Ulkosynttärit marraskuussa

Meidän perheessä on kaksi marraskuun lasta. Kumpikin on tuonut talven tullessaan, mutta sen jälkeen on ehkä ollut yksi vuosi, jolloin on ollut talvista syntymäpäivien aikaan. Olen ajatellut kaikki nämä vuodet, että syntymäpäiviä ei voi järjestää marraskuussa ulkona, koska silloin aina sataa, myrskyää, on pimeää ja, no marraskuista. Ei talvihauskuutta, puhumattakaan kevään valosta, kesän lempeydestä tai syksyn väreistä. 

Mutta kun on pakko, niin onnistuuhan ne ulkosynttärit marraskuussakin, tällä kertaa kahden myrskyn välissä pienessä pakkasessa. Kuopus halusi kutsua muutaman luokkakaverin synttäreilleen. Lupasin että saa kutsua samoja kavereita joiden kanssa on päivät koulussa, sillä ehdolle, että juhlat järjestetään ulkona. Lapset viettivät kolme tuntia pihalla, kylmä taisi häiritä vain puhelimien akkuja. 

Synttärikoristeina oli tällä kertaa kynttilälyhtyjä, puoli tusinaa ulkotulia sekä kamina, joka hohkasi lämpöä. Edellisellä kerralla kamina on tainnut olla käytössä jonain uutena vuotena makkaranpaistossa. Pöytä ja tuolit olivat katoksen alla, sadetta ei ollut, mutta tuulelta oli hyvä olla vähän suojassa. 

Poikkeusaikana oli poikkeuajan tarjoamiset. Suolaisena tarjottavana oli pizzaa sekä sipsejä, jotka olin jakanut jokaiselle omaan astiaan. Juotavana oli jokaiselle omat limsapullot, synttärisankari oli käynyt ostamassa ne etukäteen toiveiden mukaisesti. Tämän lisäksi keitin yhden satsin lämmintä mehua, tilaus tuli hilpeästi puhelimella.

Makeaksi olin ostanut pieniä karkkipusseja, eli jokaisella oli omat karkkipussinsa. Kakun sijaan oli valmiita pakastedonitseja sankarin toiveen mukaisesti. Kaikki sopivasti yksittäistä, ainakin teoriassa. Kolme tuntia kului herkutellessa, nauraessa ja kävelyllä käydessä. Nyt on sitten todistettu, että myös marraskuussa on mahdollista pitää ulkosynttärit.

Juhlittiin meillä pienesti muutenkin. Sisko lapsineen tuli kylään, söimme yksinkertaisesti ja joimme kakkukahvit. Oheiden mukaan tuuletin paljon, joten meidän jo normaalistikin viileässä talossa oli vielä viileämpää, olin varoittanut heitä etukäteen, että nyt voi olla kylmää. Mutta sainpahan pitää synttärisukkia jalassa (olimme siskon kanssa kumpikin pukeutuneet mekkoihin harvinaisen kohtaamisen kunniaksi). Lisäksi kaikki kävivät ohjeiden mukaisesti käsien pesulla, reilusti lämmintä vettä ja saippuaa, aina ennen pöytään käymistä. 

Paljon kuulumisten vaihtoa, hymyä, naurua ja lämpöä. Sisko oli käynyt ostamassa listani mukaisesti 20 kg jauhoja Vääksyn myllystä, nyt on taas hyvä leipoa leipää. Vaihdoimme joululahjat, ja siskoni oli tehnyt tuuvingin jo nyt, jotta sai tuoda sen minulle joulua varten 💕 Arvatkaa kenellä taas oli liikutuksen kyyneleet silmissä. 

ps. Kuopuksen mielestä marraskuu on vuoden paras kuukausi 💙