Tässä voisi oikeasti olla kurpitsaa, mutta eihän minulla niitä tänä(kään) vuonna kasva (olen "traumatisoitunut" lapsuuden kurpitsapikkelsistä, enkä pidä pahemmin pumpkin piestäkään). Mutta jättimäinen Baby Round-kesäkurpitsa oli päässyt yllättämään, ja ajattelin sen sopivan tähän ruokaan, sillä kurpitsa oli todellakin mehukkaimmat päivänsä ohittanut. Ohje on River cottage Veg Everyday -kirjasta, ja kuului niihin "muutamaan" kymmeneen reseptiin jotka päätin tehdä heti silloin kun selasin kirjaa ensimmäisen kerran.
Omat purjot ovat vielä vähän pikkuisia, joten kävin ostamassa puntin purjoa Hakaniemen torilta. Ei haitannut, että jouduin tunkemaan purjot reppuuni silkkisen iltapuvun kanssa sulaan sopuun. Edes sekään ei haitannut että muut nauroivat "sulla pursuaa purjot repusta" ja "mitä onko sun iltapuku tuolla purjojen joukossa". Jep, olihan se :D Nyt kelpaa kuitenkin syödä hyvää purjokeittoa kesäkurpitsasta.
Tähän pitäisi käyttää pienempiä kesäkurpitsoja niin, että jokainen saisi omansa, mutta en vaan raatsinut jättää tuota jättiläistä käyttämättä, joten tein koko keiton yhteen isoon kesäkurpitsaan.
voita
2 isoa purjoa (minulla 4 pienempää)
1 iso kesäkurpitsa (ohjeessa 2-4 kurpitsaa, 800-400 g jokainen)
1 tl sinappia
4 rkl creme fraichea
125 jotain hyvää kovaa juustoa
suolaa ja pippuria
timjamia
Laita voi sulamaan pannulle. Pilko purjot ihan ohuiksi viipaleiksi ja laita pannulle. Pienennä lämpöä ja laita kansi pannun päälle. Anna hautua 10 minuuttia välillä sekoittaen.
Sillä välin tasoita tarvittaessa kurpitsan pohja niin, että se pysyy hyvin pystyssä. Leikkaa päältä kurpitsalle kansi. Koverra lusikalla (auta veitsellä tarvittaessa) siemenet ja pehmeä osa sisuksesta pois.
Kun purjo on hautunut pehmeäksi, sekoita joukkoon sinappi, hapankerma ja raastettu juusto. Mausta seos suolalla ja pippurilla ja kaada se kurpitsan sisään, lisää sekaan muutama timjamin oksa.Laita kansi päälle, ja paista 200 asteessa n. tunti, pienemmille riittää vähän lyhyempi aika.
Tätä voisi kokeilla myös lihaisana versiona, jos vaikka lapset haluaisivat syödä kesäkurpitsaa tässä muodossa. Ja ensi kerralla käytän pienempiä kesäkurpitsoja, jotta jokainen saa omansa. Keitto oli kuitenkin hyvää, ja ympäröivä kesäkurpitsa maistui oikein makoisalta.
ps. Pakko hehkuttaa taas kerran meidän naapureita. Naapuri arveli (aivan oikein) että ilta venähti tämän päivän puolelle, joten hän kiikutti minulle hetki sitten palan aivan ihanaa omenapiirakkaa ja jätskiä. Kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti