Eipä ole palsta koskaan ollut näin tyhjä heinäkuussa. Ei edes viime vuonna, joka oli siihen mennessä kaikkien aikojen huonoin satovuosi. Osa kasveista iti tänä vuonna huonosti, ja kaikki hernekasvit ja pavut menivät kyyhkyjen kupuihin. Tai siis lähes kaikki. Yläkuvassa näkyy härkäpapupenkit, kahdesta isosta penkistä selvisi 10 härkäpapua. Eipä tarvitse tänä vuonna kuluttaa niihin aikaa. Papupenkistä jäi jäljelle kaksi papua, pääseepä sadonkorjuuaikaan helpolla.
Mitä luulette, olenko pulassa kesäkurpitsojen ja kurpitsojen kanssa tänä vuonna? Mökille laitoin 8 + 3 lajiketta, niistä on kai kaksi tai kolme hengissä, pieninä. Palstalle laitoin 8 lajiketta, niistä hengissä on kai 3, mutta tuollaisena miniversioina. Noiden kaikkien lusikoiden kohdalla on siis ollut joku kurpitsa.
Edessä on punajuuripenkki, joka iti kohtuullisesti, vaikka pieniä nuo vielä ovat, ottaen huomioon että kohta on heinäkuun puoliväli. Monena vuotena tähän aikaan on jo syöty punajuuria. Taaempana on keltajuuripenkki, jossa on itänyt ehkä kymmenisin keltajuurta. Eipä tarvitse ruveta taiteelliseksi syksyllä ja miettiä kaikkea hienoa kuten värien leikkiä ruuassa. Ja kuten näkyy, käytävien kitkeminen on vaiheessa.
En myöskään laskisi perheen ruokkimista maissien varaan. Tai pyydä naapurin lapsia syömään herneitä, maissien takana näkyy toinen tyhjästä hernepenkistä. Kummassakin penkissa on muutama herneenverso, mutta en viitsinyt edes tukea niitä. Blue Kongo sentään kukkii hienosti.
Mutta toivoakin on. Tässä on uusi, mökiltä siirretty raparperi. Minun vanha puska ei oikein menesty täällä, nyt kokeilin että jos vaikka mökiltä siirretty alku lähtisi parempaan kasvuun uudella puolella. Kaivoin iiison kuopan, täytin sen uudella mullalla johon oli sekoitettu reilusti hevosenkakkaa ja lehmänlantaa. Jos vaikka tuossa menestyisi, hieno alku ainakin juurenpaloista.
Mansikoita sentään tulee hienosti tänä vuonna. Ollaan syöty jo useampi litra, ja sato on vasta alussa. Näin paljon mansikoita ei ole ollutkaan minään vuonna. Ja hyviäkin ovat.
Vaikka iso osa palstaa on kurjan näköistä, niin kyllä sinne hyvääkin kuuluu. Perunat voivat hyvin, ollaan jo muutama kerta syötykin niitä (tiedostan toki, että palstanaapurit ovat syöneet omia perunoitaan juhannuksesta saakka). Edessä kasvaa Arielle ja takana uusi kokeilu Pink fir apple, jota on kovasti kehuttu hyväksi salaattiperunaksi. Näiden aika ei vielä ole, mutta ihan riittävän hyvältä näyttää nyt. Perunoiden takana on lehtikaalipenkit, ihan loistava sato tulossa tänä vuonna. Siellä on muistaakseni seitsemää eri lajiketta, ja kaikki ovat itäneet ja kasvaneet hyvin.
Eli kyllä sitä alkaa olla omavarainen ainakin perunan, sipulin, kaalin ja salaatin suhteen. Korissa on tämän päivän ateriaa ja iltapalaa. Pussi oli täynnä salaattia, tilliä ja persiljaa, perunatkin syötiin jo, lehtikaali menee smoothieen ja sipulit illalla salsaan.
Masentavasta ruukkupuutarhasta en halua ottaa kuvia, jääköön tämä vuosi unhoon tomaattien, chilien ja basilikoiden osalta. Kun tulee jo toinen huono vuosi peräjälkeen, sitä alkaa melkein miettiä, että olenko minä kadottanut viherpeukalouteni tässä kaikessa elämän kiireessä ja stressissä. Mutta jaksan toivoa ensi vuodesta parempaa, aivan kuten jaksoin viime vuonnakin. Ja ei kahta ilman kolmatta, eihän se pidä paikkaansa, eihän.
10 kommenttia:
Ihania mansikoita! Ei tule paha kakku ensi kesänä!! Mun pitäisi vyöttää kupeet ja pelastaa pari penkkiä vielä rikkaruohoilta, mutta ei _yhtään_ huvita, oisko flunssaa pukkaamassa?
Ihana että näet tämän harmauden keskeltä juuri nuo masikat! Minulla on vielä kitkemisurakkaa jäljellä. Ja kilo ruokaherneitä turpoamassa tyhjien kohtien täytteeksi.
Näyttää samalta kuin mun istutukset... Ruohosipuli rehottaa ja voi hyvin, mutta se on prismasta. Mikään ei ole itänyt sisällä, eikä parvekkeelle siirtämisen jälkeen.
Jep, aika hankala kesä tähän mennessä. Onneksi sentään edes joku kasvaa.
Onneksi on peruna ja kaali; muuten olisi jäänyt satokausi todella huonoksi. Herneet ja pavut kasvaa täälläkin heikonlaisesti, joskin härkäpapu kukkii vanhaan malliin, vaikka linnut sitä toukokuussa nyppi mullasta.
Joo, kyllä sillä perunalla ja kaalilla pärjää hyvin. Minä muistelen kaiholla viimevuotista härkäpapusatoa, kuivia on vieläkin jäljellä, syödään niitä tämäkin talvi.
Kovin tutulta näyttää. Minä olen kylvänyt hernettä, tilliä ja punajuurta ainakin kolmeen eri otteeseen, ja silti tilanne on lähes nolla. Sinulla siis varsinkin punajuurten kohdalla huomattavasti paremmin! Meillä ei siis syödä ensi talvena lainkaan etikkapunajuuria, lapset eivät taida pistää pahakseen ;)
Olen jo huolissani miettinyt, voiko siemenissä olla jotain pahempaa vikaa, ei tämä säätila kuitenkaan mielestäni ihan niin mahdoton ole ollut. Tällaistakohan on ollut historian katovuosina? Onneksi ruokaa nykyään löytyy kaupastakin :)
Kerttuli, minäkin aina mietin että onneksi ei elanto ja etenkin talven yli selviytyminen enää ole kiinni oman pellon sadosta. Jotain sentään aina tullut, maistuupa sitäkin paremmalta kun ei ole yltäkylläisesti kaikkea.
Kyllä on ollut alkukesä tosi huono kasvimaalla... meillä varmuudella tulee sipulia ja perunaa, retiisejä ja härkäpapua mutta kaikki muu? saapi nähdä. ,mielenkiintoinen blogi sinulla, taidanpa jäädä kurkkaileen ;)
Kiitosm ja tervetuloa tänne! Juttuja on jo ehtinyt kertyä jonkin verran tähän saakka, sinne vaan arkistoon penkomaan ;)
Lähetä kommentti