lauantai 17. marraskuuta 2012

Devil's food cake


Tämä on tumma versio enkelten kakusta. Minä käytän tähän samaa reseptiä millä teen angel food cake:n, korvaan vaan osan jauhoista kaakaolla. Meillä on ilo juhlistaa kuopuksen syntymäpäiviä, ja toiveissa oli suklaakakku. Tämä on se toinen suklaakku niistä kolmesta jotka on toivottu tähän parin viikon juhlasesonkiin.

Jostain syystä devil's food cake tulee täytettyä useammin kuin vaalea versio, sama ilmiö näkyy ihan googlen kuvahaullakin, eli se en ole vain minä. Nyt tein vadelmaisen täytteen.

3/4 cup jauhoja (1.8 dl) (erikoishienoja vehnäjauhoja)
1/4 cup kaakaota (0.6 dl)
1½ cup hienoa sokeria (3.6 dl)
1½ cup munanvalkuaisia (3.6 dl) (nyt meni 10 munaa)
2½ rkl vettä
½ tl suolaa
½ tl vaniljauutetta

Siivilöi jauhot, kaakao ja ½ cup sokeria (1.2 dl) yhdessä. Erottele munanvalkuaiset, lisää kulhoon niiden joukkoon vesi. Vatkaa vaahdoksi, lisää cream of tartar ja suola, jatka vatkaamista, lisää vanilja. Jatka vatkaamista ja lisää sokeri vähän kerrallaan kunnes vaahto on kovaa. Lisää lopuksi jauho-sokeriseos varovasti käännellen vähän kerrallaan.

Laita taikina voitelemattomaan(!) vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa n. 45 minuuttia. Paistamisen jälkeen käännä vuoka heti ylösalaisin ja anna jäähtyä vähintään tunti. Irrota kakku sen jälkeen vuuasta veistä tai spaattelia apuna käyttäen.

Kun kakku on kunnolla jäähtynyt, leikkaa se kolmeen osaan. Valmista täyte:

350 g rahkaa (tai sinne päin)
250 g mascarpone-juustoa
½ dl sokeria (tai maun mukaan)
n. ½ l vadelmia

Sekoita täytteen aineet keskenään ja levitä kakun väleihin. Jenkeissä totuin siihen, että tämän kakun täytteet vain läiskäistään sisään, eikä se ole niin tarkkaa jos vähän valuu tai muuten kakku näyttää olevan vähän sinne päin. Ja niinhän se olikin :)

Viimeksi syötiin karkkipossun jälkeen enkelten kakkua kesän auringossa, nyt syödään karkkipossun jälkeen tummaa kakkua marraskuun pimeydessä.


Neljä vuotta on ihan mielettömän hieno ikä. Naurua riittää vaikka silloin kun toivotetaan vaarille isänpäivänä hyvää äitienpäivää. Tai kun hoidossa pitää näyttää tytöille miten punnerretaan ja samalla pääsee paukku.



ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :) 

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Lahjapäivä


Joskus osuu paljon kivoja asioita samaan syssyyn. Niinkuin se, että satuin voittamaan arvonnan, jonka järjesti Soppaa ja Silmukoita-blogin Marja. Hän meni ihan vain minun voittoani varten ostamaan aivan ihanan liilaa matokudetta ja virkkasi nuo kauniit pannunaluset väritoiveen mukaan (ei tullut beigeä ei). Nyt kelpaa laittaa pöytään kuumat Illusia-kulhot noiden päälle. Kuva muuten vääristää väriä, nuo ovat sellaista tummaa violettia. Yhtenä päivänä oli vaan ilmoitus sähköpostissa että pannunaluset löytyvät postilaatikosta. Kiitos suuresti Marja!

Osallistuin myös Ankerias Vipusen järjestämään lokakuun ruokahaasteeseen. Voittoa ei tullut, tosin mielestäni on todellakin vähän vaikea kilpailla veriletuilla suklaalle, joten en ollut tippaakaan pettynyt vaikkei voittoa irronnut. Ankerias lupasi  kuitenkin lähettää yllätykset kaikille osaanottajille, ja tänään postilaatikossa odotti aivan upeat teet. Kyllä kelpaa juoda kuppi valkoista teetä päivän päätteeksi, kiitos paljon A.V!

Ja illan kruunasi se, että sain yllätyslahjan kollegalta: purkin hänen tekemää hilloa Antonokvasta, vaahterasiirapista ja pähkinöistä. Purkki oli pakko avata ja laittaa hilloa leivän päälle, oli ihan mielettömän hyvää. Seuraavaksi on pakko herkutella jäätelön kanssa. Iso kiitos J!

maanantai 12. marraskuuta 2012

Porter-suklaakakku


Marraskuulle on tilattu useampikin suklaakakku. Kotiliedessä 19/2012 oli monta herkullista suklaareseptiä, ja tämän kakun ajattelin olevan sopiva isänpäiväksi. Tällä reseptillä Eve Vaittinen sai kolmannen sijan suklaareseptikilpailussa ja minä pääsen taas yhdistämään lempioluttani (Koffin Porter) suklaaseen. Tein kakun puolikkaana, mutta laitan tähän kuitenkin alkuperäisen reseptin, josta tulee 10-12 annosta. Muutin taas vaan reseptin järjestystä ja vähän tulkitsin ohjetta, sekä vaihdoin margariinin voihin, muuten se on alkuperäinen.

Kakku:
1 dl porteria
100 g voita
50 g suklaata
2 kananmunaa
2 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoa
2 tl leivinjauhetta

Kostutus:
1½ dl porteria
1½ dl vahvaa kahvia

Kuorrutus:
½ dl porteria
50 suklaata
50 voita
4 dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria

Kiehauta olut, lisää voi ja suklaa joukkoon sulamaan. Sekoita ja anna jäähtyä. Vaahdota munat ja sokeri vaahdoksi, siivilöi joukkoon jauhot ja niihin sekoitetut leivinjauheet ja sekoita kaikki yhteen. Paista 175 asteessa n. 45 minuuttia. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin 1½ litran rengasvuokaa, minä paistoin kakun pienessä kakkuvuuassa (halkaisija 18 cm) n. 30 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä paistamisen jälkeen. Kiehauta olut, lisää kahvi ja vaniljasokeri joukkoon. Kostuta kakku jäähtyneellä liemellä. Minä en saanut läheskään kaikkea nestettä uppoamaan kakkuun, ja siltikin siitä tuli melkein liian kostea.

Tee kuorrutus: kuumenna olut, lisää siihen suklaa ja voi ja sekoita kunnes tasaista. Lisää tomusokeri ja lämmitä seosta sen verran että se kirkastuu. Mausta vaniljalla. Valuta kuorrute kakun päälle ja anna jäähtyä.

Lehden ohjeessa lisänä oli mustaherukkakastiketta, meillä oli mustaherukkahyytelöä, joka oli kylläkin kastiketta tänä vuonna. Kakku oli hyvää, paitsi lasten mielestä, tai niin luulin, kunnes huomasin että kuopus oli vetänyt kaksi palaa kakkua iltapalaksi.




ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Teeri hillakastikkeella isänpäiväksi


Minun lapsuudessa syötiin isänpävänä melkein aina lintua. Useimmiten lintuna oli teeri, joskus metso ja ainakin kerran se oli hanhi. Tänä vuonna sain tehdä pitkästä aikaa teeripataa omien lasten isälle <3 Tällä teerellä oli kolme sydäntä :)
 
Perinteiseen tapaan aloitettiin päivä pekoniaamiaisella, joka tehtiin yhdessä lasten kanssa, hedelmälautasineen päivineen. Päivällisellä syötiin

Kylmäsavulohisalaattia

Teeri hillakastikkeella, perunamuusia ja uunijuureksia

Porter-suklaakakku


Teeriohjeen nappasin tällä kertaa Maija Silvennoisen kirjasta Maijan riistakirja. Hänen TV-esiintymisistä voidaan olla montaa mieltä, mutta tämä riistakeittokirja on yksi parhaista mitä minulla on. Siitä on monta kertaa löytynyt hyvät ohjeet niin riistalle, lisukkeille kuin jälkiruuillekin. Tämä ohje oli metsolle, mutta alkusanoissa todettiin (tietysti) että myös teeren voi tehdä samaan tapaan. Minulla oli aika pieni, nyljetty lintu käytössä, joten sovelsin vähän paistoaikoja.

1 teeri (tai metso)
suolaa, valkopippuria (unohdin pippurin, suolana oli omaa yrttisuolaa)
4 kpl ohuita silavaviipaleita (minulla oli nyt Pajuniemen mietoa pekonia)
voita
1 porkkana
1 sipuli
8 murskattua katajanmarjaa
1 laakerinlehti
2 dl vettä
2 dl omenamehua (minulla oli 1 dl virolaista omenaviiniä)

3 dl haudutuslientä
2 dl kermaa (ohjeessa oli 4)
1 dl paseerattua hillasosetta
1 rkl hunajaa
3 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja

Suolaa ja pippuroi lintu, minä hieroin vain yrttisuolaa linnun pintaan. Aseta silavaviipaleet nahan ja lihan väliin, sido lintu, ja ruskista lintu padassa. Minä ruskistin linnun ennen pekonilla käärimistä, sillä lintu oli nyljetty. Ruskistuksen jälkeen käärin pekonit linnun ympärille. Lisää sydämet, kivipiira, pilkotut kasvikset ja mausteet pataan. Käännä lintu rintapuoli ylöspäin. Laita pata 180 asteiseen uuniin, hauduta lintua puoli tuntia ilman kantta. Lisää vesi ja mehu (viini) ja pane kansi päälle. Hauduta 150 asteessa 2-2½ tuntia Maijan ohjeen mukaan, minä paistoin vain tunnin, ja se oli juuri sopivasti tälle linnulle. Ota lintu padasta, poista silava (pekoni) ja kääri lintu leivinpaperiin ja sitten tiukasti folioon. Minä käärin vielä pyyheliinaan ja jätin odottamaan.

Tee kastike: siivilöi liemi talteen ja poista rasva pinnalta. Keitä lientä tarvittaessa kokoon (nyt ei tarvinnut). Lisää liemen joukkoon kerma, paseerattu hilla (miehen poimimia!) ja hunaja. Anna kiehahtaa. Sekoita pehmeä voi ja jauhot keskenään, vispaa suurus kastikkeeseen. Anna kiehua hiljalleen viitisen minuuttia.

Paloittele lintu, tarjoa hillakastikkeen,  muusin ja uunijuuresten kanssa. Nyt on pakko todeta, että lintu oli ihan mielettömän pehmeää ja mureaa ja kastike maultaan yksi hienoimmista mitä olen tehnyt. Kuvat unohtui taas ottaa, mutta niinhän ne aina. Vielä riittää oman maan porkkanoita, niin kuin alakuvasta näkyy.


Savimaa kasvattaa maailman hassuimmat porkkanat



ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)


lauantai 10. marraskuuta 2012

Maankääntöä


Tässä näkyy osa palstastani ja käännetystä maasta

Ei varmaan kannata vaihtaa alaa, ei ainakaan puutarhaneuvojaksi. Vai maksaisitteko neuvoista joiden mukaan maa, etenkin savinen maa, kannattaa kääntää ennen kuin se on ihan jäässä. Tai että saappaiden pohjista kannattaa lapioida savet irti viimeistään siinä vaiheessa kun ne painavat yli 10 kg/kpl ja pituutta on tullut kymmenisen senttiä lisää. Tai että purjot on helpompi nostaa sulasta maasta kuin jäätyneestä maasta. Toisaalta, voisin antaa näitä neuvoja masokistille tai fitnesurheilijalle tuplahintaan: käännä maa vasta kun se on jäässä jne. Tietää ainakin tehneensä jotain. Sain kuin sainkin käännettyä loput penkeistä. Uusin, peitettynä ollut alue jäi kääntämättä, se saa odottaa kevättä. Muuten saa routa murentaa savikasoja ja keväällä taas jatketaan.

Ruusukaalit ovat ½ l pussissa
Sain myös haettua viimeiset sadonrippeet. Lehtikaalia vielä riittää, mutta sitä voi hakea aina tarpeen mukaan. Nostin purjot ja keräsin huiman (lue: säälittävän) ruusukaalisatoni. Se on kuitenkin tarkoitus syödä tänään, kaivannee pekonia tai jotain muuta kaveriksi että siitä tulisi edes jotain syömistä.Keräsin myös kolmea laatua lehtikaalia, jotka aion tällä kertaa pakastaa sellaisenaan, mitä  nyt jokunen smoothie tulee juotua ensin.

Se täytyy kuitenkin todeta, että voittajafiilis kymmenen (10) jäisen penkin kääntämisestä on suurempi kuin luuserifiilis siitä että on auttamatta vähintään kuukauden myöhässä syyshommissa.




ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

Puolukkamarenkipiiras


Olen tehnyt marenkipiirakkaa aiemmin omenoista ja raparperistä ja vielä vähän toisenlaista marenkipiirakkaa punaherukoista. Puolukka on pitkään ollut mielessä, olen ajatellut että sen kirpeys sopii hyvin marengin makeuden kanssa. Ja niinhän se sopii. Otin tämän pohjan ohjeen suoraan omeanmarenkipiiraastani, se sopii hyvin pieneen piirasvuokaani. Jos haluaa tehdä isompaan vuokaan, kannattaa pohjan ohje ottaa raparperimarenkipiirakasta ja tuplata kiisselin ja marengin määrät. Tämä on piirakka joka kannattaa syödä vasta seuraavana päivänä kunnolla kylmänä.

2.4 dl jauhoja
1 tl suolaa
80 g voita
2 rkl vettä tai enemmän

1 dl survottuja puolukoita
1½ dl vettä
2 rkl sokeria
1 rkl perunajauhoa

2 munanvalkuaista
1.2 dl sokeria

Sekoita suola jauhojen joukkkoon. Nypi voi ja jauhot sekaisin, lisää vähän vettä. Pyöritä taikina palloksi, anna tasaantua puoli tuntia jääkaapissa. Levitä taikina 23 cm piirakkavuokaan. Peitä se kaksinkertaisella foliolla, niin että folio seuraa taikinan muotoja. Paista 10 minuuttia 225 astetta. Ota folio pois varovasti ja paista vielä muutama minuutti jotta taikina saa vähän väriä. Anna pohjan vähän jäähtyä.

Paistamisen aikana (tai aiemmin) keitä puolukkakiisseli: anna survottujen puolukoiden ja veden kiehahtaa, lisää sokeri ja suurusta vesitilkkaan sekoitetulla perunajauholla.

Levitä pohjan päälle puolukkakiisseli. Vatkaa munanvalkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi ja levitä marenki piirakan päälle. Paista 175 asteessa n. 15 minuuttia tai kunnes marenki on saanut vähän väriä. Anna jäähtyä seuraavaan päivää.



ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)


torstai 8. marraskuuta 2012

Puolukkaglögi

Tänä vuonna joulutorttujen leipominen on vähän jäljessä viime vuotisesta, mutta ei se haittaa. Joululaulujakaan ei ole vielä kuunneltu, Herra Heinämäen joulu sentään on katsottu useamman kerran. Glögiä ei ollut jäänyt viime vuodesta, joten ajattelin tehdä glögiä keittämästäni puolukkamehusta. Äiti teki glögin aina mustaviinimarjamehuun, mutta minusta puolukkamehu on parempaa. Keitän mausteisen makean veden, jota kaadan mehun päälle. Maistuu miedosti joululle ja lämmittää mukavasti. Tämä annos riittää reiluun glögiin kahdelle. Mahdollinen terästys maun ja tarpeen mukaan, minusta esim. aniksen makuinen jaloviina sopii hyvin.

5 dl vettä
2 neilikkaa
1 kanelitanko
3-5 kardemummaa (isoja vihreitä)
1 rkl ruokosokeria
puolukkamehua maun mukaan (höyrymehua)

manteleita
rusinoita

Laita mausteet ja sokeri veden sekaan kattilaan, keitä viidestä kymmeneen minuuttia. Laita kuuman kestävään lasiin puolukkamehua  ja kaada siivilän läpi kuuma vesi päälle.



ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

tiistai 6. marraskuuta 2012

Ropsaukset eli riisisuklaa


Lapsuudessa tämä herkku kuului jouluun, ja se taisin olla minä joka näitä teki joka joulu. Reseptin sain kummiltani (samalta jolta omenapiirakkakin on peräisin). Alkuperäinen resepti on tuplana tuon, mutta kyllä tästäkin riittää herkutteluun. Tein aina ison satsin jouluksi ja niitä oli kahvipöydässä tarjolla, joskus tein lahjaksikin. Jos ropsaukset tekee paperivuokiin, sormet säästyvät siistinä, mutta usein laitoin ne vaan voipaperille kovettumaan josta siirsin ne johonkin rasiaan/lautaselle tarjolle. Riisimurojen tilalla voi käyttää oikeastaan mitä tahansa muroja tai mysliä, mutta riisimurot ovat minulle niitä alkuperäisiä.

Esikoinen on toivonut näiden tekemistä vaikka kuinka pitkään, mutta nyt vasta tuli sen verran talvista fiilistä että saimme tehdyksi. Nämä ovat niin helppoja, että lapsi osaa tehdä näitä siinä vaiheessa kun osaa olla riittävän varovainen sulan rasvan kanssa, ja aikaisemminkin jos aikuinen huolehtii rasvan sulatuksesta ja kaatamisesta.

250 g kookosrasvaa
250 g tomusokeria
50 g kaakaota
n. 200 g riisimuroja

Sulata kookosrasva kattilassa. Sekoita sillä välin tomusokeri, kaakao ja riisimurot isossa astiassa. Kaada päälle kookosrasva ja sekoita hyvin. Tarvittaessa lisää vielä riisimuroja. Nostele lusikalla nokareita vuokiin tai voipaperille. Anna jähmettyä jokunen tunti ja nauti. Lasten suurta herkkua.


ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

maanantai 5. marraskuuta 2012

Naudan etulapapaisti


Minulla oli pakastimessa reilu lapapaisti (2.7 kg) luomunautaa. Koska olen mökkiviikonloppuina tehnyt niin monta kertaa hidasta lihapataa kokonaisista lihoista, ajattelin nyt tehdä jotain muuta. Pilkoin siis paistin kuutioiksi ja annoin sen muhia juuresten kanssa uunissa rauhallisesti, vähän samaan tyyliin kuin karjalanpaistikin. Lisäsin nyt vaan reilusti juureksia ja vähän lientä tuomaan makua. Harvoin on näin isoa paistia käytettävissä, pienenpään paistiin voi laittaa vastaavasti vähemmän kasviksia, ja sanomattakin on selvää että tässä voi käyttää mitä juureksia haluaa ja minkä verran haluaa.

2.7 kg naudan lapapaisti
voita 
suolaa, pippureita, timjamia
3 rkl vehnäjauhoa (voi hyvin jättää pois)
1 lanttu
3 palsternakkaa
5 porkkanaa
5 isoa sipulia
1 valkosipulin kynsi tai enemmän
muutama varsisellerin varsi
2 dl jotain hyvää tiukkaa lientä (nyt oli sydämen keitinlientä)
2 dl karkkipossun keitinlientä (tai soijakastiketta tai vastaavaa, mausteita)
vettä

Pilko huoneenlämpöinen liha kuutioiksi. Ruskista lihat nopeasti kuumalla pannulla pienissä erissä, mausta suolalla, valko- ja mustapippurilla sekä timjamilla, ja siirrä lihat pataan.. Ripottele päälle halutessa vehnäjauhoja. Kuori ja pilko juurekset ja sipulit. Jos ei ole varsiselleria, voi hyvin laittaa mukulaselleriä sen sijaan. Lisää pataan liemet ja vettä niin, että lihat peittyvät. Minulla tuli isoin patani tästä annoksesta ihan ääriään myöten täyteen, hetken jo ajattelin että joudun laittamaan kahteen pataan. Laita pata 150-asteiseen uuniin pariksi tunniksi, laske  lämpöä 120 asteeseen ja anna hautua vielä tunti.

Syötiin nyt keitettyjen perunoiden ja rosollin kanssa. Tuli hyvä mieli, kun tokaluokkalainen oli todella mielissään hyvästä ruuasta, etekin liha ja rosolli olivat niin suun mukaista. Pata onkin oikein hyvää ihan sellaisenaan keitettyjen perunoiden tai perunamuusin kanssa. Tästä määrästä tulee vaivaton ruoka isollekin vierasjoukolle. Tai sitten sen voi jäähtyneenä pakastaa osissa, ja niin on perheelle lämmitystä vaille valmiina monta hyvää kastiketta arkeen. Paistiin voi lisätä aina jotain pientä ekstraa, niin ruoka maistuu uudelle joka kertaa. Smetana ja suolakurkku stroganovmaisesti sopivat hyvin, samoin kerma ja sienet metsästäjämäisesti tai paprika ja tomaatti gulassimaisesti jne.


ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Kanaliemi ja helppo kanakeitto

Hyvä ruoka on hyvää, ja joskus tavallisesta ruuasta tulee lasten uusi suosikki. Tällä kertaa kyseessä oli yksinkertainen kanakeitto. Minulla oli hyvä kokonainen luomukana, josta keitin kanaliemen. Tänä vuonna muut lintuliemet jää vähiin (lue: olemattomiin), joten tein ihan tavallista kanalientä kompensoimaan kyyhkyliemen puutetta. Liemen keitin näin:

vettä
1 kana (1.6 kg)
4 pikkuporkkanaa
1 iso sipuli kuorineen
pala lanttua
1 varsi varsiselleriä
pippureita
1 laakerinlehti
1 rkl suolaa
timjamia muutama oksa

Laita isoon kattilaan vettä niin, että kana peittyy reilusti. Anna kiehua ja kuori vaahtoa niin kauan kuin sitä muodostuu. Lisää sen jälkeen juurekset, sipuli ja mausteet ja keitä hiljalleen parisen tuntia tai kunnes liha irtooa helposti. Ota kana lautaselle ja irrota lihat. Siivilöi liemi ja pakasta/käytä sellaisenaan tai tarvittaessa keitä sitä kasaan. Liemi on erityisen hyvää keitoissa, risotoissa ja kastikkeissa.


Kanakeittoon tuli:

½ l lientä
½ l vettä
kananpaloja
1 dl riisiä (tai ohraa)
1 porkkana
1 pala lanttua
1 palsternakka
(tai pussillinen jotain pakastevihanneksia tai -juureksia)
persiljaa.

Laita liemi ja vesi kattilaan kiehumaan. Lisää riisi ja pilkotut juurekset. Anna kiehua vähän aikaa, lisää kananpalat. Jos käytät pakastevihanneksia tai -juureksia, lisää tässä vaiheessa. Keitä vielä sen aikaa että riisi/ohra on kypsää.

Yhdestä kanasta saa kolme hyvänkokoista keittoa. Keitto on valmista reilussa kymmenessä minuutissa, joten kun alkuvalmistelut on tehty, saa nopean ruuan arkena tai vaikka siivouspäivän lounaaksi. Lientä on näiden lisäksi vielä muutamaan ruokaan, eli mielestäni hyvä vaiva-laatusuhde. Sitä arjen luksusta.

ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

lauantai 3. marraskuuta 2012

Lindströmin pihvit (Mysi Lahtisen ohje)


Linsdströmin pihvit ovat aina olleet suurta herkkuani, ainakin ekaluokkalaisesta lähtien (en muista että äiti olisi näitä juurikaan tehnyt, ainakaan montaa kertaa). Erityisen hyviä Lindströmin pihvit ovat Mysi Lahtisen ohjeella tehtynä. Täytyy kyllä tunnustaa että teen yleensä ne ilman mitään ohjetta aika sinne päin, mutta kirjaan Mysin ohjeen tähän, että hekin pääsevät alkuun jotka eivät aikaisemmin ole kokeilleet.
Kasvikset pilkottuna

800 g  hyvää jauhelihaa (nyt hirveä ja maatilatorin sika-nautaa)
3 pientä perunaa keitettynä
3 pientä punajuurta keitettynä (tai isohkoa jos minulta kysytään)
5 tl kaprismarjoja
10 hillosipulia
1 tl suolaa
1 tl valkopippuria
1 muna

voita
3-4 sipulia pihvien päälle

Taikina odottamassa
Silppua perunat ja punajuuret ihan hienoksi. Minä joko raastan raastimen karkealla terällä tai sitten käytän Tupperwaren pikakokkia kuten nyt. Valuta kaprikset, pilko ne ja hillosipulit ihan hienoksi silpuksi (tai aloita niillä Pikakokissa). Sekoita kaikki kasvikset ja mausteet jauhelihaan, lisää lopuksi muna ja sekoita taikina. Minulla oli niin pieniä munia nyt, että laitoin suosiolla kaksi. Anna seistä puolisen tuntia. Taputtele taikinasta pihvit ja paista pannulla, tai uunissa kuten luimupupu teki, n. 30 minuuttia 225 asteessa. Paista sipulit voissa, lisää vähän vettä ja anna hautua ihan pehmeiksi. Syö pihvit kuoripottujen ja paistetun sipulin kanssa. Mysi tarjoaa kastikkeena voisulaa, johon on lisätty silputtua kaprista ja hillosipulia, minulla jäi tekemättä.

Tämä ohje löytyy Mysi Lahtisen kirjasta Makuasioita - uudet kokkaukset. Se onneksi löytyy omasta kirjahyllystä, äiti on sen aikoinaan 90-luvun puolessavälissä ostanut. Kirjassa näkyy vielä hintalappu, 69 mk -30%.



ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

torstai 1. marraskuuta 2012

Kirkas lehtikaalikeitto


Lehtikaalikeitto on yksi parhaita keittoja mitä on. Tänään kuitenkin tein kirkkaan lehtikaalikeiton, se oli meillä salaatinkorvike ja sopiva lämmitin sillä välin kun odotimme kalan savustumista ja uuniperunoiden valmistumista. Keiton tekee todella nopeasti, alle vartissa, joten ehdin tehdä ja syödä sen ennen kuin pääruoka oli valmis. Ja suureksi yllätykseksi esikoinen piti keitosta todella paljon, toivoi että teen pian uudestaan. Tähän keittoon ei ole mitään oikeita määriä, vaan sen voi tehdä ihan sen mukaan mitä sattuu olemaan ja tulemaan. Tästä tuli kasvisversio, mutta keitto toimii hyvin myös lihaliemellä, ja toki siihen voi lisätä muutenkin mitä tahansa.

perunaa
juuriselleriä
palsternakkaa
porkkanaa
lanttua
reilusti lehtikaalia
suolaa tarvittaessa

Laita liemi kattilaan. Kuori ja suikaloi juurekset, anna kiehua reilu muutama minuutti. Huuhdo lehtikaalit ja silppua joukkoon, anna kiehua vielä jokunen minuutti. Tällä kertaa syötiin ihan tuollaisenaan alkukeittona ja hyvin maistui.


ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Suutarinlohi


Silakka on hyvä kala ja suutarinlohi on erityisen hyvää. Tämä on ollut suurta herkkua jo opiskeluajoista lähtien. Silloin silakka oli oikeasti tosi halpaa, selvästi halvempaa kuin vaikka monien mainostama tonnikala. Minä tykkään edelleen suutarinlohesta joka tulee syötyä useimmiten ruisleivän päällä. Ihan parhaita leivänpäällisiä, voittaa (melkein) kaikki leikkeleet mennen tullen.

½ kg silakkafileitä
1 sipuli
1 porkkana
2 tl mustapippuria
ripaus valkopippuria
½ dl etikkaa
1 dl vettä
3 rkl sokeria
1 rkl suolaa
tilliä reilusti

Lado kalat, pilkotut sipuli ja porkkana ja mausteet kerroksittain tölkkiin tai astiaan. Sekoita etikka, vesi, sokeri ja suola hyvin ja kaada päälle. Lisää reilusti tilliä ja laita kalat jääkaappiin yön yli. Valmista seuraavana päivänä.



ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Viherherukka-mutakakku


Mutakakku on yksi meidän perheen lempileivonnaisista. Minulla on vanha ohje, jonka alkuperää en enää muista, olen vaan kirjoittanut sen ylös keittokirjaani. Jos joku tietää sen alkuperän, saa kertoa. Minusta mustaherukka ja suklaa sopivat hyvin yhteen, mutta nyt halusin kokeilla viherherukkaa (se maistuu mustaherukalta, mutta siinä ei ole tummaa väriä). Tein tämän mutakakun foliovuokaan, jossa se oli helppo ottaa mukaan mökille.  Pinta vähän repeili kuljetuksessa, mutta ei se makua haitannut.

200 g voita
200 g tummaa suklaata
4 munaa
2 dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoa
1 tl leivinjauhetta

2 dl viherherukkaa

Sulata voi ja suklaa kattilassa miedolla lämmöllä. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää sula voi-suklaaseos sekaan. Siivilöi jauhot ja leivinjauhe joukkoon, sekoita varovasti. Jos haluat käyttää jotain marjoja, levitä ne vuokaan ja kaada taikina päälle. Paista 200 asteessa n. 25-30 minuuttia. Mutakakku saa jäädä vähän pehmeäksi keskeltä.

Marjat sopivat mutakakkuun hyvin, ja viherherukat herkullisen hyvin. Nam.


ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

lauantai 27. lokakuuta 2012

Mitobag - huovutettu käsilaukku


Tämä on yksi niistä keskeneräisistä töistä, joka on kummitellut mielessä varmaan yli vuoden. Ei enää paljoa puuttunut, kahva, päättely ja koristelut, niin vähästä oli valmistuminen kiinni. Katsoin yhtenä iltana vähän televisiota ja sain tehtyä kassin loppuun. Tähänkään minulla ei ole ohjetta, ja vähän lankojen ehdoilla piti mennä, kun tuo pääväri loppui kesken, eikä sitä enää (silloinkaan) saanut lisää. Kudoin leveän sylinterin jota kavensin ylöspäin mennessä kahdesta reunasta. Virkkasin leveään puoleen pohjan, kapeampaan reunukset ja kahvan. Koristeet virkkasin erikseen jonka jälkeen ompelin ne kiinni. Huovutin kassin 40 asteen kirjopesussa ja muotoilin sopivaksi. Lopuksi kävin esikoisen helmivarastolla ja löysin sopivat nukleoidit.

Tähän kassiin olen tyytyväinen. Ylöspäin kapeneva malli on kätevä, ja tähän mahtuu juuri sopivasti pienen käsilaukun kokoinen iso lompakkoni, puhelin ja kalenteri, mutta mukaan ei mahdu viikon reissuun tarvittavaa tavaramäärää, joka yleensä kertyy käsilaukkuuni alle viikossa, vaikken ole edes reissussa.


ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)