keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Vuoden kuukaudet

Huhtikuu, vuoden ankein kuukausi

Aina ei jaksa olla vakavalla mielellä, vaikka olisi kuinka tosikko. Huhtikuussa, jonka miellän vuoden ankeimmaksi kuukaudeksi, tuli mieleen, että voisin kirjata ylös sen, miten näen kuukaudet. Joku näkee kuukaudet väreinä, joku lomina/ei-lomina, ja joku saattaa nähdä kuukaudet viljelyn kautta. Minä näen kuukaudet muinaissuomalaiseen tapaan selviytymisen suhteen, eli tässä tulee jokainen kuukausi satokauden kautta:

Tammikuu on hyvä liha- ja kalakuu. Jänis-, peura- ja kauriskausi päällä, samoin talviverkoilta paljon kalaa. Vegaaninen tammikuu ajatuksena on melkoisen (lue totaalisen) hullua muinaissuomalaisen mielestä. Kunnon pakkanen puhdistaa ja helpottaa tulevan kesän satoa, routa möyhentää maata.

Helmikuu on edelleen hyvä liha- ja kalakuu. Lisäiloa tulee laskiaisesta ja talven riemusta.

Maaliskuussa valon lisääntymisen huomaa ja ikkunalautakasvatus alkaa. Omat sipulit ja juurekset loppuvat yleensä viimeistään tässä vaiheessa vuotta. Ensimmäiset kylvöt ruukkupuutarhaa varten.

Huhtikuu on kaikkein ankein ruokakuukausi. Sipulit, juurekset ja perunat ovat pehmenneitä ja parhaan maun menettäneitä, kotimaiset varastot alkavat olla lopussa, mutta mitään uutta ei oikein vielä kasva. Kuvasta näkee miltä maa näyttää huhtikuussa (jos ei ole lumen alla). Hyvänä vuotena ensimmäiset nokkoset löytää huhtikuussa, mutta ei siitä vielä ravinnoksi paljoa riitä, hyvä jos saa aterian pari. Onneksi on pakastimet. 

Toukokuu on touhukas kevätkuukausi joka menee tiukassa fyysisessä aherruksessa haaveiluineen. Sato ei ole koskaan niin suuri kuin toukokuussa, silloin kaikki on vielä mahdollista! Kotimainen tarjonta ei vielä ole huimaa, mutta kurkut ja tomaatit alkavat olla jo maukkaita sekä kaikkea vihreää riittää syötäväksi.

Kesäkuu on salaattikuukausi. Silloin syödään salaatteja, ihania juustoja ja hyvänä vuonna jo ensimmäiset manskikatkin. Ja ne ensimmäiset uudet perunat!

Heinäkuu on vuoden ensimmäinen kunnolla runsas satokuukausi. Aikaisimmat marjat ovat kypsiä ja kasvimaa alkaa antaa monipuolista satoaan. Paljon värejä, paljon hyviä makuja. Miksei kukaan ehdota vegaanista tai lihatonta heinäkuuta? Ai niin, koska grillaus. Eikä sovi aakkosiin.

Elokuu, marjakuu, kasvimaakuu: kaikkea on runsaasti ja työtä riittää sadonkorjuussa. Ihanaa aikaa kasvimaalla, marjapuskissa ja -metsässä. Kirsikoita ja tatteja, hilloamista, säilömistä, pakastamista ja kuivaamista.

Syyskuu: Sadonkorjuu- ja marjasesonki jatkuu. Sienivuosina paljon sieniä. Yltäkylläinen säilöntäkuukausi, luumuja, omenoita, päärynöitä ja vaikka mitä. Ihana syyskuu.

Lokakuussa yltäkylläisyys jatkuu. Puutarhasato on edelleen runsasta myöhäisten lajikkeiden ansiosta. Hirvestys alkaa ja sieniäkin vielä riittää. Lihaton lokakuu tuntuu yhtä pöhköltä kuin vegaaninen tammikuu.

Marraskuu on ilmojen puolesta vuoden ankein kuukausi. Myöhäistä satoa riittää edelleen, jos ei muuta niin lehtikaalia ja viimeisiä juureksia. Ja synttäreitä, vuoden ankeimpana ulkoilukuukautena.

Joulukuu on tunnelmallinen juhlakuukausi, juuresten ja kotimaisen ruuan juhlaa. Ja vuoden loppu, vaikka uusi vuosi tuntuu alkavan vasta huhti-toukokuussa samaan aikaan kuin kylvöhommat alkavat.

6 kommenttia:

marketta kirjoitti...

Hauska postaus! ='D

sauvajyvänen kirjoitti...

Kiitos :D

Leivinlaudalla Blogi kirjoitti...

Huhtikuussa maksaruoho on lasitetulla parvekkeella jo täydessä kasvussa. Sitäkin kuulemma voi syödä.

sauvajyvänen kirjoitti...

Lasitettu parveke olisi kyllä kätevä.

Nanna kirjoitti...

Minä en oo ikinä alkanu millekkään tipattomalle, vaikka kuukausi saattaa vierähtää ilman tipan tippaa- Vähän sama mun mielestä nuo lihattomat ja vegaanit kuukaudet. Miksi ihmeessä? Mieluummin vaikka kerran viikossa lihaton lauantai ja vegaani viistai!

sauvajyvänen kirjoitti...

Nanna, juuri noin :)