Tämä on yksi niistä resepteistä jonkä äiti kirjoitti minun ja siskoni keittokirjoihin. Muistan pienenä kuinka meillä oli omena-aikaan usein tarjolla tätä omenapiirakkaa jos oli vieraita. Se ei ole mikään ihme, sillä vähällä vaivalla saa pellillisen todella hyvää piirakkaa tarjottavaksi. Siskoni oli tehnyt piirakkaa eilen, ja esikoinen halusi heti tehdä samaa piirakkaa, koska se oli niin hyvää. Reseptin alkuperästä minulla ei ole tarkempaa tietoa kuin se, mitä nimi antaa ymmärtää.
3 munaa
 |
| Liian vähän omenoita |
4½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
100 g voita
1½ dl vettä (tai maitoa)
n. 6-8 omenaa
kanelia, sokeria
n. 6-8 omenaa
kanelia, sokeria
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Siivilöi joukkoon keskenään sekoitetut jauhot ja leivinjauhe. Sulata voi ja vesi (tai maito) kattilassa, anna kiehahtaa. Kaada kiehuvan kuumana taikinan joukkoon koko ajan sekoittaen. Laita päälle omenalohkoja reilusti (minulla oli kuvan piirakassa liian vähän omenoita, korjasin paremman määrän ohjeeseen) ja ripottele päälle kanelia ja sokeria. Paista 200 asteessa 20-25 minuuttia. Hyvää vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa.
3 kommenttia:
Tämä näyttää tosi tutulta. On varmaan tullut syötyä ennenkin. Täytyypä tehdä. Nyt on arjessa sellainen vaihe, että ruokaa tehdään helposti, nopeasti, hyvää ja paljon moneksi päiväksi. Sopii kuvioon!
Olen tainnut syödä tämän tyyppistä piirakkaa, tosin reseptin nimi viittasi marttoihin. Herkullista, yhtä kaikki! :)
Äiti teki tätä minusta jo -70-luvulla, joten resepti on kiertänyt kauan. Minäkin olen nähnyt monella nimellä tämäntyylistä piirakkaa, mutta meillä se oli aina Valamon luostarin omenapiirakka.
Lähetä kommentti