
aavistus raastettua muskottia
lientä sopivasti

Pane puhdistettu, nylkemätön made kattilaan (voiko ohje hienommin alkaa?). Kaada kylmää vettä niin, että kala peittyy kokonaan. Keitä kalaa hiljalleen viitisen minuuttia ja kuori vaahto tarkkaan pois. Sen jälkeen lisää silputtu sipuli ja mausteet joukkoon. Keitä toiset (vajaa) viisi minuuttia, lisää maksa kattilaan ja lisää sitruunamehu (tai viini). Keitä vielä 10 minuuttia.

Nosta kala ja maksa reikäkauhan avulla vadille. Irrota lihat ja viipaloi maksa ja asettele ne voideltuun uunivuokaan. Peitä vuoka jotta kala pysyy lämpimänä. Laita ruodot ja pää takaisin kattilaan, ja keitä lientä reippaasti ilman kantta niin, että nesteen määrä suunnilleen puolittuu. Maista, ja jos kaipaat lisää makua, jatka keittämistä. Siivilöi liemi talteen.

Sulata voi puhtaassa kattilassa, sekoita vispilällä jauhot joukkoon. Lisää kerma ja raasta muskottipähkinää joukkoon ja vispaa muutaman minuutin ajan. Lisää kalalientä vähä kerrallaan ja anna kastikkeen vähän kiehahtaa. Minulla taisi mennä vähän liikaa lientä, mutta ei se kamalasti haitannut että kastiketta tuli aika reilusti. Lopun liemen pakastin. Kaada kastike kalojen päälle ja paista vuokaa 200 asteessa noin 15 minuuttia kunnes pinta on kauniin värinen.

Syötiin keitettyjen perunoiden kanssa kuten Mysi ehdotti, tai tarjoa vaikka perunamuusin jos haluat. Taisi tulla parasta madetta mitä olen eläessäni valmistanut, tai oikeammin:edes syönyt missään. Suosittelen!
 


keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Suomalainen bottarga eli kuinka tein kuivattua mätiä


Viikon suolakuivauksen jälkeen
Olen ollut siinä luulossa, että meillä on mätiä käytetty kaikella mahdollisella tavalla, kun sitä on keitetty (esim. mateen tai hauen mäti keitossa), paistettu (esim. ahvenien mätipussit), savustettu (kaikki savukalat, ja nyt mateen mäti) ja ja syöty sellaisenaan (lähinnä muikunmätiä mitä en lapsena suostunut maistamaan, asia mikä kaduttaa). Mutta eihän se luulo ole tiedon väärti. Ei olla käytetty mätiä vaikka lettuihin, kuten Iskä kokkaa -blogin Iskä teki. En myöskään ollut kuullutkaan Bottargasta, eli suolakuivatusta mädistä ennen kuin ostin Janne Tarmion ja Sami Tallbergin loistavan Mäti - helmiä lautasella -kirjan

Tästä kaikki alkoi
Kyseessä on siis pesty, suolattu ja kuivattu mäti, jonka tuotanto nykyisin keskittyy lähinnä Sardinian alueelle Mäti-kirjan mukaan. Kirjassa oli kuitenkin mukavasti myös suomalaisen bottargan ohje. Mädiksi suosilteltiin jotain pienijyväistä mätiä, kuten mateen mätiä. Eviran asiantuntija oli epäillyt, ettei pakastus olisi tarpeen, mutta minä pakastin mätipussit kuitenkin ennen kuivaamista. Olin ostanut mätimateen, ja otin mätipussit varovaisesti talteen. Minä tein ensimmäisen bottargani näin:

1 mateen mätipussi
paljon hienoa merisuolaa

Huuhtelin mätipussit, kuivasin talouspaperilla, ja pakastin muutaman päivän ajan. Sen jälkeen sulatin mädin hitaasti jääkaapissa. Ohjeen mukaan ne olisi pitänyt kierittää oliiviöljyssä, mutta jotenkin se vaihe pääsi unohtumaan. Eli kuivasin mätipussit uudestaan talouspaperin päällä ja laitoin lautaselle reilusti suolaa jonka päälle astettelin mätipussit ja kaadoin päälle suolaa niin, että olivat kokonaan peitossa ja laitoin lautasen jääkaappiin. Vaihdoin lautasta ja suolaa parin päivän ajan aamuin illoin, sillä alussa suola vettyi nopeasti ja mätipusseista irtosi nestettä lautaselle. Sen jälkeen vaihdoin suolan iltaisin vielä viiden päivän ajan, eli yhteensä kuivasin mätiä suolassa viikon ajan jääkaapissa. Sen jälkeen rapsuttelin enimmät suolat pois, ja nyt bottarga on kannellisessa rasiassa jääkaapissa odottamassa lopullista kovettumista. Siihen voi mennä kuukausi parikin aikaa, joten palaan käyttöön myöhemmin. Mäti on jo aika kovaa, ja tuoksuu hyvälle mädille. Kirjassa on muutama ohje, joita ajattelin kokeilla sitten, kun mäti on riittävän kovaa raastamiseen.

Myös Sillä Sipulin Merituuli on kokannut kuivattua mätiä ja pastaa. Samassa jutussa on myös hyvä ja kattava arvostelu kirjasta, suosittelen lukemaan, sekä jutun että kirjan ;)

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Savustettu mäti ja mätitahna


Mateen mätikausi alkaa vedellä viimeisiään. Osa mateista on jo kutenut, ja lopuilla on melkoiset mätipussit. Minä ostin tämän 2.2 kg painavan mateen Hakaniemen hallista, ja tuntuu että puolet painosta oli mätipusseissa. En uskaltanut edes punnita niitä, sillä pelkäsin niiden poksahtavan (ja pelko osoittautui oikeaksi). Ja kyllä huomaa että kala on laittanut kaiken energiansa jälkeläistuotantoon, tuon kokoiseksi kalaksi oli aika vähälihainen, juuri ja juuri 4-henkinen perhe sai riittävästi syötävää.

Mutta asiaan: halusin kokeilla mädin savustusta sellaisenaan. Meillä on lapsesta lähtien syöty savustettua (ja keitettyä ja paistettua ja raakaa) mätiä, mutta mäti tuli savustettua aina kalan sisällä ja se syötiin samalla kuin kalakin. Nyt halusin kokeilla ihan sellaisenaan savustettua mateen mätiä. Mädistä tuli tosi hyvää, mutta kumpikin pussi poksahti savustusuunissa, joten 1) vähän lyhyempi aika olisi riittänyt 2) kannattaisi kuumasavustaa pienempiä eli aikaisemmassa vaiheessa olevia mätipusseja. Mutta ei se haittaa, hyvää tuli silti, ja ensi vuonna pitää olla ajoissa liikkeellä, savustettua mätiä nimittäin tulee tehtyä ihan varmasti uudestaan.

Janne Tarmion ja Sami Tallbergin Mäti-kirjan mukaan savustetut mätipussit tulisi suolata joko etukäteen suolaamalla pinnalta, tai sitten jälkikäteen kuumassa suolaliuoksessa.  Ensimmäistä en ehtinyt (=muistanut) tehdä ja jälkimmäinen ei tullut kyseeseen poksahtamisen takia. Mutta ei sekään haitannut, sillä makua savustetussa mädissä on ilman suolaamistakin, epäilen että en tule tulevaisuudessakaan suolaamaan tässä vaiheessa. Ajattelin käyttää savustetun mädin mätitahnaan joka tapauksessa, ei se suolattamuus haitannut sitäkään vähää, sillä mätitahna on helppo suolata. Idean vaahdotettuun ranskankermaan sain Mäti-kirjasta, muuten tein mätitahnan ihan kokeilemalla makuja. Kannattaa valita muuten sellainen ranskankerma jossa ei ole muuta kuin kermaa ja hapatetta. Kaikki muu on turhaa.


Savustettu mäti:

Minä savustin vajaan kilon painoisia mätipussena 45 minuuttia, saman ajan kalan kanssa (lapset muuten sanoivat että parasta kalaa ikinä), mutta varmastikin esim. 35 minuuttia olisi riittänyt, sillä siinä vaiheessa vasta toinen pusseista oli poksahtanut.



Mätitahnan tein ihan yksinkertaisesti:

2 dl ranskankermaa vaahdotettuna
n. 4 dl savustettua mätiä
1 tl ruususuolaa

ja sitten puoleen määrään
2 tl tomaattipyrettä

ja toiseen puoleen
2 hienoksi pilkottua salottisipulia

Vatkaa ranskankerma hyväksi vaahdoksi, minulla meni siihen aikaa muutama minuutti, maksimissaan viisi. Vatkaa joukkoon mäti ja suola. Jaoin seoksen kahteen, joista toiseen puoleen laitoin tomaattipyrettä (Mutti) ja toiseen puoleen sipulia. Anna makujen tasaantua muutama tunti tai o/n. Hyvää leivän päällä, voileipäkakuissa, blinien kanssa tai ihan sellaisenaan vaikka dippinä. Tuo sipulin kanssa tehty tahna on tarkoitus syödä blinien kanssa. Minä, joka en välitä kamalasti voileipäkakuista ajattelin, että nyt pitää keksiä joku syy tehdä kalaisa voileipäkakku. Niin, ja pakastimeen laitoin vielä pari desilitraa savustettua mätiä sellaisenaan myöhempää käyttöä varten.


Täytyy todetta, että P-A-R-A-S-T-A mätitahnaa I-K-I-N-Ä!


ps. Vasta Mäti-kirjaa lukiessani älysin että miksi meillä on aina puhuttu rommista: sehän on ruotsista tullut lainasana (rom).

tiistai 26. helmikuuta 2013

Nannan madekeitto

 
Tarvitsin mateen mätiä. Niinpä ostin sitten samaan hintaan kokonaisen mateen, alkaa olla viime hetket käsillä ainakin mädin suhteen. Mutta sain kuin sainkin taas reilun kiloisen kalan ja 300 g painavat mätipussit. Kaikki äitini reseptit -blogin Nanna oli tehnyt madekeiton vähän eri tavalla mitä minun on tullut tehtyä, enkä nyt tarkoita sitä nylkemistä ja poskilihojen haaskaamista. Koska viiniäkin oli jäljellä viikonlopun ruuanlaitosta, päätin kokeilla Nannan madekeittoa, edelleenkin ilman sitä nylkemistä ja poskilihojen haaskaamista. Mutta sentään niin uskollinen olin reseptille, että jätin kerman pois.

1 kg made, perattuna, mutta nahkoineen päivineen
vettä
merisuolaa
laakerinlehti
valkopippureita
2 salottisipulia (omat sipulit ovat nyt loppu!)
4 perunaa
1 porkkana
½ fenkoli
2 dl valkoviiniä
voita
tilliä

Laita perattu made nahkoineen päineen päivineen suolalla maustettuun veteen. Lisää laakerinlehti ja kokonaisia valkopippureita. Keitä kalaa kymmenisen minuuttia, nosta se reikäkauhalla lautaselle jäähtymään ja siivilöi liemi puhtaaseen kattilaan. Lisää liemeen pilkot sipulit, perunat, porkkana ja fenkoli. Lisää viini. Keitä niin että perunat ovat melkein kypsiä. Perkaa kala sillä välin, muista ottaa ne hyvät poskilihat talteen myös. Lisää maksa keittoon, anna kiehua muutama minuutti ja lisää kala, voi ja tilli ja kiehauta. Syötiin oman ruisleivän kanssa.

Keitto oli hyvää, niin hyvää minun ja miehen mielestä; ja lapset eivät tykänneet yhtään! Muistaisivatpa sitten vielä teini-ikäisinä (tai nuorina aikuisina tietty) että viini on pahaa.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Savustettu made

Made ja maksa höyryävän kuumana juuri savustusuunista tulleena

Kuten blogia seuranneet ovat saattaneet huomata, en aina toteuta kovinkaan ripeästi asioita joita haluan tehdä. Melkoisen tarkkaan vuosi sitten Talven iloja -postaukseen Iskä kokkaa -blogin Iskä suositteli savustettua madetta sen "ainaisen keiton" sijaan. Jokainen voi tulkita ihan miten haluaa, että olinko nyt ripeä vai en, kun tein tänään savustettua madetta (ja huom, alle vuosihan tässä meni ;) ).

Made menossa savustusuuniin

1 made
suolaa

Perkaa made, älä nylje sitä. Ota mäti ja maksa talteen. Kummatkin voi savustaa, tai käyttää jollain muulla tavalla: nyt pakastin mädin blinien kaveriksi, maksan savustin.

Meillä oli muutama aste pakkasta, joten lämmitin savu-uunia viitisen minuuttia etukäteen. Sillä välin suolasin mateen ja laitoin ritilälle. Laitoin purut savustimen pohjalle, kalan uuniin ja ja savustin 1 kg kokoista madetta tässä pikkupakkasessa 40 minuuttia. Maksaa savustin reilun 10 minuuttia, eli öljysin aavistuksen pintaa (ettei jää kiinni ritilään) ja laitoin sen uuniin n. puolen tunnin kohdalla.

Kala oli todella hyvää ja maukasta, ja maksa suorastaan suli suuhun, maistuen vienosti savulle. Hyvä ruoka, kiitos Iskälle hyvästä ideasta!  Tämä on bloggauksen suolaa: ilman sitä yhtä kommenttia tuskin olisi tullut tehtyä savustettua madetta.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Madekeitto



Tämä on aavistuksen monimutkaisempi versio kuin viime vuoden helppo madekeitto. Mutta vain aavistuksen. Vajaan kilon made oli vaan vähän pieni meidän perheelle, sillä mätiä oli niin paljon. Tokaluokkalainen halusi omana toivekeittopäivänään madekeittoa, ja keitin sen nyt näin:

vettä
1 made perattuna mutta nahkoineen
1 pienehkö sipuli
1-2 tl yrttisuolaa kalalle (tai merisuolaa)
1 laakerinlehti
muutama valkopippuri

4 perunaa
1 porkkana
mateen mätipussi kokonaisena
mateen maksa
1-2 dl kermaa

Laita perattu made nahkoineen veteen, muista poistaa kidukset. Pilko sipuli joukkoon ja lisää mausteet. Anna kiehua kymmenisen minuuttia, vähän kalan koosta riippuen. Nosta kala reikäkauhalla lautaselle jäähtymään ja perkaa kala puhtaaksi ruodoista (muista ottaa myös poskilihat) vähän jäähtyneenä samalla kun jatkat liemen keittämistä. Lisää pilkotut perunat ja porkkana liemeen, anna kiehua kymmenisen minuuttia. Lisää mateen mätipussit (rommi), anna kiehua muutama minuutti. Lisää maksa ja kerma, anna edelleen kiehua muutama minuutti, lisää lopuksi kala joukkoon. Syötiin ruisleivän kanssa.

Meillä muut ei tykkää maksasta eikä rommista, lapsuudessa sen sijaan tuli aina vähän "riitaa" että millaiset palat niitä onnistuu saamaan. Minä tosin tykkäsin enemmän maksasta ja sisko rommista, eli siinä mielessä jako oli helpompaa. Nyt meni maksa kokonaan, mutta rommia jäi, mateella on tähän aikaa vuodesta todella isot mätipussit.

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Helppo madekeitto

Madesesonki ei ole ihan vielä alkanut, mutta ainakin pieniä mateita alkaa olla saatavilla. Ovat aika ruotoisia syötäviä vielä, tosin paljon on etua siitä, että on lapsesta asti saanut erilaisia kalalajeja kokonaisena eteensä (asia mikä tuli esille sattumalta joskus kahvipöytäkeskustelussa). Minä tein tänään töiden jälkeen nopean ja simppelin madekeiton, hyvää ja yksinkertaista ruokaa. Isäni tekee maailman parhaan madekeiton, hän keittää kalan aina nahkoineen, muita vinkkejä en muista, pitää vähän jutella hänen kanssaan. Minä laitoin tällä kertaa keiton näin:

vettä
merisuolaa
4 perunaa lohkoina
1 porkkana siivuina
vajaa kourallinen purjosuikaleita
1 made maksoineen (taisi olla 1.2 kg)
3 dl kermaa
tilliä

Keitä perunoita ja porkkanoita suolatussa vedessä kymmenisen minuuttia. Lisää purjosuikaleet, made ja kerma. Keitä reilu 10 minuuttia tai kunnes kala on kypsä. Syötiin ruisleivän, kurkun ja maidon kanssa.