Nyt kaikki hyvät vinkit ovat tervetulleita: miten te saatte ruokittua perheen niin, että kasviksia tulisi syötyä riittävästi?
Tässä vaiheessa, kun eristystä on jatkunut vasta/jo kolmisen viikkoa, olemme syöneet hyvin perinteistä, tuttua ja turvallista suomalaista ruokaa. Perunoita ja riistaa paljon, pastaa, kalaa jne. Ehkä perinteisessä suomalaisessa ruuassa kasvikset eivät ole olleet se juttu, vaikka lihaa ei olekaan syöty paljoa.
Kalaa on tullut syötyä 3-4 kertaa viikossa (eikä kertaakaan epäkalaa!), tämä jatkunee samanlaisena Maxin kalan ansiosta. Varsinaisia kasvisruokia on ollut 2-3 viikossa, aivan kuten tähänkin asti, eli sekään ei ole ongelma.
Ongelma tuntuu olevan se, että miten sitä saisi ujutettua sinne ruskean kastikkeen ja perunan väliin niitä kasviksia niin, että meillä menisi 2 kg kasviksia päivässä, sitähän se 4x500g on. Olen aina sanonut että se on helppoa, mutta ehkä olen laskenut sen varaan, että töissä on syöty runsaista salaattipöydistä, jolloin kodin osuus on jäänyt selvästi pienemmäksi. Lapsillahan kouluaterian kasvikset ovat olleet teoreettisia laskelmia, esikoisen mukaan KUKAAN ei syö puolta kiloa kasviksia päivässä.
Kasviksia pitäisi siis olla monella eri tapaa jokaisella aterialla, mutta toistaiseksi on menty sillä selviytyminen edellä -tyylillä, jota voi kutsua myös matalan aidan taktiikaksi. Ei kai auta muu, kuin lisätä kaikkiin tavallisiin ruokiin kasviksia sekaan. Ja kaivella kaikkia hyviä vinkkejä ajalta jolloin olin viisaampi kuin nyt, kuten vaikka vanhan talvisen salaattikokoelman. Tästä blogistakin löytyy vaikka mitä hyvää ideaa, mutta tällä hetkellä ongelma tuntuu olevan se, miten ne saisi käytäntöön. Tässä ei yhtään auta, että minusta huhtikuu on vuoden ankein kuukausi kasvisten suhteen.
Onhan tässä jo yksi etappi tullut otettua: tein eilen perheelle makkarapastaa (melkein vanhaksi menneestä balkan-makkarasta), jonne laitoin sekaan ison kourallisen lehtikaalia (joka tähän saakka on ollut pääasiassa vain minun juttu). Eikä kukaan valittanut, kaikki jopa santsasivat. Tuskin on edes pieni askel kenellekään, mutta tuuletin silti sisäisesti!
ps. Kuvassa on tulossa Campasimpukan innoittamana soffrittoa haudutuspadassa iso satsi.
pps. Pieniä asioitahan nämä, tiedän, isot asiat on muualla.
pps. Pieniä asioitahan nämä, tiedän, isot asiat on muualla.
4 kommenttia:
Tämä on niin vaikea rasti. Meillä ei oikein mee muu alas kuin raakakasvistikut, aamiaiseksi teen smoothieta usein, eikös ne hedelmätkin kuuluu tähän 5 päivittäiseen nyrkkiannokseen. Kaikista ruuista nypitään lautasenreunaa lisätyt kasvikset pois. Ihan mahdotonta.
Kohta meen tekemään lounaaksi Paistettua riisiä ja kasviksia uunipellillä. Saas nähdä kuka syö lounasta tänään!
Meillä jokainen huolehtii oman aamiaisensa, lapset eivät kummoista silloin syö.
Ja kyllä, hedelmät ja marjat kuuluu tuohon samaan. Minulla se ei ole ongelma kun syön joka päivä niin paljon puolukkaa tai muuta marjaa, mutta muut ei meillä juurikaan marjoja syö. Ja vaikka jokunen hedelmä menee, vaikeaa tämä tuntuu olevan. Mutta joo, lehtikaalista ei ole kukaan uskaltanut valittaa ;)
Meillä aivan sama juttu. Syöjiä on mummusta syötettävään erkkalapseen ja muutama nirsoilija siinä välissä. Välillä tuntuu, että siirryn vallan banaaneihin, ei tarttis edes tiskata.
Mukavia kotopäiväa ja kiitos kivasta blogista!
Kiitos samoin teille sinne, onhan tässä meillä vähän tekemistä! Ja mitä tiskiin tulee, taitaa se kaksi koneellista astioita päivässä olla uusi normaali ;)
Lähetä kommentti