sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Isänpäivä 2011

Kyyhkysalaatti, edessä vaaleaa rintalihaa

Isänpäivä alkaa samalla tapaa kuten äitienpäiväkin, eli pekoniaamiaisella tykötarpeineen. Ensin toki pitää käydä laulamassa isälle ja antaa kaikki hienot itsetehdyt lahjat ja kortit. Lapset ovat kovasti innoissaan auttamassa ja ideoimassa aamiaista, päivällisen saa päivänsankari itse päättää. Nyt esikoinen teki hedelmälautaset aamiaiaselle. Muuten päivä onkin mennyt ulko-ja sisähommia tehdessä ja ihan vaan ollessa. Esikoinen pääsi vielä maastopyöräilemään isänsä kanssa uudella maastopyörällä. Tai pyörä ei ole uusi, onpahan vaan odottamassa ensi vuotta. Mutta niin oli tyttö venähtänyt pituutta, että oli jo hyvä pyöräillä.


Tänä vuonna isänpäivän menu oli seuraavanlainen:

Kyyhkysalaatti

Hirven sisäfile, uunijuurekset, lohkoperunat

Marenkinkupit, hillaa, mansikkaa, mustikkaa, vadelmaa ja kermavaahtoa


Kyyhkysalaatin tein seuraavalla tavalla: kokosin kuppiin salaatinlehtiä, tomaattia, kurkkua ja ihania kotimaisia päärynöitä, joita olen löytänyt Hakaniemen torilta. Sitten paistoin huoneenlämpöiset kyyhkyn rintafileet, sydämet ja kivipiirat kuumalla valurautapannulla voissa, n. 3-4 minuuttia kummaltakin puolelta. Nostin lihat lautaselle jäähtymään ja lorautin reilun ruokalusikallisen vaahterasiirappia pannulle sekä puoli desilitraa kuivattuja karpaloita. Annoin karpaloiden imeä nesteet ehkä minuutin ajan ja kaadoin nekin kuppiin. Sitten viipaloin lihan, laitoin salaatin päälle ja päällimmäiseksi karamellikarpalot. 


Päivänsankari oli itse poiminut hillat, vadelmat omasta pihasta

6 kommenttia:

Nanna kirjoitti...

Kuulostipa herkulta tuo kyyhkyssalaatti! Ja hirven sisäfilettähän ei MIKÄÄN voita! No, henk. koht mielipide, mutta seison sen takana kyllä tukevasti.

Hiidenuhma kirjoitti...

Kyyhkyä ja hirveä, vau. Teillä on kyllä ylivertaiset herkut juhlaruokina.

Campasimpukka kirjoitti...

Tuo jälkiruoka näyttää mahtavalta!

sauvajyvänen kirjoitti...

Raaka-aineita ei voi moittia tänä isänpäivänä, se on totta. Ja olin itsekin tyytyväinen tuohon salaattiin, pitää tehdä toistekin noin.

Jälkiruuasta, nimesimme marjavalikoiman keisari-hilloksi. Kun kerran mustikka-vadelma on kuningatar, mustikka-vadelma-mansikka kuningas, niin silloin mustikka-vadelma-mansikka-hilla täytyy olla KEISARI. Oli todella raikas ja hyvä jälkkäri, marenki tosin on meidän perheen vakiojälkkäri, hää"kakusta" alkaen.

Riikka kirjoitti...

ooh, mikä herkkumenu!

sauvajyvänen kirjoitti...

Riikka, samaa mieltä ;)