sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Villisian kinkku punaviinikastikkeella

Tein toisen villisian kinkun melkein samalla tavalla kuin viimeksi. Mutta täytyy sanoa että tämä oli paras kinkku, minkä olen tähän mennessä villisiasta tehnyt. Mieskin kehui minua oppimiskykyiseksi yksilöksi. Tein vähän erilaisen maustekastikkeen ja paistoin vähän eri tavalla kuin viimeksi, näin tulen tekemään jatkossakin.

1 villisian kinkku (3.4 kg)

1 tl katajanmarjoja
3 tl viherpippuria
3 tl yrttisuolaa
3 tl paprikajauhetta
1 tl savustettua Aji Cristal-chilirouhetta
1 tl savustettua Aji Cristal-jauhetta
2 tl sinappijauhetta
2 rkl vaahterasiirappia
2 rkl punaviinietikkaa
3 rkl soijakastiketta

2 porkkanaa
2 sipulia
½ purjoa
1 iso palsternakkaa
pieni pala juuriselleriä
timjamia ja sitruunatimjamia muutama varsi
rosmariinia yksi pieni oksa

Sulata kinkkua muutama päivä jääkaapissa tai kylmälaukussa. Hienonna katajanmarjat ja pippurit morttelissa, sekoita marinadin kaikki aineet keskenään ja levitä se kinkun  pintaan. Anna maustua muutama tunti huoneenlämmössä. Pilko isoon uunivuokaan juurekset ja sipulit, lisää tuoreita yrttejä sekaan. Aseta kinkku juurespedin päälle ja laita 275-asteiseen uuniin. Anna olla 15 minuuttia tässä lämmössä, sen jälkeen pienennä lämpö 125 asteeseen ja paista kinkku niin, että se on paksuimmalta kohdalta 78 astetta (n. 4 h). Kääri kinkku folioon ja anna tasaantua puolisen tuntia. Tee sillä välin kastike:

n. 2-3 dl villisiasta valunutta nestettä
1-2 dl punaviiniä
n. 2 rkl jauhoja
2 tl fariinisokeria

Siivilöi liemi kattilaan. Lisää viini ja sekoita jauhot hyvin joukkoon, varo paakkuja. Lisää sokeri ja anna kiehua kasaan n. 15 minuuttia. Viininä minulla oli Milestii Micu Codru, moldovolainen punaviini, joka toimi todella hyvin tässä kastikkeessa. Löysin viinivinkin mainiosta  Terveiset ravintoketjun huipulta-blogista. Kinkku syötiin perunamuusin, kastikkeen ja salaatin kanssa.

2 kommenttia:

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Nämä sinun villisikapostauksesi aiheuttavat rankkaa kateutta ja ikäviä muistikuvia siitä pilatusta villisikapalasta:)

Ollaan nyt ihan siinä olotilassa, joka tulee kun ollaa pilkitty koko päivä napapiirin korkeudella, naama punoittaa ja väsyttää, kalaakin saatiin yhtä paljon. Kirjoittelen sähköpostia, kunhan saadaan jotain ruokaa vielä tälle illalle!

sauvajyvänen kirjoitti...

Seuraavalla kerralla sinullakin varmasti onnistuu. Toivottavasti matkalla ei ole enempää kommelluksia :)