Olipa yllätys että mustikoita on jo kypsynyt melkoisesti. En muista koskaan nähneeni kypsiä mustikoita näin aikaisin. Erityisen iloiseksi tulin siksi, ettei tällä alueella ole ollut vuosikausiin mustikoita, milloin ne on vienyt halla, milloin kuivuus. Mutta tänä vuonna toivoa on! Kaupasta löysin aivan ihanan muhkeita uuden sadon kotimaisia parsakaaleja, joista saa ihanan makuista lempisalaattiani. Kuivatut karpalot vaan vaihtuivat lennossa mustikoihin, kun kerran niitä oli saatavilla.
Marjaisa parsakaalisalaatti:
1 parsakaali
1 pieni punasipuli
½ dl tuoreita mustikoita
2 rkl majoneesia
1-2 tl punaviinietikkaa
1 tl sokeria
1 pieni punasipuli
½ dl tuoreita mustikoita
2 rkl majoneesia
1-2 tl punaviinietikkaa
1 tl sokeria
Sekoita majoneesin joukkoon punaviinietikka ja sokeri salaattikulhossa. Pilko parsakaalit ihan ihan pieniksi, samoin sipuli, lisää ne ja mustikat kastikkeen joukkoon ja sekoita. Mustikoiden tilalla voi käyttää puolukoita, kuivattuja karpaloita tai oikeastaan mitä vaan marjoja.
Tämän salaatin alkuperä on Pohjois-Amerikassa, jossa vastaaviin salaatteihin törmää helposti. Siellä käytetään paljon kuivattuja karpaloita, mutta meillähän on paljon enemmän vaihtoehtoja. Minä tykästyin muutenkin amerikkalaisiin salaatteihin, ne ovat sopivan yksinkertaisia mutta silti niin monipuolisia.
4 kommenttia:
Tällaista yhdistelmää en olisi koskaan tullut ajatelleeksi. Parsakaali tulee siis raakana tähän?
Joo raakana tulee, ja tosiaan kannattaa pilkkoa ihan pieniksi, sellaisen pienen kukkasen kokoisiski. Niin on mukavin syödä, vaikka vaatiikin vähän käsityötä. Jos käyttää kuivattuja karpaloita ja ne ovat suuria, niitä kannattaa vähän pilkkoa, suomalaiset yleensä ovat valmiiksi sopivan kokoisia.
Tosi mielenkiintoinen salaatti. Onko salaatti kotoisin joltain tietyltä Pohjois-Amerikan kolkalta? vai onko sellainen koko kansan herkku kuten cole slaw.
Amerikkalainen ruoka on minusta ihan aliarvostettua, mutta luulen että se tulee lähiaikoina muuttumaan. Sieltä tulee kuitenkin jatkuvasti kaikenlaisia kovia juttuja.
Tämä salaatti on Kanadan puolelta, eikä varmastikaan samalla tavalla yleistä kuin cole slaw.
Totaalisen samaa mieltä amerikkalaisen ruuan arvostuksesta, mutta merkkejä noususta on tosiaan näkyvissä, hyvä niin. Minä ihastuin ehkä eniten heidän ennakkoluulottomaan suhtautumiseen salaatteihin ja keittoihin, grillaustaitojen lisäksi. Ja kaipaan kyllä monia asioita sieltä.
Lähetä kommentti