Matsutake-jäätelö ja puolukkakastike

 

Creme brulee matsutakeista oli todella upea jälkiruoka, mutta niin on tämä jäätelökin. Tein pienehkön annoksen, mikä vähän harmittaa koska olisihan sitä syönyt enemmänkin, ensi kerralla teen tuplaten tuon annoksen. Söin jäätelöä puolukkakastikkeen kanssa, maut sopivat todella hyvin yhteen, hyvää jäätelö oli sellaisenaankin. 

Valmistin jäätelön glukoosisiirapin avulla, tämä on minusta hyvä perusohje jonka voi maustaa millä tavalla haluaa. Mutta kyllähän tämä matsutaken hieno maku maustaa jäätelön ihan parhaiten, mitään muuta ei tarvitse. Teen kyllä uudestaan, aion kokeilla myös kuivatuista tateista, arvelen että tattijäätelö olisi hyvää sekin.

Matsutake-kerma

½ dl kuivattua matsutakea

2 dl kuohukermaa

 

Laita sienet ja kerma pieneen kattilaan ja kiehauta. Siirrä kattila pois hellalta ja anna kerman jäähtyä ja maustua kannen alla pari tuntia. Siivilöi kerma talteen, käytä sienet johonkin muuhun, kuten keittoon. 

Matsutake-jäätelö

2 munankeltuaista

½ dl sokeria

n. 1,75 dl matsutake-kermaa

½ dl glukoosisiirappia

 

Vatkaa munankeltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Lämmitä matsutakekerma ja glukoosisiirappi kattilassa. Kaada seos hitaasti keltuaisvaahtoon. Pakasta seos, sekoita/vatkaa sitä muutama kerta ensimmäisten tuntien aikana. Anna jäätelön jäätyä kokonaan.

Puolukkakastike

1 dl vettä

3 dl puolukkaa

2 rkl sokeria

Mittaa kattilaan vesi ja puolukat, keitä minuutti pari kannen alla. Paseeraa mehu puhtaaseen kattilaan, lisää sokeri. Sokeria voi lisätä enemmänkin jos haluaa makeampaa kastiketta. Keitä kastiketta n. 10 minuuttia, tai niin että kastike vähän sakenee lisää. Käytä joko kuumana heti tai kylmänä myöhemmin.

Anisjäätelö

TÖRKEEN hyvää, sanoo esikoinen 11½ v. Äiti, ihan itsekö keksit reseptin, tätä pitää tehdä lisää, sanoo kuopus 7½ v. Näin totesivat lapset jäätelöstä, samat lapset jotka yleensä valittavat kaikista kokeiluistani. Joskus sitä näköjään keskinkertaisetkin kotikokit onnistuvat.

Jäätelöä syötiin eilen maanantaijälkkärinä, olin valmistanut sen sunnuntaina marengista ylijääneistä keltuaisista. Halusin tehdä jäätelön nopeasti silloin sunnuntaina, joten käytin kaapissa jo yli vuoden lojunutta Dansukkerin glukoosisiirappia, jonka avulla jäätelö onnistuu ilman jäätelökonetta. 

Minä pidän aniskarkeista paljon, niistä tulee aina vaari mieleen, jo pelkästä aniksen tuoksusta. Ja synttäreiden aikaan minut tavallisesti valtaa nostalgiahaikeus, joten olin ostanut aniksia. Lapsetkin tykästyivat aniksen makuun, joten mikä sen parempi karkki jäätelökokeilulle jota olin miettinyt jo pitkään. Korvasin jäätelöön tulevan sokerin murskatuilla aniskarkeilla, nehän ovat pelkkää sokeria. Tähän käy mikä tahansa kova karkki, ei tarvitse olla mikään sherlokki että tajuaa esim. turkinpippureiden tai salmiakkipommien toimivan varmasti hyvin tässä ohjeessa.

5 keltuaista

100 g murskattua anista (Halva)

3 dl kermaa

1 dl glukoosisiirappia

Erottele kananmunan valkuaiset ja keltuaiset ja käytä keltuaiset jäätelöön. Murskaa kovat aniskarkit morttelissa mahdollisimman hienoksi. Vatkaa keltuaiset ja murskatut karkit vaaleaksi vaahdoksi, se tosin alkaa punertaa pikkuhiljaa sillä punaiset karkit antavat väriä seokseen. Vatkaa kerma toisessa kulhossa vaahdoksi, yhdistä vaahdot ja lisää glukoosisiirappi. Vatkaa vielä kaikki sekaisin. Laita jäätelömassa rasiaan ja pakasta yön yli. Minä vatkasin massaa muutaman kerran ensimmäisten tuntien aikana, mutta ei se välttämätöntä ole. Ota jäätelökauhalla pallo tai pari, koristele karkeilla jos haluat. 

Hilla-pavlova

Kukat Pirjo Koppi

Tänään tuli juhlittua tuplasti. Sellaisena vuoteta teen muistaakseni yleensä kakun itse, ainakin tänä vuonna tein. Toiveena (omani siis) oli hilla-pavlova, ja kas, sellaisen sain, koko perheen mielestä ihan loistava kakku. Vielä ei ole mansikka-aika, mutta puolijähmeiset hillat sopivat marenkinkakkuun vähintään yhtä hyvin.

Lasten kaalit ilman kastiketta

Esikoisen toiveesta ruoka syötiin ulkona, olikin melkoinen hellepäivä. Tykkään tehdä yksinkertaisen ruuan äitienpäivänä, ettei tarvitse koko päivää olla keittiössä (ehtii tehdä toukotöitä enemmän). Syötiin paistettua naudan marmorifilettä, lohkopottuja ja ihanaa kahden kaalin (keräkaali ja broccoliini) salaattia ja ihan loistavaa tomaatti-mozzarella-basilika-salaattia. Kaksi viimeksi mainittua maistuivat erityisen makoisalta vuodenajan lisäksi siksi, että kasvikset oli leikattu terävääkin terävämmällä veitsellä.

Mies oli nimittäin valmistanut minulle salaa todella hienon veitsen. Siinä on japanilainen damaskiterä, jonka kovuus on 60, kaiken kaikkiaan 45 kerrosta. Kahva on visakoivua, joka on kyllästetty vihreällä (koska lempiväri) akryylillä. Musta osa kahvaa on puhvelinsarvea, ja välissä kiiltää miehen metallinpaljastimella löytämä hopeinen markka vuodelta 1965 (joka sentään ei ole syntymävuoteni). Minä olen maailman epäromanttisin ihminen, mutta niin vaan kyyneleet kihosivat silmiin kun sain näin hienon ajatuksella tehdyn keittiöveitsen synttärilahjaksi. Mies totesi nauraen, että kun fennofiili sai markan se alkoi poraamaan.

Mutta se kakku, se oli helppo se, mutta sitäkin parempi. Sopiva annos meidän perheelle.

5 kananmunan valkuaista

2½ dl erityishienoa sokeria (Siro)

2 tl maissitärkkelystä

1 tl etikkaa

vaniljajäätelöä

hillaa (sokeria haluttaessa)

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen ja jatka vatkaamista niin että saat kovan ja kiiltävän vaahdon. Lisää lopuksi maissitärkkelys ja etikka, vatkaa niin että kaikki on varmasti sekaisin. Pursota kaksi pyöreää levyä leivinpaperille ja paista 100 asteessa n. 1½ tuntia, sammuta uuni ja jätä marengit kuivumaan puoleksi tunniksi uuniin.

Kokoa kakku: laita toinen marenkilevy lautaselle, lisää vähän jäätelöä ja hillaa päälle. Jos haluat, voit maustaa hillaa ripauksella sokeria. Laita toinen marenkilevy päälle ja lisää taas jäätelöä ja hillaa. Nauti heti. Tämän parempaa kakkua ei kai voi ollakaan.


Illalla istutin sipulit, kylvin porkkanat ja lehtikaalit. Kuuma, aurinkoisen paahteinen päivä, savimaa on kuivilla kokkareilla. Taas saa ihmetellä jos sieltä jotain nousee, muutakin kuin rikkaruohoja, sinne savikökköjen väliin ne siemenet valahtivat. Kevättä parhaimmillaan, toukokuu on lempikuukauteni juuri tällaisten päivien takia. Kiitos miehelle ja lapsille täydellisestä päivästä!

Jäätisekokteil eli pirtelö

Nyt on viiden päivän kesälomareissu takanapäin. Olen onnekas, sillä olen naimisissa miehen kanssa, joka näköjään voisi luoda loistavan uran myös matkanjärjestäjänä, niin mukavissa ja meille sopivissa paikoissa kävimme. Teimme suomalaisittain vähän erilaisen Viron matkan, ainakin siitä päätellen että ensimmäistä ja viimeistä päivää lukuunottamatta emme juurikaan suomalaisiin törmänneet.

Olimme kaksi yötä Pöltsamaalla, siellä mistä tulee se hyvä virolainen makea omenaviini, jota on käytetty usein tämän blogin resepteissä. Pöltsamaalla kävimme mm. ruokamuseossa ja käsityömuseossa, joista etenkin jälkimmäisestä tuli vahva mielleyhtymä Lidlin tämän kesän mainokseen, sekä minulla ja miehellä. Matka oli helteiden takia paljolti myös rantojen etsimistä. Pöltsamaan läheltä löytyi tämän reissun suosikkirantani Väike-Kamarin tekojärveltä. Olimme ainot suomalaiset siellä, asia mikä selvästi kiinnosti paikallisia pikkupoikia.

Pöltsamaalla oli myös moderni lounas-kahvila, Kohvik O, jossa söimme todella hyvät pasta-annokset (yksi poikkeus perinteiseen virolaiseen keittiöön) ja nautimme hyvät kahvit/teet ja leivokset. Helteisenä päivänä lapset halusivat jotain kylmää, ja tilasimme heille pirtelöt eli jäätisekoktailit: menun mukaan "50% jäätelöä, 50% mehua, 100% nautintoa". Palaan matkan muihin paikkoihin kunhan ehdin pyykinpesulta, kitkemiseltä ja ollamöllöttämiseltä.

Tein nyt matkan jälkeisenä hellepäivänä samanlaiset jäätisekokteilit Pöltsamaan karpalomehusta. Tästä määrästä tuli lasilliset neljälle:

8 dl jäätelöä

5 dl mehua (käytä lempimehuasi, tai mitä onkaan saatavilla)

Laita jäätelö ja mehu tehosekoittimeen, aja pirtelöksi ja nauti. Esikoinen toivoi enemmän jäätelöä kuin 50%, ehkä suomalaisestä jäätelöstä tehtynä pirtelö jää koostumukseltaan luirummaksi kuin mitä Pöltsamaalla saimme. Mutta hyvää ja helppoa hellepäivän juomaa tämä on, tulee varmasti tehtyä toistekin.

Raparperijäätelö

Raparperissä on oksaalihappoa joka sitoo kalsiumia. Tästä syystä raparperin kanssa tulisi nauttia jotain kalsiumpitoista, johon oksaalihappo voi tarttua elimistön oman kalsiumin sijaan. Kermahan tunnetusti sisältää kalsiumia, joten se sopii hyvin raparperin kaveriksi vai mitä :D

2 rapaprperin vartta (n. 3 dl pilkottuna)

1 dl vettä

kanelitanko

½ dl sokeria

4 dl kermaa

4 munankeltuaista

vaniljatanko, siemenet eroteltuna (tai vaniljajauhetta)

1 dl sokeria

Keitä raparperihillo: laita kattilaan pilkotut raparperit, vesi, kanelitanko ja sokeri ja keitä kymmenisen minuuttia, kunnes saat hyvännäköistä vähän juoksevaa hilloa. Anna jäähtyä jääkylmäksi.

Kuumenna vesihauteessa kerma, munankeltuaiset, vaniljatanko siemenineen ja sokeri. Tästä ei tule kovin makeaa jäätelöä, sokerin määrä voi lisätä jos haluaa makeampaa jäätelöä. Sekoita seosta ja jatka kuumenetamista niin kauan että seos sakenee. Laita jäätelöseos kylmänä jäätelökoneeseen ja anna käydä melkein valmiiksi jäätelömassaksi (tai pakasta kulhossa pakastimessa ja vatkaa ennen jäätymistä useampaan kertaan). Lisää lopussa raparperihillo, sen ei tarvitse sekoittua tasaisesti.

Sanoisin että yksi parhaista jäätelöistä mitä olen syönyt. Ja tähän aikaan vuodesta en taida keksiä mitään jäätelöä mikä olisi parempaa. Esikoinen tosin oli sitä mieltä että maistuu liikaa joululta, eli kanelin voi jättää poiskin.

Mustikkajäätelö

Minun on pitkään pitänyt tehdä mustikkajäätelöä. Puolukkajäätelöä parempaa ei olekaan, eikä muuten ole edelleenkään. Mutta hyvää tästäkin tuli. Mustikkajäätelö syötiin bliniaterian päätteeksi puolukkajäätelön ja tervasorbetin kanssa. Maut sopivat hyvin yhteen, ja kaikki olivat hyviä, mutta puolukkajäätelö oli edelleen se paras jäätelö jota kaikki halusivat lisää.

n. 1 l mustikoita

4 dl kermaa

4 munankeltuaista

1.2 dl sokeria

1/4 tl (vajaa) vaniljajauhetta

Paseeraa mustikat. Käytännössä sain niistä irti vain mehua, kuoret säästin smoothieta varten, eli älä missään nimessä heitä niitä pois (saatiin koko perheelle iltapala-smoothiet). Laita kerma, munankeltuaiset, sokeri ja vaniljajauhe kattilaan ja nosta se toisen kattilan päälle jossa kiehuu vesi. Lämmitä seosta vesihauteessa välillä vatkaten niin kauan että se saostuu. Jäähdytä seos ihan kylmäksi. Laita se jäätelökoneeseen paseerattujen mustikoiden kanssa, anna jäätyä jäätelöksi ja pakasta rasiassa.

Tervajäätelö ja tervamarenki

Terva on yksi lempiraaka-aineitani. Erityisen paljon pidän sen mausta jälkiruuissa ja juomissa. Löysin tervasiirappia vihdoinkin, sitä saa Villiaromilta tilattuna, tai ostaa esim Tervasaaren ravintola Savusta. Tämä on tehty tervavedestä, sokerista ja tärkkelyssiirapista, joten tämä ei ole mitään esanssitervaa. Siirappi on hyvää salaatinkastikkeissa, kastikkeissa ja nyt tuli kokeiltua tervajäätelöä.

5 munankeluaista

1 dl sokeria

4 dl kermaa

½ vaniljatankoa

tervasiirappia maun mukaan (nyt oli n. 3-4 rkl)

Tee jäätelö normaalisti lämmittämällä kerma, sokerit, keltuaiset ja vaniljatanko vesihauteessa niin, että seos sakenee. Jäähdytä seos ja laita jäätelökoneeseen (tai pakastimeen, jolloin vatkaa sitä muutama kerta jäätymisen aikana). Siirapin voi laittaa jo tässä vaiheessa jos haluaa sen sekoittuvan tasaisesti tai sitten ihan loppuvaiheessa jolloin jäätelöön jää tervaraitoja. Minä tein jälkimmäisellä tavalla. Jäätelö oli ihan mielettömän hyvää, vaniljaista ja tervaista.

Tästä jälkiruuasta jää jäljelle munanvalkuaiset. Ne kannattaa käyttää esim. marenkiin, jolloin hävikistä syntyy varsinaista herkkua. Toisaalta, jos marenki on pääasiassa, kannattaa keltuaiset käyttää esim. tähän jäätelöön, jolloin taas on hävikistä syntynyt oikeaa herkkua. Nyt tein osasta marenkia tervamarenkia, eli sekoitin valkuaisvaahtoon (5 valkuaista, 2 dl sokeria vatkataan kovaksi vaahdoksi, laitetaan lusikalla pellille ja paistetaan 125 asteteessa reilu tunti)) tervasiirappia. Jäi kauniita raitoja, jotka tosin tasoittuivat uunissa, marenki oli mielestäni todella hyvää.

Ja sitten vinkki kaikille pekonin ystäville: kuopus 3½ v totesi että ei tykkää tervamarengista, sillä se maistuu ihan PEKONILLE.

Mämmijäätelö

Mämmi on hyvää, ihan tosi hyvää kunnon maidon kanssa, lapset haluavat vähän sokeriakin päälle. Viime vuonna sain ystäväni tekemää mämmijäätelöä, jossa oli sekoitettu mämmiä ja sitruunamehua hyvään vaniljajäätelöön. Se oli ihan mielettömän hyvää! Nyt ajattelin kokeilla itsetehtyä mämmijäätelöä ja tein sen näin:

3 dl kermaa

3 munankeltuaista

½ dl sokeria (vähän vajaa)

n. 1 dl mämmiä

1 tl raastettua sitruunan kuorta

1-2 rkl sitruunamehua

Lämmitä kerma, munankeltuaiset ja sokeri vesihauteessa niin, että seos muuttuu sakeaksi. Lisää myös sitruunankuori tässä vaiheessa. Jäähdytä seos kylmäksi ja laita jäätelökoneeseen. Lisää mämmi ja ja juuri puristettu sitruunamehu ja anna jäätyä. Syödään heti, ja loput voi pakastaa seuraavaa kertaa varten. Oli hyvää, sitruuna toi kivaa pirteyttä, maistui silti selvästi mämmille. Ensi kerralla laitan vielä vaniljaa mukaan, ja ehkä aavistuksen vähemmän mämmiä.

Puolukkajäätelö

Nyt on lempimarjojeni sesonki, nimittäin puolukkaa on metsät punaisena. Minä pienenä ihmettelin, kuinka äitini aina nimesi puolukan lempimarjakseen, ja nyt tyttäreni ihmettelee kuinka minusta puolukka on paras marja, ainakin jos saisi valita vain yhden marjan jota käyttää (onneksi ei tarvitse). Lisäksi hän miettii että josko hänekin mielestä sitten äitinä puolukka olisi se paras marja. Meillä lapsille puolukka ei oikein maistu, ei edes oman lapsuuteni/nuoruuteni herkkuna, tomusokerissa pyöritetyinä jäisinä marjoina. Rahkana marjat kelpaavat jotenkuten ja jäätelönä oikein hyvin. Ovat jopa sitä mieltä että puolukkajäätelö on parasta jäätelöä mitä on, ja minä olen täsmälleen samaa mieltä, siitä huolimatta että erilaisia jäätelöitä on kokeiltu pilvin pimein. 

Minä teen puolukkajäätelön Marttaliiton sivuilta löytämäni ohjeen mukaan, alunperin tämä on ollut Suomen Kuvalehden Gourmet-lehdessä. Minä olen jättänyt liköörin pois, ja teen sen aina suunnilleen näin:

5 dl puolukkamelbaa
5 dl kermaa
5 keltuaista
200 g sokeria (tai maun mukaan)
(2 cl puolukkalikööriä)

Puolukkamelbaan tarvitaan noin 1 kg survottuja puolukoita. Lisää noin 2 dl sokeria, soseuta sauvavatkaimella ja paseeraa eli puserra siivilän läpi.

Sekoita keltuaiset, sokeri ja kerma ja kypsennä vesihauteessa kuumentaen ja välillä sekoittaen, kunnes seos sakenee. Lisää puolukkamelba (ja puolukkalikööri). Jäähdytä seos hyvin ennen jäätelökoneeseen panoa. Jäähdytä seosta jäätelökoneessa noin 45 minuuttia ja laita pakastimeen jäätymään.

Hellepäivän pelastus: jäätelösooda

Lisäaineista viis, sillä mikä onkaan parempaa kuuman hellepäivän virkistykseksi kuin vanha kunnon jäätelösooda. Tutustuin tähän juomaan jo lapsena, koska meillä oli kotona joku Pauligin reseptilehtinen, tai niitä oli kaksi, toinen jäätelöherkuille, ja toinen kahvin ympärille kyhätty. Jäätelösoodan idea jäi kaivelemaan mieltä, lapsena/nuorena sitä tuli tehtyä jonkun kerran sitruunasoodasta. Nyt aikuisena sitä on tullut tehtyä kesäisin aika usein, juuri näin mansikka-aikaan, tosin tietysti mitkä tahansa marjat tai pehmeät, soseutettavissa olevat hedelmät käyvät. Minä kokoan jäätelösoodan korkeaan lasiin seuraavasti:

2 rkl muussattuja tuoreita mansikoita

1-2 dl vaniljajäätelöä

spriteä niin paljon kuin lasiin mahtuu

Sitten lasiin vain paksu pilli ja pitkä lusikka, ja nauttimaan.

Katajankerkkäjäätelö

Minun tuli ostettua katajankerkkäsiirappia Juuren puodista ja mietin kuumeisesti mitä siitä tehdä. Satuin muutamia päiviä sitten törmäämään aivan valloittavaan ruokablogiin jossa Ankerias Vipunen oli tehnyt kuusenkerkkäjäätelöä, ja siitä sain oivan idean kokeilla katajankerkkäsiirappia jäätelöön. Olin jo aiemmin luvannut lapsille tehdä vaniljaeskimoita joten oli hyvä hetki kaivaa jäätelökone esiin. Perusjäätelön tein seuraavasti:

5 dl kermaa

vaniljatankoa sopiva pätkä

1 dl sokeria

5 munankeltuaista

Kuumensin kerman kattilassa halkaistun vaniljatangon ja sen siemenien kanssa. Kun makua oli irronnut riittävästi, lisäsin sokerin, vähän jäähdyttelin ja laitoin kattilan vesihauteeseen. Vähän ajan päästä vatkasin munankeltuaiset joukkoon ja sekoittelin kunnes seos vähän paksuuntui. Jäähdytin seoksen kylmäksi ja laitoin jäätelökoneeseen. Kun jäätelö oli sopivan jähmeää, laitoin reilun puolet jäätelöpuikkomuotteihin pakastimeen odottamaan suklaakuorrutustaan, ja jätin loput vaniljajäätelöstä koneeseen. Lisäsin joukkoon

2 rkl katajankerkkäsiirappia

ja annoin koneen pyöriä vielä muutaman minuutin, jonka jälkeen pakastin jäätelön rasiassa yön yli.

Lopputuloksena oli todella hienoarominen jäätelö, joka maistui ihanasti kylmälle metsälle. Tätä tehdään toistekin!