maanantai 27. helmikuuta 2012

Viili


Chilit juuri kylvetty
Viilin tekeminen on yksi kiitollisimmista ja helpoimmista keittiöhommista, yksi niistä asioista joissa tuntee olevansa osa sukupolvien ketjua, koska viiliä on tehty Suomessa iät ja ajat. Viiliä tuli tehtyä opiskeluaikoina paljonkin, mutta sen jälkeen asia painui vuosikausiksi unholaan. Kunnes näin maitohyllyssä luomu täysmaitoa, kiitos Arla-Ingman. Maito on pastoröitu, mutta rasvaan ei ole puututtu, ja maidon rasvapitoisuus tuleekin vaihtelemaan jonkin verran vuodenaikojen mukaan. 

Jostain kumman syystä heti nähdessäni maidon ajattelin että tuosta tulisi loistavaa viiliä, vähän vaihtelua työpäivien aamiaisiin (niin hyvää kuin piimä+puolukka+talkkuna onkin, joskus on kiva syödä muuta). Niinpä ostin heti purkin maitoa ja purkin luomu kevytviiliä. Seuraavalla kerralla ei tarvitse ostaa viilipurkkia, jos vaan muistaa ottaa siemenen jo syntyneestä viilistä. Reilu litra viiliä, hintaa tulee vähän yli euro, edullista hyvää syötävää mielestäni.

1 prk viiliä
1 l maitoa

Jaa viilipurkki viiteen astiaan. Huolehdi että jokaiseen lusikalliseen tulee sekä päällä olevaa samettista pintaa että sitä alla olevaa viiliä. Huolehdi myös puhtaudesta: puhtaat astiat ja puhtaat kädet. Kaada jokaiseen purkkkin 2 dl maitoa ja sekoita vähän. Peitä astiat kevyesti, esim voipaperilla, ettei niihin möngi mitään epätoivottavaa. Anna viilin seisoa vuorokausi huoneenlämmössä. Kun viili on tekeytynyt sopivaksi, kylmennä se jääkaapissa. Joku voi tykätä syödä lämpimänä, minusta viilin pitää olla kylmää. Helteet eivät juuri nyt ole mielessä, mutta helteellä ei viili onnistu, eikä ukonilmalla, niin vanha kansa kertoo.

Nauti marjojen, hillojen tai jauhetun inkiväärin/kanelin kanssa. Minulla oli tässä omenahilloa ja jauhettua inkivääriä, kyllä oli hyvää. Osan tein suoraan kannelliseen kuppiin, joka on helppo ottaa töihin evääksi.

5 kommenttia:

Ankerias Vipunen kirjoitti...

Ai luomutäysmaitoa on tullut. Olipa hyvä uutinen:) Siihen tuli varmasti hyvä viili. Sinulla kasvaa muuten sinappipurkista herneenversoja! Ja timjamia näyttäisi tulevan keskelle. Valmistaudutko jo kesään vai onko kaikki tarkoitettu ihan sisällä kasvatettaviksi?

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Lapsena olen tehnyt viiliä, se liittyi mökkikesiin ja sukulaisten maitotilalta saatuun maitoon. Ja mustikoihin:)

sauvajyvänen kirjoitti...

Viili oli ihan parasta! Entisaikaan saatettiin viili syödä lounaalla ruuan sijaan, ei mikään huono idea sekään. Mannerheimin keittiössä-kirjasta aikanaan bongasin tuon inkiväärin, ja se on siitä asti kuulunut viilin kanssa herkutteluun.

Kokeilin että josko herneenversot voivat paremmmin syvässä mullassa, ja voivathan ne. Ja nuo sinappipurkit ovat vaan niin sieviä, ja niitä tulee nyt kun päästiin chilisinapin makuun. Herveenversot ovat esikoisen suurta herkkua, syö niitä nopeammin mitä niitä ehtii kasvaa. Nuo versot ja yrtit ovat kaikki sisäkäyttöön, vähän myöhemmin kylvän ne mitkä ovat menossa ulos, osan ostan valmiina taimina. Chilit toki siirtyvät ulos sitten aikanaan.

Campa, jostain syystä viili maistuu ihan parhaalta kesällä, ja nimenomaan niiden metsämansikoiden ja mustikoiden kanssa. Ja vadelmien. Ja ja...

Tänään muuten linnut lauloivat jo ihan siihen malliin että niillä on asiat mielessä.

Nanna kirjoitti...

Mulla on kans hyvät muistot viilistä, koska sitä tehtiin pienenä ollessani koko ajan mummolassani.
Sieltä juontavat viilinsyönti perinteenikin: taidan olla vähän friikki sen suhteen. En voisi kuvitellakaan laittavani marjoja tai hilloa viilin päälle. Viili syödään joko voilla sivellyn ruisleivän tai näkkärin kanssa ja itse viilin päälle ripotellaan erittäin runsaasti suolaa.
Mulla on jo vuosia ollut hakusessa juuri se oikea viilipunkki tai siis useampi kappale niitä, eli astia jossa viili tehdään ja josta se syödään. Tunnistan sen kyllä kun kohtaan sen. Ja sitten pistän viilit leivinuunin päälle tulemaan!

sauvajyvänen kirjoitti...

Nanna, oikeanlainen astia on tosiaan tärkeä. Minä olen himoinnut Frankin suunnittelemia viilikulhoja, mutta toistaiseksi on ollut tyytyminen näihin jenkeistä ostettuihin kulhoihin ja aina luotettavaan Tupperwareen.