lauantai 17. elokuuta 2013

Sadonkorjuuajan englantilainen aamiainen


Joskus viikonloppuisin lounas tulee kuitattua englantilaisella aamiaisella lounasaikaan; siihen mennessä koko perhe on hereillä, aamuvirkumpien aamu on alkanut hedelmillä ja marjoilla.. Erityisen mukavaa se on näin sadonkorjuuaikaan, kun voi vähän soveltaa ja omasta pihasta ja palstalta saa kaikki kasvikset, sieniäkin läheltä. 

Tänään paistoin viimeiset pihvitomaatit tomaattipihveiksi. Ensimmäinen tomaattipuska on nyt tyhjänä, siitä sain ainakin pari kiloa hyviä pihvitomaatteja, mikä on minusta ihan jees avomaalla. Sama tomaatti saa varmasti ruukkutilaa ensi vuonnakin.

Kanttarellit paistoin pannulla sellaisenaan, vähän suolaa ja pippuria päälle. Huomaa ison eron sienissä ennen sateita ja näiden viime viikon sateiden jälkeen. Esikoinenkin ihmetteli että miksi ne uivat nesteessä sen jälkeen kun olin ne pannulle laittanut.

Kolmasluokkalainen valmisti härkäpavut: irrotti ne paloista, keitti 5 min (ovat jo isoja), jäähdytti kylmässä vedessä ja irrotti vaalean nahkamaisen kuoren niistä. Pekonin (Benjamin maatilatorin savukylkeä siivuina) silppusin kapeiksi suikaleiksi, laitoin pannulle, lisäsin yhden silputun sipulin ja reilusti härkäpapuja. Paistoin niin kauan että sipuli oli pehmeää ja pekoni sopivaa.

Munat paistoin pannulla heti pekonin jälkeen, näin niistä tulee etenkin lasten mielestä ihan parasta. Sitten vaan kuppi hyvää teetä ja jaksaa taas jatkaa sadonkorjuuta.


Eilen tuli kerättyä kaksi ämpärillistä papuja, vajaa ämpärillinen valkoisia ja violetteja papuja kumpiakin, lisäksi vihreitä papuja puolisen ämpärillistä. Violetteja jäi vähintään saman verran vielä maahan, samoin vihreitä papuja. Härkäpapuja toin ehkä n. kilon verran tai vähän yli. Ne alkavat olla jo isoja ja vähän jauhoisia, nyt viikonloppuna pitää kerätä loput, ja ainakin isommmista keittää papurokkaa. 

Nostin myös kaikki punasipulit ja pitkulaiset sipulit ja osan keltasipuleista. Ne olisi kyllä pitänyt kerätä ennen kovia sateita, toivottavasti saan sipulit säilymään niin pitkään kun tarvitsee. Nyt on keittiön tasot täynnä kuivuvia sipuleita, tämä on niin tätä aikaa. Nostin myös juureksia pataa varten, ja täytyy sanoa, että en ole ennen niin isoja palsternakkoja saanut. Ja ne perunat. Varressa on perunoita monta kiloa, muutama sellainen puolen kilon painoinen ja sitten useampia sellaisia vähän pienempiä, sellaisia tavallisia isoja perunoita. Enpä ole moista ennen nähnyt.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aikamoinen sato! Mekin olemme iloinneet parveketomaateista, jotka pärjäsivät tällä viikolla iskenyttä kirvahyökkäystä lukuunottamatta hienosti.

Päivi / Kokkeillaan kirjoitti...

Kylläpä maistuisi tämmöinen aamiainen! Ja onhan siinä melko lailla enemmän hohtoa, kun aineksia löytyy omilta viljelyksiltä. Onnenpekka!

sauvajyvänen kirjoitti...

luimupupu, minulla on tomaatit kärsineet tämän viikon sateista ja koleista ilmoista, paljon on vielä vihreänä ja katsotaan miten ehtii kypsyä vielä.

Kotiharmi, kiitos. Kyllä sitä aika tyytyväisenä siellä kasvimaalla touhuaa tähän(kin) aikaan vuodesta.

Anonyymi kirjoitti...

Tähän juttuun liittymättä: näimme heinäkuussa Jalasjärvellä Juustoportin myymälässä Vääksyn myllyn jauhoja ja ostimme kun muistin sinun kehuneen niitä. Tosi hyviä ovat sekä leivässä että pullassa!

sauvajyvänen kirjoitti...

Kiva että löysit niitä jauhoja. Minusta niillä saa parempaa pullaa ja leipää kuin "kaupan" jauhoilla. Niitä jauhetaan sitä mukaa kuin kuluu, eli aina on tuoreita jauhoja saatavilla. Sen lisäksi Vääksyn Myllyn talkkuna on Suomen parasta talkkunaa, ja minä olen testannut suunnilleen kaikki ;) Enkä tiedä saako riihipuitua ruista mistään muualta, saattaa saada, mutta tuo on minulle se paras ruisjauhokin.