sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Uudet perunat uunissa (ja vähän mökkiruokailusta)


Kannattaa käydä vierailuilla toisten mökeillä, monestakin syystä. Yksi syy on se, että oppii uusia yksinkertaisia tapoja tehdä tutuista raaka-aineista ruokaa, josta kaikki tykkäävät (muita syitä on mm. se että kotiin lähtee ison säkillisen kanssa upeita kasveja joita ei muuten saisi mistään, kuten mutanttikuunlilja, tai että mieli virkistyy hyvässä seurassa jne.). Varmaan näitä perunaohjeita on netti ja keittokirjat pullollaan, mutta eipä ole tullut kokeiltua juuri näin tehtynä.

Kun surffailen netissä, huomaan pitäväni paljon yksinkertaisemmasta mökkiruuasta kuin mihin keskimäärin törmää. Minusta mökillä parasta on yksinkertainen, kikkailematon ruoka kesän/syksyn raaka-aineista (ehkä olen vain laiska, enkä ainakaan oikea foodie). Kun olen mökillä, niin tuntuu että yksinkertaiseenkin ruokaan menee ihan riittävästi aikaa, etenkin kun sitä haluaa pääasiassa seurustella vieraiden kanssa/tehdä hommia/nukkua päikkärit/tjs. Viimeksi kun tuli vieraita, tein kaksi pizzaa (kyllä kelpaa kun on mökki-assistent) ja makeaksi herkuksi pannaria lisukkeineen, mansikka-aikaa kun jo oli. Toisella kerralla grillasimme makkaraa ja söimme italiansalaattia, ja kahvin kaveriksi oli juuri leivottua pullaa (kyllä kelpaa kun on mökki-assistent). Ei muuta, ei sen kummempaa, mutta luulisin että muutkin kuin isäntäväki oli tyytyväisiä.

Mutta takaisin pääasiaan, eli siihen ihanaan ateriaan jonka saimme nauttia hyvässä seurassa ihan vasta. Minä olin tehnyt päivällistä varten etukäteen jääpaistin hirvenvasasta, mausteliemenä yksinkertaisesti 5%-suolaliemi, vähän ruskeaa sokeria, paljon katajanmarjaa ja rosmariinia ja vähän pippureita. Paisti oli minun panostus ruokaan. Lisänä oli hyvää varhaiskaalia, tomaattia, kurkkua, varhaissipulia ja aivan ihanaa piparjuurikastiketta. Ja sitten näitä perunoita! Meidän lapset, jotka "inhoavat" uusia perunoita, tykästyivät näihin, ja pyysivät tekemään pian uudestaan. Ja minähän tein, melkein heti seuraavana päivänä. Mutta vielä tähän ateriaan: ihastelimme kaikki yhdessä kuinka hyvää ruoka oli, kuinka yksinkertaista mutta kertakaikkisen maistuvaa, ja vähällä vaivalla valmistettua. Kukaan ei kaivannut mitään monimutkaista, eksoottista tai muutakaan erikoista; pelkästään hyviä perusmakuja vähällä vaivalla. Ja paljon paljon puutarhajuttuja, miehillä ilmeisesti pajajuttuja, päälle.

Minä tein pian palattuamme toisinnon tuosta hyvästä ateriasta. Paisti oli niin iso, että osa jäi kotiin toiselle aterialle, ja perunat hain palstalta. Kaalia ei ollut, mutta palstan salaattia oli reilusti sen sijaan, piparjuuritahnaa ei ollut, mutta piparjuurta kylläkin (+jugurttia, loraus kermaa, sitruunamehua, vähän suolaa ja aavistus ruskeaa sokeria). Lapset kehuivat kilvan, että kerrankin on hyvää ruokaa, yhtään ei haitannut että juuri oltiin syöty samaa.  Hyvän ruuanlaittajan titteli lapsilta oli taattu. Kuopus joka ei yleensä syö juurikaan lihaa, veteli nyt jääkaappikylmää paistia reilusti, esikoinen joka ei pidä perunoista, pisteli niitä menemään vaikka kuinka monta. Ja vannotti että teen kaikki uudet perunat näin.

n. 1 kg uusia perunoita
1 rkl öljyä
suolaa myllystä

Pese perunat. Näihin, maasta ihan muutama minuutti aiemmin nostetuihin, ei jää yhtään kuorta, mutta kyllä ne kaupankin uudet perunat ovat hyviä. Pyöräytä perunat öljyssä ja laita uunivuokaan. Lisää suolaa myllystä, ja paista 250 asteessa uunissa n. 35 minuuttia, vähän perunoiden koosta riippuen. Kokeile tikulla että ovat sopivan kypsiä sisältä, ja päältä hyvän rapeita.

Käytin nyt Timoa, sitä paljon parjattua varhaisperunaa. Tämä vuosi on ollut suosiollinen perunan maulle, mutta luulisin että toisenlaisenakin kasvuvuonna Timo menee ainakin tällä tavalla laitettuna. Hyvää, kertakaikkisen hyvää. 

4 kommenttia:

Merja kirjoitti...

Eilen tein juurikin näitä, ihan kotikeittiössä. Vähän valkosipulia mukaan flunssanehkäisyyn!

Ulla kirjoitti...

Näyttävät hyviltä ja menevät heti kokeiluun. Meillä uudet perunat useimmiten käytetään salaateissa, mutta tämähän on kätevä lisuke, kun sen voi laittaa tulemaan sillä välin, kun valmistelee tulet grilliin.

Koti Harmi kirjoitti...

Minun vatsani sietää tosi huonosti kesän ensimmäisiä uusia perunoita, tottuu kyllä niihin hiljalleen. Keitettyjen uusien perunoiden syönti pitää aloittaa yhdestä ihan pienenpienestä, mutta ihme kyllä tällaisia uunissa kypsennettyjä maha kestää paljon paremmin. Voin syödä 2-3! Ja mieli tekisi paljon enemmän... Nämä ovat hurjan hyviä! Meillä on tehty potuille joskus dippiä: öljyä, sherryviinietikkaa, chiliä (tuoreena tai kuivattuna rouheena), valkosipulia, suolaa ja pippuria. Maistuu, ja toimii hyvin esim. tapaspöydässä.

sauvajyvänen kirjoitti...

Merja, valkosipulia voisikin kokeilla, kuulostaa hyvältä.

Ulla, kätevyys ja helppous on juuri se juju, tietty maun lisäksi.

Koti Harmi, pitääkin kokeilla dippejä. Piperjuuri toimii hyvin, mutta nuokin kuulostavat tosi hyvältä.