torstai 5. tammikuuta 2012

Talvinen wokki


Sadetalven väriterapiaa

Lehtikaalia on vielä vähän pihalla. Sehän ei pikkupakkasista ja tuiskeesta ole moksiskaan (syy miksi ihastuin siihen ennen kuin edes tiesin kuinka hyvä ja monipuolinen kasvi se on), ja koska  lunta ei ole niin paljoa, ettei kaalia saisi kerättyä, niin ajattelin käyttää sitä tuomaan väriä talviseen wokkiin. Tämä on tehty reseptillä "mitä kaapista löytyy", joten kaikki vaan soveltamaan:

rypsiöljyä
300 g possun suikalelihaa
1 rkl vehnäjauhoa (vähän vajaa)
2 rkl osterikastiketta
1 rkl soijakastiketta
1 rkl fariinisokeria (vajaa)
1 rkl punaviinietikkaa
pala lanttua
1 iso porkkanaa
pala paprikaa
kourallinen lehtikaalia
vähän parsakaalia
chiliä

Paista lihat kuumassa öljyssä, lisää vehjäjauhot ja mausteet, siirrä odottamaan. Tämän opin Strömsön Paulilta: vehnäjauho peittää lihat ja kaikki mausteet imeytyvät siihen ihanaksi pinnaksi. Jos et halua hapanimelää makua, jätä fariinisokeri ja etikka pois. Paista juureksia vähän aikaa kuumassa öljyssä, lisää lihat takaisin pannuun. Lisää suikaloitu paprika, pienitty parsakaali, lehtikaali ja chili ja kypsennä vielä hetki. Syö sellaisenaan tai nuudeleiden kanssa. Päälle voi laittaa chilihilloa.

Lehtikaalit tammikuun vesisateessa

4 kommenttia:

Rouva Raadelmasta kirjoitti...

Hyvä idea tuo lehtikaali! Kaiken lisäksi se sisältää huikean määrän C-vitamiinia. Täytyykin laittaa muistiin tämä vinkki.

sauvajyvänen kirjoitti...

Hyvä Rouva, hauska että löysit tänne.

Minulla oli tänä ja viime vuonna vain tätä yhtä lajiketta lehtikaalia, mutta nyt on siemeniä tilattu, olikohan 2 vai 4 uutta lajiketta. Ensi vuonna ajattelin laittaa kokonaisen penkin niille, ja tietysti yhden kasvulaatikon verran omaan pihaan, ne jotka tulee käytettyä talvella. Pitää vaan muistaa suojata tuholaisilta, eli kasvattaa alkuun kasvuharson alla, näin ainakin täällä päin.

Ankerias Vipunen kirjoitti...

Taatusti hienoa hakea satoa omalta pihalta tammikuussa :) Omat lehtikaalit on jo syöty, mutta timjamia hain vielä tuossa joulun tienoilla.

sauvajyvänen kirjoitti...

Ankerias, se tosiaan on hienoa! Vaikka mielummin kaivaisin sen lumen alta esiin, mutta hyvää on näinkin.