tiistai 31. tammikuuta 2012

Gorgeous blogger-tunnustus



Sain blogihistoriani ensimmäiset tunnustukset Ankerias Vipuselta, kiitokset sinne. Olin ihan otettu asiallisesta perustelusta :) Vastaan nyt ensimmäisenä Gorgeous blogger-tunnustuksen mukana tulleisiin kysymyksiin kuivan asiallisesti (toinen tunnustus tulee myöhemmin):

1. Koska aloitit blogin? 2011 kesäkuussa, eli olen melko myöhäisherännäinen

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä se käsittelee? Tällä hetkellä ruokajuttuja eniten, keväämmällä puutarhaan ja viljelyyn liittyviä juttuja tulee taas lisää, keväästä syksyyn taitaa olla aika 50-50. Käsitöitä mahtuu joukkoon silloin tällä jokunen, toivottavasti tulevaisuudessa enemmän.

3. Mikä tekee blogistasi erilaisen muihin blogeihin nähden? Heh, se on tylsän keskinkertainen. Vailla edes yritystä mihinkään huippuun.

4. Mikä sai sinut aloittamaan kirjoittamisen? Tähän kopioin pätkän tuosta vieressä olevasta Mitä, miksi, mitä tekstistä (copy-pastaaminen rulettaa): "Aloitin blogin pitämisen keskellä ehkä hektisintä elämänvaihetta. Minulla oli tunne, että on miljoona asiaa, mitä pitää tehdä ja en saa tehtyä mitään. Ja että elämässä on vaan tylsiä pakko-tehdä-juttuja eikä mitään kivaa. Vaikka koko ajan tiedostin, että oikeasti asiat ovat hyvin, ja teen paljon paljon kivojakin juttuja, ainakin pienesti. Ajattelin, että jos dokumentoin niitä mukavia asioita, tai yleensäkin jotain, jotenkin, niin voin kelata aina tarvittaessa taaksepäin,  ja todeta että hei, teinhän tuonkin, sainhan tuonkin tehtyä. Ja juuri niin on käynyt. Hektinen vaihe jatkuu, mutta toivottavasti ei loputtomiin."

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi? Olisi kiva jos kuvat olisi parempia. Mutta asia on täysin konditionaalissa.


Ja nyt tämä tunnustus pitää siirtää eteenpäin. Campasimpukka, ole hyvä! Ensinnäkin Campiksella on kertakaikkisen viehättävä blogi josta löytää jokaisen mahdollisen ja mahdottoman keittiövempaimen ihanine kuvineen päivineen. Ja ennen kaikkea, Campasimpukka on suurin innoittaja siinä, että jätin yksityset keittiökirjaprojektit ja siirryin julkiseen bloggailuun, kiitos siitä erityisestä!

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Lihapullat ruskeassa kastikkeessa

Lihapullat taitavat olla lasten herkkua sukupolvesta toiseen. Jokainen tekee ne vähän omalla tavallaan, ja aina ne ovat yhtä hyviä. Minun tulee aina sekoitettua erilaisia lihoja niihin, ja laiskuuttani paistan ne uunissa. Tiedän toki että pannulla tulee parhaat, mutta teen aina ison satsin kerralla ja pakastan loput, tai jätän lastenvahdin lämmitettäväksi kuten nyt. Muutaman kerran vuodessa teen niille ruskean kastikkeen, joka on niin hyvää ja niin epäterveellistä. Mutta niin hyvää. Mietin pitkään, että miksi mummojen tekemä ruskea kastike oli parempaa kuin oma tekemäni, kunnes älysin, että salaisuus on siinä muutamassa sekunnissa, joka erottaa jauhojen melkein kärähtämisen totaalisesta kärähtämisestä, ja rohkeudesta viedä ne siihen pisteeseen. Eli jauhot on oikeasti saatava tummiksi ja melkein kärähtäneiksi, se on vaan uskallettava mennä sinne asti (nuorempana aina uskallus loppui kesken). Ja sitten kiehuva vesi päälle (ja jos jää paakkuja, kukaan ei kiellä siivilöimästä kastiketta), kiehuvaa vettä käytettäessä minulle ei ole paakkuja jäänyt. Lihapullien ainemäärät vaihtelevat joka kerta, riippuen lähinnä siitä minkäkokoisia jauhelihapaketteja sattuu pakastimesta osumaan käsiin.

voita pieni nokare
1-2 sipulia
1½ dl korppujauhoa
2 tl sinappijauhetta
2 tl timjamia
musta- ja valkopippuria
3 tl paprikajauhetta
2-3 tl suolaa tai yrttisuolaa
3 dl kermaa tai kahvikermaa
2-3 munaa
800 g hirven jauhelihaa
350 g lampaan jauhelihaa
350 g sika-nauta jauhelihaa

Kuullota pilkottu sipuli/t. Sillä välin sekoita korppujauhoihin halutut mausteet. Lisää kerma/muu neste, sekoita hyvin. Sekoita munat ja sipuli joukkoon, lisää kaikki jauhelihat ja sekoita hyvin. Pyörittele lihapullat ja paista joko pannulla, tai uunissa 250 astetta 15-25 min, riippuen pullien koosta.

Ruskea kastike:

50 g voita
4 rkl vehnäjauhoja
n. l kiehuvaa vettä
1 tl etikkaa
1 tl suolaa
1tl sokeria tai 1 rkl ketsuppia

Sulata voi valurautapannulla. Lisää jauhot joukkoon ja ruskista reilusti, siihen pisteeseen, että hetken päästä kärähtäisivät tyystin. Lisää kiehuva vesi sekoittaen hyvin. Varo kuumaa höyryä. Lisää etikka, suola, sokeri (tai ketsuppi) ja anna kiehua jonkin aikaa. Lisää lihapullat ja anna vielä kiehua hetki. Erityisen hyvää perunamuusin kanssa.

Kalkkunasalaatti


Tämä salaatti on melkein kuin Jamien aasiahenkinen kalkkunasalaatti, ilman sitä aasiahenkeä tosin. Jamie teki jouluohjelmassaan tätä salaattia, ja jo silloin ajattelin, että pitää paistaa kalkkuna lähiaikoina, että saa tätä salaattia. Soppakellarin Tusla on jo tehnyt salaatin ja oli erittäin tyytyväinen, eikä ihme. Minä vähän muokkasin alkuperäistä ohjetta, osaksi siksi, kun viismauste ei kuulu lemppareihin (siis en niin kamalasti välitä neilikasta enkä kanelista), ja siksi että minttu ja korianteri ei uppoa perheelle. Ja kuten Soppakellarissa, mekin söimme salaatin salaattina, emmekä käärineet sitä mihinkään. Minusta katajanmarja sopii granaattiomenan kanssa hyvin. Katajanmarjoja meillä riittää, ekaluokkalainen poimi niitä kesällä innoissaan mökin katajoista, kun olin luvannut maksaa hänelle hyvän hinnan. Ei valittanut pistävistä neulasistakaan, kun vitonen (ensimmäinen ansaitsemansa seteliraha) siinteli mielessä. Ja nyt lähti viimeinen itsekasvattama sipuli! Oma sato on käytetty sipulien osalta kokonaan.

Minä tein salaatin näin (noista linkeistä voitte katsoa kuin se olisi tehty Jamien mukaan):

300 g paistettua kalkkunaa palasina
100 g parapähkinöitä (cashew olisi ollut parempi, mutta niitä ei ollut)
100 g kuivattuja karpaloita
muutama katajanmarja
viherpippuria
1 rkl hunajaa
salaatteja (minulla oli valmista salaattisekoitusta)
½ granaattiomenan siemenet

Kastike:
1 mandariinin mehu
½ limen mehu
½ granaattiomenan mehu
1 pieni punasipuli erittäin hienoksi pilkottuna
pieni pala inkivääriä raastettuna (siitä vain mehut)
rypsiöljyä
soijakastiketta


Pilko kalkkuna pieniksi. Lisää ne, pähkinät ja karpalot pannulle, ruskista kevyesti. Mausta seos katajanmarjalla ja pippurilla, anna olla pienellä lämmöllä. Loppuvaiheessa lisää hunaja ja anna paahtua vielä hetki vähän kovemmalla lämmöllä.

Tee kastike. Purista mehut mandariinista, limestä ja granaattiomenasta. Lisää joukkoon pilkottu punasipuli, purista inkivääristä mehu ja lisää öljyä. Lisää vähän soijakastiketta ja maista. Lisää halutessasi suolaa (soijaa) tai limemehua.

Kokoa salaatti laakeaan astiaan. Levitä salaatit pohjalle, sekoita joukkoon osa kastikkeesta. Lisää kalkkunaseos ja sekoita loput kastikkeesta joukkoon. Ripottele pinnalle puolikas granaattiomena. Se onnistuu hyvin, kun hakkaa omenaa jollain kovalla, ja toisella kädellä pitää omenaa levietyin sormin. Tällöin siemenet tippuvat sormien välistä helposti.

lauantai 28. tammikuuta 2012

Hirvipaisti savukatajaoluessa

Aina ei mene ruuanlaitto ihan putkeen. Kaivoin pakastimesta lihan, jonka olin merkinnyt paistiksi. Kaapin perukoilta löytyi Vakka-Suomen panimon savukatajaolut, 9%, joten ajattelin käyttää sitä, kun ei Koffin Porteriakaan ollut. No, liha ei kyllä ollut mikään kunnon paisti, ehkä siitä olisi hyvän karjalanpaistin saanut, mutta ei mureaa paistia sellaisenaan. Olut oli aika vahvan makuista ruuassa, eikä oikein sopinut ruokajuomaksikaan. Kastike taisi olla parasta. Ei ole ruuanlaitossa(kaan) Koffin Porterin voittanutta. Tämä ruoka olisi varmasti olisi hyvää oikeasta paistista, ja Koffin Porterilla, nyt jäi vähän pettynyt olo. Mies onneksi oli positiivinen, ja totesi että ihan hyvää on kun maistuu lihalle.

voita
1 kg hirvipaisti
2 porkkanaa
1 sipuli
pieni pala piparjuurta
10 katajanmarjaa (oli aika pieniä)
yrttisuolaa
2 dl savukatajaolutta
2 dl vettä

Ruskista liha kuumalla pannulla voissa, Siirrä se pataan, lisää pilkotut porkkanat, sipuli ja piparjuuri sekä mausteet. Huuhtele pannu oluella, kaada pataan. Huuhtele pannu vedellä, kaada pataan. Paista 150 astetta 1 h 20 min, tai pidempi aika, jos et halua että liha on vähän punertavaa sisältä. Kastikkeeksi kiehautin vähän lientä, kermaa ja vehnäjauhoa. Syötiin keitettyjen perunoiden kanssa.

Luumupiirakka


Näin pitkälle aika kului, ennen kuin tuli kokeiltua pakastettua luumua piirakkaan. Kiisseleitä olen niistä keittänyt, tulee todella hyvä kiisseli, eikä maistu samalta kuin kuivatuista luumuista keitetty, aavistus vain samaa makua. Piirakan tein samalla ohjella kuin kirsikkapiirakan, lähinnä halusin tietää että onko taikinan työstäminen helpompaa silloin, kun sisälämpötila on vajaan kolmenkymmen asteen sijaan vajaa kaksikymmentä. Onhan se. Helppo pohja tehdä, ja erittäin hyvän makuinen. Ristikkoa ei ehkä kannata tehdä silloin, kun täyte on ihan sosemaista, se ei paistu niin kauniisti kuin silloin, jos täytteenä on kokonaisia marjoja/hedelmiä.

100 g voita
1 dl sokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl sitruunamehua

½ l survottuja luumuja
1 dl hillosokeria
20 g voita kuutioituna

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna, vatkaa hyvin. Lisää jauhot vähä kerrallaan ja lopuksi mausta sitruunamehulla. Kääri taikinapallo kelmuun, pidä jääkaapissa puolisen tuntia. Kauli 2/3 taikinaa vähän isommaksi kuin piirakkavuoka, nosta sen päälle ja tasoita reunat. Pidä pohjaa jääkaapissa toinen puoli tuntia (ohjeen mukaan, minulla vähemmän). Levitä luumusose ja pilko pikkasen voita päälle. Kauli loppu taikinasta ja leikkaa suikaleiksi. Tee ristikko piirakan päälle ja ripottele vähän sokeria päälle. Paista 220 asteessa kymmenen minuuttia, ja laske lämpötila 175 asteeseen, paista vielä vajaa puoli tuntia. Hyvää jäätekön kanssa, mutta myös ihan sellaisenaan.

maanantai 23. tammikuuta 2012

Helppo kalkkunakastike

Aneemisen näköinen ruoka, mutta maukas
Tein helpon ja nopean kalkkunakastikkeen spagetin kanssa syötäväksi. Lapset tykkäsivät kovasti. Ja minä, kun sain ruuan niin nopeasti pöytään, samassa ajassa mitä kului pastan valmistumiseen.

hanhenrasvaa
1 punasipuli
2 dl kalkkunanpaistolientä
2 dl kermaa
vehnäjauhoa
500-700 g kalkkunanrintaa pilkottuna
sitruunaraastetta, parmesania

Kuullota sipuli hanhenrasvassa (tai voissa tai öljyssä). Lisää liemi ja kerma, suurusta halutessa vehnäjauholla. Lisää liha ja anna hautua sen aikaa, että spagetti on kypsää. Raasta päälle sitruunankuorta ja parmesania. Ekaluokkalainen ihastui sitruunankuoreen niin, että se loppui kesken.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Pullavanukas

Mitä tehdä kuivahtaneelle pullalle? Isäni sivelisi päälle reilun kerroksen hunajaa ja söisi hyvällä halulla, mies lämmittäisi mikrossa muutaman sekunnin ja söisi hyvällä halulla. Mutta minusta kuivahtanut pulla on, no kuivahtanutta pullaa. Sen sijaan pullavanukas on suurta herkkua:

muutama kuivahtanut korvapuusti tai pala pitkoa
3 dl maitoa tai kermamaitoa
3 kananmunaa
pari ruokalusikkaa sokeria
vaniljasokeria
kanelia (en käytä korvapuusteille)

Leikkaa pullat viipaleiksi, asettele uunikestävään vuokaan. Sekoita muut aineet ja kaada päälle. Anna pullan imeä hetki nestettä itseensä, 5-10 min, jos maltat odottaa. Paista 200 asteessa 15-20 minuuttia. Tarjoillaan marjojen kanssa. Tällä kertaa minulla oli mustikoita, vadelmaa ja mansikkaa muussattuna.

lauantai 21. tammikuuta 2012

Lanttuinen lohipiirakka


Minä olen osallistunut useampaan ruokahaasteeseen hyvin vaatimattomilla tuloksilla. Mutta ei se haittaa, sillä on kiva keksiä  aina jotain ihan uutta, mitä ei muuten tulisi tehtyä. Nyt Kotona tehtyä-blogin ruokahaasteen raaka-aineena oli kahden vuoden vihannekset, vähän vaan jäi viime tinkaan tämä osallistuminen. Eli piti yhdistää lanttu/nauris viime vuodelta tämän vuoden tuoreyrttiin.

Minä yhdistin vielä kolmannen, itselle sopivan tammikuisen teeman, eli "ei mitään raaka-ainetta roskiin". Lanttusoseen sain naapurista (kiitokset sinne!), kun kaupasta olikin tullut ennen joulua lanttusosetta lanttulaatikon sijaan, ja soseessa alkaa parasta ennen päiväys lähestyä. Toki voi keittää lantut itse ja soseuttaa, niin on varmasti vähintään yhtä hyvää. Jääkaapissa oli myös vajaa kaksi purkkia smetanaa, joiden päiväys oli juuri mennyt, samoin kermaa oli menossa vanhaksi ja eiliseltä ruualta oli jäänyt savulohta. Niinpä sitten yhdistin nämä kaikki. Tiedän että suurin osa pitää tilliä vähempiarvoisena yrttinä, mutta se on minun lempiyrttejäni edelleen, huolimatta siitä mitä kaikkea muuta kivaa on tarjolla. Ja ovathan yrttisuolankin yrtit olleet joskus tuoreita.

Pohja:
2½ dl lanttusosetta
75 g sulatettua voita
1 dl spelttijauhoa
2 dl vehnäjauhoa

Täyte:
300-400 g savulohta
200 g smetanaa (tai muuta vastaavaa)
2 kananmunaa
1 dl kermaa
reilusti tilliä
vähän timjamia

Sekoita lanttusoseen joukkoon sulatettu voi ja lisää jauhot ja suola. Taputtele taikina piirakkivuuan pohjalle. Levitä savulohi pohjan päälle. Sekoita täytteen muut aineet sekaisin ja kaada kalan päälle. Paista 200 asteessa reilu puoli tuntia, vähän uunista riippuen. Piirakka oli hyvää, maistui selvästi savulohelle, ja jäljessä tulee mukava lanttuinen maku.

Kalkkuna uunissa


Kaupan pakastealtaassa oli edelleen reilusti kalkkunoita. Ajattelimme pelastaa sieltä yhden parempiin suihin, ja valmistaa kalkkuna yksinkertaisesti uunissa. Tällä kerta ostin edullisen Pirkka-kalkkunan, eli luomusta ei ollut tietoakaan. Eikä tietenkään ollut kaulaa, sisäelimiä tai muutakaan mukana, kaulanahkakin oli hassusti leikattu. Mutta hinta oli kyllä senkin edestä edullinen. Kalkkuna pitäisi sulattaa jääkaapissa, mutta eihän sinne 7-kiloista lintua saanut sopimaan, joten laitoin sen isoon kylmälaukkuun, jossa se sai sulaa pari päivää. 

Tällä kertaa sovelsin kalkkunan paistoon hyvin samankaltaista tapaa, kuin mitä käytin hanheen, vähän oikoen vaan. Siinä samaisessa Jamie Oliverin jouluohjelmassa hän teki kalkkunan myös. Minä en täyttänyt kalkkunaa, sen sijaan tungin muutaman hedelmän sisään. Pinnan alle levitin maustevoita kuten Jamiekin, ja kalkkunan paistoin samanlaisen juures"ritilän" päällä kuin hanhenkin. Kalkkunan liha ei ole yhtä tiivistä kuin hanhen, ja sille riittää vähän lyhyempi paistoaika kiloa kohden.

2 porkkanaa
1 palsternakka
pala juuriselleriä
1 juuripersilja
2 sipulia
pätkä purjoa
timjamia
inkivääriä

1 kalkkuna, 6.9 kg
1 mandariini
1 sitruuna
yrttisuolaa
pippureita
öljyä

75 g voita
1 sitruunan kuori raastettuna
1 mandariinin kuori raastettuna
3 tl yrttisuolaa

Pilko juurekset ja levitä ne uunipannulle. Levitä kalkkunan nahan alle voi, johon on sekoitettu sitruunan ja mandariinin raastettu kuori (ei valkoista osaa) ja yrttisuola. Käytin suolatonta voita, jotta voin lisätä enemmän yrttisuolaa, mutta eihän sillä oikeasti ole väliä. Tein lihan ja nahan väiin pienen loven, ja sitten kaapimella kävin koko rintalihan alueen läpi, jotta nahka irtosi lihasta. Laitoin nokareen voita ja levitin sen nahkan ja lihan väliin, kävi helposti kämmensyrjällä työntäen. Tee viiltoja mandariiniin ja sitruunaan, laita ne kalkkunan sisään. Hiero kalkkunan pintaan vähän öljyä ja haluttuja mausteita. Asettele kalkkuna juuresten päälle, ja laita 275 asteiseksi lämmitettyyn uuniin. Ihan pienen hetken päästä laske lämpö 180 asteeseen ja paista pikkaisen vajaa puoli tuntia kiloa kohden, minä paistoin 3 h 15' tätä kalkkunaa.

Kun kalkkuna on kypsä eli lihaneste kirkasta ja liha irtoaa helposti, laita se folion alle vetäytymään, minä peittelin vielä parilla astiapyyhkeellä lisäksi. Sillä aikaa tein kastikkeen, vaihtelun vuoksi vähän eri tavalla kuin hanhikastikkeen. Siivilöin vuokaan valuneen liemen, otin siitä vajaa puoli litraa kattilaan (7 dl vielä jäi), lisäsin muutaman karpalon, vähän vehnäjauhoja, pari desiä kermaa ja keitin vajaa kymmenen minuuttia. Syötiin perunamuusin ja keitetyn parsakaalin (meillä on aina sitä, kun se on lasten suurta herkkua ja niin vaan hyvää) kanssa. Kastike oli yksi parhaista mitä olen vähään aikaan syönyt, oli jotenkin maut niin vaan kohdillaan.

  

perjantai 20. tammikuuta 2012

Risotto hanhen maksasta ja kivipiirasta

Hanhen maksa ja kivipiira ovat isoja ja hyvänmakuisia elimiä. Sydän sen sijaan oli yllättävän pieni, suunnilleen samankokoinen kuin sorsalla. Esikoinen sai syödä sydämen, mutta kivipiira ja maksa päätyivät risottoon. Ne olivat jo kypsiä, sillä olivat paistuneet uunissa kolme tuntia (aika, mikä mm. Jaakko Kolmosen mukaan on ihan liikaa maksalle, ja onhan se). Olin pakastanut ne sen jälkeen, ja nyt tein risoton niistä:



pari ruokalusikallista hanhenrasvaa
1 punasipuli
2 dl risottoriisiä
5 dl vedellä laimennettua hanhilientä
1 dl valkoviinia
hanhen maksa ja kivipiira pieninä palasina
reilu loraus kermaa
kourallinen raastettua parmesania (n. 100g)

Sulata hanhenrasva kattilassa, lisää pilkottu sipuli ja riisi, kuullota vähän aikaa. Lisää vähän hanhilientä, sekoittele ja anna riisin imeä liemi itseensä. Lisää lientä vähän kerrallaan reilun vartin kuluessa niin, että riisi jää aavistuksen kovaksi. Lisää maksa ja kivipiira loppuvaiheessa. Lorauta reilusti kermaa ja heitä parmesaani joukkoon, anna hautua vielä hetken aikaa. Hyvää, melko voimakkaan makuista risottoa.


ps. Hanhesta on pakastimessa jäljellä vielä yksi liha-annos, josta tulee 5-6:lle hengelle ruoka. Tämän lisäksi on vielä moneen ruokaan jäljellä lientä ja rasvaa. Jos lasken pelkät ruoka-annokset, hanhelle on tullut hintaa n. 3.6 e/annos. Ei minusta paha näin hyvästä ruuasta, en tiedä mitä mieltä muut ovat. Ja tosiaan vielä liemet ja rasvat päälle, niille en osaa laskea hintaa, valmis lihaliemi ei paljoa maksaisi, mutta toisaalta hanhiliemen maun arvo on mittaamaton, sama pätee rasvaan. Meillä tullaan syömään Hauhalan hanhea jatkossakin!

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Siskonmakkarakeitto

Tehdessäni siskonmakkarakeittoa tajusin, että teen monet keitot ihan samalla tapaa: otetaan kaikkia juureksia mitä löytyy, lisätään jotain muuta ja se on siinä. Tuntuu olevan toimiva ohje keitolle kuin keitolle, ei kai sitä muuten jaksaisi vuodesta toiseen tehdä samalla tapaa. Tähän aikaan vuodesta erityisesti se on helppoa, kun kaikenmaailman juureksia löytyy kaapista. Kaikki käy ja kaikkea voi jättää pois, helppoa kuin heinänteko. Toinen asia mitä mietin, on se, että miksi siskonmakkarsoppa on niin hyvää, vaikka en tykkää makkarakeitosta tai nakkikeitosta.

1 l vettä
yrttisuolaa/suolaa maun mukaan
4 perunaa
1 iso porkkana
1 palsternakka
1 pieni juuripersilja
pala lanttua
pala juuriselleriä
pätkä purjoa
400 g siskonmakkaraa
persiljaa

Kuori ja pilko juurekset, huuhtele purjo hyvin ja leikkaa suikaleiksi. Keitä niitä n. 15 minuuttia, kunnes melkein kypsiä. Pursota siskonmakkarat pienissä pätkissä suolesta keittoon, keitä vielä 5-10 minuuttia. Silppua päälle reilusti persiljaa. Simppeliä mutta hyvää.

maanantai 16. tammikuuta 2012

Nopea hanhikastike

Tässä ruuassa nopeus on erittäin suhteellista. Kastike oli nopea siksi, koska kaikki työ oli tehty jo etukäteen. Laitan ohjeen kuitenkin tänne sen yksinkertaisuudesta huolimatta, ihan vaan että muistaa kuinka helposti ja nopeasti valmiista lihasta saa ruuan. Aikaa meni sen verran mitä riisi kiehui. Ruuasta söi 4-henkinen perhe, ja vielä jäi yksi kerta-annos työlounaaksi.

3 dl valmista kastiketta
2 dl kermaa
vähän vehnäjauhoa
uunissa paistettua hanhenlihaa, n. puolen litran kupillinen

Kaada kastike kattilaan, sekoita joukkoon kerma ja vehnäjauhoa. Kun se alkaa poreilla hyvin, lisää pilkotut lihat ja anna kastikkeen hautua saman aikaa kun lisäke kiehuu. Syötiin riisin, mustaviinimarjahillon ja herneenversojen kanssa. Oikein maukasta perusruokaa.

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Hanhiliemi

Kun lihat on otettu uunissa paistetusta hanhesta tarkasti talteen, kannattaa luista keittää liemi. Lientä voi sitten käyttää keitoissa, kastikkeissa ja risotoissa. Näin tehden sain kolmisen litraa hyvää, oikein vahvaa lientä. Tulen saamaan siitä kymmenisen liemipohjaa 4-henkisen perheen ruokiin. Liemi on lähes suolatonta, mutta suolan voi lisätä ruuanlaittovaiheessa. Ja juureksia voi jokainen käyttää sen mukaan mitä sattuu olemaan/mistä sattuu tykkäämään.

1 hanhen luut
1 iso porkkana
1 palsternakka
1 pieni juuripersilja
1 sipuli
pala purjoa
musta- ja valkopippureita kymmenisen kumpaakin
timjamia muutama oksa

Paahda luita ja juureksia uunissa  puolisen tuntia tai yli, 225-250 astetta. Siirrä kaikki kattilaan, jossa neljä litraa vettä, lisää pippurit ja timjami. Keitä tunteroinen tai reilusti ylikin, siivilöi. Anna jäähtyä, ja kuori mahdollinen rasva pois päältä. Jos ei ole tilaa pakastimessa, lientä voi keittää vielä kasaan ja pakastaa vasta sen jälkeen.

lauantai 14. tammikuuta 2012

Hanhi uunissa


Hanhi juuri uunista tulleena
Syntymäpäiviä tulee juhlistettua joskus vähän myöhässä, ihan sen takia, että ehtii tehdä sellaista ruokaa kuin haluaa. Jouluna näin Jamie Oliverin ohjelman, jossa hän valmisti kivalla tapaa hanhea uunissa. Näin tietysti ohjelman taas kaiken muun ohessa, joten tämä tulee tehtyä vähän sinne päin.

Ostin hanhen pakastealtaasta, hyvin kasvatettua Hauhalan hanhea. Hanhen sisään on pakattu kaula, maksa, kivipiira ja sydän, hienoa! Tämä lintu taitaa olla kallein ostamani ruoka-aine, en ainakaan muista ostaneeni kalliimpaa yksittäistä raaka-ainetta koskaan. Hintaa en laita, koska a) syntymäpäiväsankari lukee tätä blogia b) se ei ole olellista tällä kertaa, koska on kyse juhlasta. Pidän kuitenkin kirjaa, että kuinka monta ateriaa 4-henkinen perhe saa syötyä tästä linnusta, jotta saa vähän viitettä siitä, onko kallis ruoka aina oikeasti kallista. Se selvinnee jonkun ajan kuluttua.

Hanhi on ollut harvinaista herkkua. Ne tuntuvat lentävän aina väärään aikaan etelään mökin yli, ja siitä yhdestä (ainoasta!) ohilaukauksesta puhutaan vieläkin. Kaupasta sitä ei ole tullut ostettua, katsotaan tuleeko tulevaisuudessa. Minä tein linnun tällä tapaa tällä kertaa, tämä pohjaa siis vahvasti Jamie Oliverin jonkun (2011?) joulun joulukalkkunaan. Ihana idea korvata juureksilla ritilä, jonka päällä paistaa lintu. Ritilä minun makuun!

2 sipulia
2 porkkanaa
1 palsternakka
pala juuriselleriä (taas korvaan varsisellerin juurevalla vaihtoehdolla)
1 juuripersilja
valkosipuli
pala inkivääriä
timjamia, oreganoa
1 Hauhalan hanhi, 4.4 kg
öljyä
pippuria, yrttisuolaa
1 appelsiini

Sulata hanhi jääkaapissa. Pilko juurekset, laita ne ja sisäelimet vuokaan. Tee kaulaan veitsellä viiltoja, jotta makua irtoaa enemmän. Hiero hanheen öljyä ja halutut mausteet. Jamie käytti five-spiceä, koska oli joulu, mutta minä käytin pippureita ja yrttisuolaa. Tee appelsiiniin muutamia viiltoja ja tunge se hanhen sisään. Pistele veitsellä pistoja hanhen kainaloihin ja muualle rasvaisiin paikkoihin, rasvan kyllä näkee nahan alta. Laita hanhi makaamaan juuresten päälle. Peitä koivet foliolla. Laita vuoka niin kuumaan uuniin kuin mahdollista (minulla 275), ja laske lämpö heti 180 asteeseen. Paista siinä lämpötilassa reilu puoli tuntia/kg. Minä paistoin 3 tuntia

Alhaalla sydän, vasemmalla maksa, ylhäällä kivipiira, oikealla kaula

Hanhi menossa uuniin

Kun hanhi on kypsä (lihaneste kirkasta, liha irtoaa helposti luista), anna linnun levätä puoli tuntia foliolla peitettynä. Valmista sillä välin  

Kastike:

Lusikoi rasva pois paistoliemen päältä, ota se talteen. Rasvaa tulee paljon, minä sain kerättyä lähes litran sitä. Lisää vuokaan pari ruokalusikallista jauhoja, sekoita hyvin. Muussaa juurekset, lisää muutama lusikallinen mustaviinimarjahilloa (Jamie käytti karpalohilloa), lisää lintulientä tai vettä vajaa litra. Keitä kymmenisen minuuttia ja siivilöi kaikki talteen. Minulla oli aika luirua kastiketta, keitin vielä nyt syötävää määrää toisen kymmenen minuuttia.

Leikkaa liha, tarjoile perunoiden, kastikkeen ja muiden lisukkeiden kanssa. Meillä oli hanhenrasvassa paistettuja perunoita, keitettyä parsakaalia ja hanhenmaksapateella voideltua patonkia. Hyvää oli, ihan mielettömän hyvää.



perjantai 13. tammikuuta 2012

Maapähkinäjuustokakku

Kakku jäähtymässä
Tämän reseptin esikuvalla on viimeksi tullut tehtyä kakku jenkeissä, vähän sai soveltaa, että sai toimivan kakun aikaiseksi täältä löytyvillä aineilla. Lisäksi tein tämän kakun normaalia pienempänä (puolikkaana), sillä kakku on tuhdihko ja syöjiä ei ole kamalan montaa. Käytin normaalia pienempää irtopohjakakkuvuokaa, halkaisijaltaan15 cm, olisi kyllä saanut olla vähän isompikin, esim. 18 cm.

Pohja:
75 g keksimuruja (oli n. 17 Jyväshyvän kaurakeksiä)
35 g maapähkinöitä
1 rkl fariinisokeria
30 g voita

Murskaa keksit ja pähkinät, sekoita sokeri joukkoon. Lisää sulatettu voi ja sekoita. Levitä irtopohjakakkuvuuan pohjalle ja reunoille. Paista 8 minuuttia 175 asteessa, anna jäähtyä.

Täyte:
400 g maustamatonta tuorejuustoa
½ dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
60 g maapähkinävoita
2 munaa
½ dl kermaa
125 g Reese's peanut butter cups, pilkottuna (pitäisi olla niitä ihan pieniä, mutta eihän niitä täältä löytänyt).

Vatkaa huoneenlämpöinen juusto ja sokerit kuohkeaksi, lisää maapähkinävoi ja vatkaa hyvin. Lisää munat yksitellen hyvin sekoittaen. Lisää kerma ja jatka vatkaamista. Lisää pilkotut maapähkinäkupit, sekoita. Paista 45 minuuttia (isoa n. 55 minuuttia) 160 asteessa ja nosta jäähtymään. Peitä ja anna olla yön yli jääkaapissa. Maku on kivalla tapaa pähkinäinen, mutta ei liian tuju.

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Helppo madekeitto

Madesesonki ei ole ihan vielä alkanut, mutta ainakin pieniä mateita alkaa olla saatavilla. Ovat aika ruotoisia syötäviä vielä, tosin paljon on etua siitä, että on lapsesta asti saanut erilaisia kalalajeja kokonaisena eteensä (asia mikä tuli esille sattumalta joskus kahvipöytäkeskustelussa). Minä tein tänään töiden jälkeen nopean ja simppelin madekeiton, hyvää ja yksinkertaista ruokaa. Isäni tekee maailman parhaan madekeiton, hän keittää kalan aina nahkoineen, muita vinkkejä en muista, pitää vähän jutella hänen kanssaan. Minä laitoin tällä kertaa keiton näin:

vettä
merisuolaa
4 perunaa lohkoina
1 porkkana siivuina
vajaa kourallinen purjosuikaleita
1 made maksoineen (taisi olla 1.2 kg)
3 dl kermaa
tilliä

Keitä perunoita ja porkkanoita suolatussa vedessä kymmenisen minuuttia. Lisää purjosuikaleet, made ja kerma. Keitä reilu 10 minuuttia tai kunnes kala on kypsä. Syötiin ruisleivän, kurkun ja maidon kanssa.

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Kaulaliina ja myrskytuhoja mökillä

Heti alkuun pitää todeta, että otsikko on raflaavampi mitä todellisuus todellisuudessa on. Mökillä oli kaatunut vain yksi halava, ja sekään ei mökin päälle. Sama halava, joka vieruskaverinsa kanssa sai isältä kesällä kaatotuomion, ja jonka paikalle istutetaan pensaskirsikoita keväällä. Niin, ja vanhan mökin katolta oli savupiipun suojus lentänyt maahan. Onneksi siinä kaikki.

Ekaluokkalainen on käyttänyt minun vanhaa lapsuusajan kaulaliinaa tähän saakka, joten ajattelin tehdä hänelle ihan oman. Liina on tehty Novitan Teddy-langasta puikoilla 8. Loin 15 silmukkaa, kudoin aina oikein sopivan mittaiseksi. Lankaa meni n. 140 g.

Lanka on ostettu jokunen vuosi sitten, enää en nähnyt sitä Novitan sivuilla. Harmi jos lankaa ei ole enää saatavilla, sitä oli mukava ja nopea kutoa ja ennen kaikkea lapsi tykkää todella paljon. Pikkuveli haluaa sinisen kaulaliinan, joten lankakaupoille on päästävä.

torstai 5. tammikuuta 2012

Talvinen wokki


Sadetalven väriterapiaa

Lehtikaalia on vielä vähän pihalla. Sehän ei pikkupakkasista ja tuiskeesta ole moksiskaan (syy miksi ihastuin siihen ennen kuin edes tiesin kuinka hyvä ja monipuolinen kasvi se on), ja koska  lunta ei ole niin paljoa, ettei kaalia saisi kerättyä, niin ajattelin käyttää sitä tuomaan väriä talviseen wokkiin. Tämä on tehty reseptillä "mitä kaapista löytyy", joten kaikki vaan soveltamaan:

rypsiöljyä
300 g possun suikalelihaa
1 rkl vehnäjauhoa (vähän vajaa)
2 rkl osterikastiketta
1 rkl soijakastiketta
1 rkl fariinisokeria (vajaa)
1 rkl punaviinietikkaa
pala lanttua
1 iso porkkanaa
pala paprikaa
kourallinen lehtikaalia
vähän parsakaalia
chiliä

Paista lihat kuumassa öljyssä, lisää vehjäjauhot ja mausteet, siirrä odottamaan. Tämän opin Strömsön Paulilta: vehnäjauho peittää lihat ja kaikki mausteet imeytyvät siihen ihanaksi pinnaksi. Jos et halua hapanimelää makua, jätä fariinisokeri ja etikka pois. Paista juureksia vähän aikaa kuumassa öljyssä, lisää lihat takaisin pannuun. Lisää suikaloitu paprika, pienitty parsakaali, lehtikaali ja chili ja kypsennä vielä hetki. Syö sellaisenaan tai nuudeleiden kanssa. Päälle voi laittaa chilihilloa.

Lehtikaalit tammikuun vesisateessa

tiistai 3. tammikuuta 2012

Kanaviillokki


Viimeksi tein suomalaista versiota kanaviillokista, tai ainakin sellaista kuin minä sen ajattelen olevan. Tällä kertaa tein kanaviillokin Julia Childin ohjeen mukaan, siis sen "oikeaoppisen" viillokin, kuten Julia meitä opastaa.  Viillokissahan kana pitää ensin paistaa, ja sitten vasta hauduttaa. Minä kyllä oioin tällä kertaa monessa kohtaa, ei taida suomalaisen työäidin aika olla ihan samanlaista kuin ranskalaisen (tai amerikkalaisen).

Olin jo huolissani, että saanko enää kotimaista Pajuniemen luomukanaa mistään, mutta löytyihän sitä pakastealtaasta heti kun kinkut olivat vähentyneet päältä riittävästi. Pitkin syksyä on saanut lukea blogeista kuinka nämä kauan odotetut kanat ovat olleet pettymys ihmisille, kelle milläkin tapaa. Totisesti niitä on saanut odottaa liian kauan, kun ihmiset eivät enää tiedä että kanaa pitää kypsentää paljon kauemmin kuin broileria, tai että kilon kana jolla on ollut muuta duunia kuin kasvattaa rintalihaksia niin ettei pystyssä pysy, ei tosiaan koostukaan siitä 800 grammasta rintalihaa. Mutta josko näille kanoille löytyisi kuitenkin muutakin käyttöä kuin kaatiksen täytettä. Vaikka kana ei olekaan niin mureaa kuin broileri, vaikka sitä saa valmistaa pitkän kaavan mukaan ja vaikka siinä ei ole niin kamalasti lihaa (voi syödä kasviksia enemmän), niin kyllä siitä maukasta ruokaa saa. Minä ainakin haluan jakaa tämän hyvän reseptin, joka pohjaa Julia Childin vaaleaan kanaviillokkiin, mutta jossa olen oikonut ja soveltanut minulle sopivasti. Varmasti työlleen saa paremman hyötysuhteen käyttämällä kunnon (ranskalaisia) syöttökanoja, mutta kun suomalaisia ei toistaiseksi ole saatavilla, näillä mennään:
 
1 kana (pitäisi siis olla syöttökana, mutta niitähän ei meillä ole, eli oli tälläinen muninut kana sen sijaan)
voita
1 porkkana
1 sipuli
pieni pala juuriselleriä
suolaa
pippuria
3 rkl vehnäjauhoa
muutama kuivattu herkkutatin viipale
puolisen litraa kanalientä tai jotain muuta vaaleaa lientä (minulla oli karjalanpaistin lientä ylimäärin)
2 dl kuivaa valkoviiniä
pieni laakerinlehti
persiljaa
timjamia

2 munankeltuaista
3/4 dl kermaa
mehua sitruunasta

Paloittele kana. Minä laitan kanan ensin puoliksi selkärängan suuntaisesti, niin, että irrotan rangan. Sitten irrotan koiven rintapalasta, samoin siiven. Koiven leikkaan vielä kahtia. Rintapalasta irrotan kylkiluut. Käytän kyllä nämä luut ja rangan padassa, sillä niistä tulee makua.

Viipaloi porkkana, sipuli ja veistele juuriselleri ohuiksi lastuiksi (eihän minulla mitään varsiselleriä ollut, mutta juurikin kävi). Hauduta niitä voissa viitisen minuuttia, siirrä padan reunalle. Ruskista kananpaloja voissa viitisen minuuttia niin, että niistä tulee kullankeltaisia. Laske lämpöä ja anna hautua kannen alla 10 minuuttia. Lisää suola, pippuri ja jauhot hyvin käännellen ja anna hautua vielä vähän aikaa.

Viillokki juuri ennen jauhojen lisäystä
Sillä välin kuumenna liemi ja viini kiehuvaksi, lisää sinne laakerinlehti, timjamia, persiljaa ja muutama kuivattu herkkutatti jos on. Minä lisäsin nuo ihan vaan sekaan, vaikka Julia tekikin hienon maustepussin. Liemi kuitenkin siivilöidään, joten miksi vaivautua (ei tarvi vastata). Julia olisi myös tehnyt hyviä herkkusieniä näiden kanssa tarjottavaksi ja käyttänyt niiden liemen kastikkeeseen, mutta eihän minulla mitään herkkusieniä ollut, ajattelin sen sijaan lisätä muutaman kuivatun herkkutattisuikaleen liemeen. Jos Julia olisi saanut poimittua lähimetsästä 8 ämpärillistä tatteja, olisi hänkin varmasti käyttänyt niitä.

Lisää kiehuva liemi kanojen päälle ja hauduta miedolla lämmöllä parisen tuntia, lisää nestettä tarvittaessa. Julian ohjeessa haudutettiin puoli tuntia, mutta eihän sellainen aika riitä meidän kuiville kanoille, jäävät vaan sitkeiksi. Nosta kananpalat astiaan odottamaan, ja siivilöi liemi. Kuori rasva pinnalta ja keitä vähän kasaan, niin että lientä on puolisen litraa. Vatkaa keltuaiset ja kerma ja lisää kuumaa lientä lusikka kerrallaan parisen desiä. Sen jälkeen tämän seoksen voi kaataa ohuena nauhana takaisin liemen joukkoon. Keitä minuutti pari ja siirrä kananpalat, sitruunamehua ja kastike pataan ja lämmitä viitisen minuuttia. Syödään riisin tai risoton kanssa.

Kieltämättä tässä oli vähän hommaa, ja liha jäi aika vähäiseksi yhdestä munineesta kanasta, mutta toisaalta: kastike on yksi parhaista kastikkeista mitä olen tehnyt. Ja tottahan halutessaan voi käyttää vaikka niitä ranskalaisia syöttökanoja (olen niitä pakastealtaissa nähnyt) jos haluaa vähän paremman hyötysuhteen kokkailulleen.

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Guacamole

Ai miten niin serranot suoraan pakastimesta?

Me, kuten varmaan vähintään puolet muistakin suomalaisista, söimme eilen fajitaksia. Olennaisena osana siihen kuuluu itsetehty guacamole. Minä teen sen samaan tapaan kuin meksikolainen kollegani, ainoastaan sellaisen poikkeusen saatan tehdä, että korianterin sijaan laitan persiljaa (kauhistus) tai jätän laittamatta kokonaan. Chilinkin saatan jättää laittamatta, jotta lapsille maistuu enemmän.

2 tomaattia
4 avokadoa
1 limen mehu
½ hopeasipulia
2 tl sokeria
1 tl suolaa
(korianteria, persiljaa)
½-1 serrano-chili

Pilko kaikki ainekset ja sekoita. Voit jättää avokadojen kivet sekaan, estää hieman tummumista.