Tämä on ihan parasta aikaa vuodesta: saa poimia marjoja ja keittää hilloja ja mehuja. Mitkä ihanat tuoksut leijuvat kotona illasta (=yöstä) toiseen ja kuinka hauska on seurata keittiön rajojen ulkopuolella rivissä istuvia lapsia jotka tarkkailevat mehunkeiton saloja innoissaan ja huudahtelevat kirkkailla äänillään että äti sinun keittämä mehu on maailman parasta ja että olet ihana äiti kun keität meille mehuja.
Minä keitän mehut hieman eri tavalla mitä monissa ohjeissa neuvotaan, sillä valutan mehut suoraan pulloon. Täten tehden mehupullot eivät ole ihan samaa laatua jokainen, mutta toisaalta niitä ei ole keitetty turhaan moneen kertaan, ja ensimmäiset pullot ovat todella ihanan kirkkaita ja sokerisia ja...mehukkaita. Samoin lisään sokerin jo mehustusvaiheessa, minusta se auttaa mehun irtoamisessa, ja ehkäpä jopa suojaa vitamiineja tuholta. Äitini on aikoinaan opettanut minulle oman tapansa keittää mehut, ja minä jatkan hänen tyylillään.
Höyrymehu mehumaijalla:
Laita pullot likoamaan edellisenä päivänä. Liuotuksessa mahdolliset homeitiöt heräävät, ja seuraavan päivän kuumennus tuhoaa ne. Seuraavana päivänä pese pullot ja kuumenna uunissa n. 100 °C 1 h. Korkit keitetään kattilassa vähintään 15 min. En ole ihan varma, että onko tämä enää nykyään ihan tarpeellista, mutta enpä ole lähtenyt etsimään steriilityöskentelyn alinta rimaa. Minulle riittää varmuus siitä, etteivät omat mehut homehdu pulloihin.
Täytä mehumaijan alaosa vedellä ja laita kiehumaan. Kaada mehustusosaan (se siivilä) ämpärillinen (10 l) marjoja ja 1 kg sokeria (tämä tilavuus siis minun maijassa). Valuta ensimmäinen litra mehua kuumaa kestävään kannuun ja kaada takaisin marjojen päälle. Kerää mehu suoraan pulloihin siten, että pullo tulee aivan piripintaan täyteen. Minä pidän pulloa muovisessa kannussa, näin kuumaa pulloa on helpompi käsitellä. Korkita pullo juuri kiehuvasta vedestä nostetulla korkilla. Ensimmäiset pullot ovat makeimpia ja maukkaimpia ja yleensä merkitsenkin pullon kylkeen numerojärjestyksen. Viimeisiin pulloihin tulee lisättyä mehun laimennusvaiheessa sokeria, etenkin jos lapset ovat sitä juomassa. Yhdestä maijallisesta tulee mehua n. 4.5-5.5 l ja aikaa menee noin kaksi tuntia, joinain vuosina marjat mehustuvat nopeamminkin.
Minä keitän mehut hieman eri tavalla mitä monissa ohjeissa neuvotaan, sillä valutan mehut suoraan pulloon. Täten tehden mehupullot eivät ole ihan samaa laatua jokainen, mutta toisaalta niitä ei ole keitetty turhaan moneen kertaan, ja ensimmäiset pullot ovat todella ihanan kirkkaita ja sokerisia ja...mehukkaita. Samoin lisään sokerin jo mehustusvaiheessa, minusta se auttaa mehun irtoamisessa, ja ehkäpä jopa suojaa vitamiineja tuholta. Äitini on aikoinaan opettanut minulle oman tapansa keittää mehut, ja minä jatkan hänen tyylillään.
Höyrymehu mehumaijalla:
Laita pullot likoamaan edellisenä päivänä. Liuotuksessa mahdolliset homeitiöt heräävät, ja seuraavan päivän kuumennus tuhoaa ne. Seuraavana päivänä pese pullot ja kuumenna uunissa n. 100 °C 1 h. Korkit keitetään kattilassa vähintään 15 min. En ole ihan varma, että onko tämä enää nykyään ihan tarpeellista, mutta enpä ole lähtenyt etsimään steriilityöskentelyn alinta rimaa. Minulle riittää varmuus siitä, etteivät omat mehut homehdu pulloihin.
Täytä mehumaijan alaosa vedellä ja laita kiehumaan. Kaada mehustusosaan (se siivilä) ämpärillinen (10 l) marjoja ja 1 kg sokeria (tämä tilavuus siis minun maijassa). Valuta ensimmäinen litra mehua kuumaa kestävään kannuun ja kaada takaisin marjojen päälle. Kerää mehu suoraan pulloihin siten, että pullo tulee aivan piripintaan täyteen. Minä pidän pulloa muovisessa kannussa, näin kuumaa pulloa on helpompi käsitellä. Korkita pullo juuri kiehuvasta vedestä nostetulla korkilla. Ensimmäiset pullot ovat makeimpia ja maukkaimpia ja yleensä merkitsenkin pullon kylkeen numerojärjestyksen. Viimeisiin pulloihin tulee lisättyä mehun laimennusvaiheessa sokeria, etenkin jos lapset ovat sitä juomassa. Yhdestä maijallisesta tulee mehua n. 4.5-5.5 l ja aikaa menee noin kaksi tuntia, joinain vuosina marjat mehustuvat nopeamminkin.
 |
| Kahden maijallisen mehut punaisesta viinimarjasta |
3 kommenttia:
Tää ei suostu ostamaan mitään kaupan mehuja, kun lapsena totuin juomaan juuri näitä Maijalla itse keitettyjä. Ihan vesi herahti samantien kielelle, kun katselin noita mehupulloja. Ehkä onnistun tänäkin kesänä pummimaan äitiltä pari pulloa itselleni...
Me olemme alkaneet haaveilla kellarista, sellaisesta holvikellarista tuonne tontin laitaan. Muuten joutuu vain turvautumaan pakastamiseen mehujenkin kanssa. Minusta mehuntekeminen on sellaista mukavaa "äitipuuhaa" myös, on touhukas ja hyvä mieli ja kun pullot ovat valmiit, niitä pitää laskea ja hymistellä hieman tyytyväisenä:)
Minäkin haaveilen maakellarista, mutta se on vaan haaveilua. Tavallinenkin kellari kävisi, mutta onpahan vaan tavallista isompi jääkaappi. Mutta haaveilenhan minä kasvihuoneestakin, vaikkei sen saaminen ole mahdollista.
Joo, kannattaa olla äidin kanssa väleissä...
Lähetä kommentti