Hirvikeitto talkooporukalle

Meillä oli mökillä kattotalkoot, paikalla oli meidän lisäksi sisko perheineen ja tietysti isä. Aikaistimme talkoita yhdellä päivällä sääennusteiden takia. Me emme ehtineet alkuun, eli muut raaputtivat katon puhtaaksi jo edellisenä päivänä, kuusi tuntia töitä kahdelta lähes ilman taukoa. Seuraavana aamuna oli kello soimassa seitsemältä ja aloitin kahvinkeiton. Minä en kiivennyt katolle, mutta sen sijaan olin luvannut hoitaa talkooporukan ruokahuollon.

Aamuun tukeva leipäaamiainen, ruuaksi hirvikeittoa leipineen ja päälle pannukahvit superpähkinällä. Lisäksi runsaasti juotavaa pitkin päivää, tarjolla oli tölkkivichyä, -kokista ja -nollakaljaa sekä jäävettä ja punaherukkamehua. Vettä kului pelkästään vesikannuihin ja mehuun kymmenen litraa hellepäivän aikana. Iltapalalla syötiin loput leivät ja vähän lisää leipää.

Illan päätti savusauna ja runsas uiminen, Kymi oli 22 astetta. Porukka oli kyllä aika väsynyttä vielä seuraavanakin päivänä, mutta kyllä on hyvä mieli kun mökin ja kesäkeittiön katot on maalattu hienon vihreäksi.

n. 2 kg hirven soppalihaa
luukiekkoja

2 l vettä tai niin että lihat peittyvät

2 sipulia

nippu harvennusporkkanoita (tai 2 porkkanaa)

muutama harvennuspalsternakka

2 sellerin vartta

2 isoa lehteä lipstikkaa
1 varsi rosmariinia

2 vartta vahvaa timjamia

1 rkl kokonaisia valko- ja mustapippureita, muutama maustepippuri

Laita liha kattilaan ja lisää vettä niin, että liha peittyy reilusti. Nosta vesi kiehuvaksi, ja keitä hiljalleen. Kuori vaahto pois niin kauan kuin sitä muodostuu, siihen meni reilu vartti. Lisää sen jälkeen kuoritut ja pilkotut kasvikset sekä mausteet, ja keitä n. kaksi tuntia, lihapalojen koosta riippuen.

Ota liha pois kattilasti ja pilko se suupalan kokoisiksi paloiksi. Siivilöi liemi puhtaaseen, isompaan kattilaan ja lisää lihat joukkoon. Lisää keittoon myös

½ litraa hyvää lientä (nyt oli peuralientä)
3 sipulia

6-8 porkkanaa

muutama pieni palsternakka

pari naurista (kun kotimaista lanttua ei ollut)

n. 22 perunaa

20 herneenpalkoa

persiljaa
vettä

Lisää liemi kattilaan. Kuori sipulit ja juurekset, pese uudet perunat (kuori tarvittaessa). Viipaloi ja leikkaa kaikki suupaloiksi ja lisää keittoon kiehumaan. Leikkaa herneenpalot muutamaan osaan, ja lisää ne lopuksi keittoon. Kun juurekset ovat kypsiä, lisää silputtua persiljaa. Tähän meni aikaa reilu puoli tuntia.

Tarjoa keitto valmiiden leipien kanssa, serkkutytöt tekivät leivät valmiiksi kaikille. Juomana oli tällä kertaa nollakaljaa, vichyä ja cokista, sekä vettä ja mehua.

Tästä keitosta söi nälkäinen talkooporukka hyvin (10 ihmistä), ja lisäksi sitä jäi parille aterialle muutamalle ihmiselle. Porkkanoita ja muita juureksia olisi voinut olla enemmänkin, mutta tämä on vähän hankala aika juureksille, kun vanhat kotimaiset ovat jo loppu, eikä uusia vielä meinaa olla.

Yrttisuola

Olen postannut yrttisuolaa parikin kertaa aikaisemmin, ensin tavallista ja sitten vähän erikoisempaa. Mutta koska kukaan ei enää löydä vanhoja postauksia ja nyt on parhaita aikoja valmistaa yrttisuolaa, ajattelin ettei se kolmaskaan kerta haittaa. 

Ja kyllähän se oma makukin muuttuu. Kokkailu ja makumaailma menee koko ajan vaan yksinkertaisempaan suuntaan, ja sen näkee näissäkin. Muutama selkeä maku riittää, usein vähemmän on enemmän (vaikka moni sanookin että överit on parempi kuin vajarit). Nyt valmistin kaksi yksinkertaista suolaa. Käytin suolaa n. 250 g kumpaankin satsiin, yrttejä yhteensä pari kourallista kumpaankin.

Yrttisuola lihalle

merisuolaa

lipstikka

persilja

rosmariini

selleri

Yrttisuola kalalle

merisuolaa

tilliä

sitruunaverbenaa

Laita merisuola ja yrtit kapeahkoon kulhoon. Aja sauvasekoittimella sileäksi. Levitä kuivumaan laakealle alustalle. Sekoittele kuivumisen aikana muutama kerta ja purkita kuivana.

ps. Kävin tänään ensimmäisen kerran mustikassa, ei ole kehumista, tunti metsässä ja n. 4 l mustikoita. Sain kuitenkin tehtyä kaksi piirakkaa, pullataikinaan ja Satu Koiviston, ja tietysti mustikkapöperöä.

pps. Joki oli tänään 25 astetta, sellaista numeroa ei mittarissa ole näkynyt vuosikausiin. Aamuisin vesi on n. 21 astetta, sekin korkeampi lukema kuin parina viime vuonna.

Karviais-seljankukkahillo

Tämän kesän viimeiset seljankukat, kokonaista neljä kappaletta, käytin tähän hilloon. Olen oppinut River Cottagessa että raaka karviainen on erinomainen raaka-aine, olen käyttänyt sitä esim. kalan graavaukseen. Ohjeen hilloon otin River Cottagen käsikirjasta Preserves, jonka on kirjoittanut Pam Corbin. Pienensin ohjetta reilusti, ja käytin sokerin sijaan hillosokeria, vähensin sen määrää vähän.

1 l karviaisia

2½ dl vettä

4 mustaseljan kukkaa

400 g hillosokeria

Siisti karviaiset ja laita ne kattilaan veden kanssa. Lisää kukat mukaan, keitä muutamia minuutteja tai kunnes ovat pehmenneet.  Poista kukat, lisää sokeri ja keitä vielä vajaa kymmenen minuuttia. Anna hillon vähän tekeytyä (taas vajaa 10 minuuttia) ja purkita steriileihin purkkeihin.

Upea hillo, sopii hienosti leivälle, jäätelölle, kääretorttuihin/kakkuihin ja riistalle, ainakin.

Seljankukkamehutiiviste

Mökillä oli lisää avautuneita mustaseljan kukkia, ja tein vielä yhden satsin mehutiivistettä. Tein nyt vähemmän makeaa kuin viimeksi, tätä voi käyttää pienemmällä laimennuksella tai vaikka leivontaan tai ruuanlaittoon.

15-20 seljankukkaa

1 sitruunan kuori ja mehu

1½ l vettä

5 dl sokeria

Poimi kukat ja ravista niistä mahdolliset hyönteiset pois. Laita kukat ja sitruunan kuori ohuesti kuorittuna kattilaan, kaada päälle kiehuva vesi. Anna tekeytyä viileässä kesäsäässä vähintään vuorokausi, puolitoista. Siivilöi puhtaaseen kattilaan, lisää sitruunan mehu ja sokeri, kiehauta. Pakasta pienissä erissä ja käytä ruuanlaitossa, leivonnassa, säilönnässä tai laimenna mehuksi.

Vaalea juurileipä River Cottagen neuvoilla

Minä olen leiponut elämäni onnistuneimmat leivät Englannissa River Cottagen neljän päivän kurssin leivontapäivänä. Niitä en ole pystynyt ylittämään koskaan kotona, mutta ihan kelvollista juurileipäää saan kuitenkin aikaiseksi nykyään kotonakin Kahvelon juurella. Kirjaan tähän ylös summittain sen, miten teen vehnäleipää vehnäjuurella. Tämä tapa on suunnilleen sellainen mitä kurssilla opin, vähän olen lisäoppia saanut mm. Kahvelosta.

Aamulla sekoita astiassa

50 g juurta
50 g vettä
50 g hyvää vehnäjauhoa/hiivaleipäjauhoa

Peitä astia ja anna käydä päivän ajan. Periaatteessa esitaikinan tulisi kasvaa kaksinkertaiseksi, mutta ei minulla aina kasva, kuplii kuitenkin iloisesti. (Jos ei juuressa ole tässä vaiheessa eloa, jatka ruokkimista, leipominen ei kannata muuta kuin hyvinvoivalla juurella)

Alkuillasta jatka taikinan tekemisellä:

esitaikina
350 g vettä
500 g jauhoa (esim. 100 g täysjyvävehnää, 100 g 00-jauhoa, 300 g karkeaa vehnäjauhoa)

Sekoita kaikki riittävän isossa astiassa nopeasti sekaisin, peitä kulho, anna seistä puoli tuntia. Lisää

1 tl suolaa

Ripottele suola taikinan päälle, kastele käsi ja sekoita suola nopeasti taikinan joukkoon. Anna taikinan levätä puolisen tuntia.

Tämän jälkeen on aika vaivata taikina. Käännä taikina neljä kertaa niin, että otat yhdestä "kulmasta", käännät keskelle, ja taas seuraava. Tämä lasketaan yhdeksi käännökseksi. Anna kohota peitettynä 20-30 minuuttia. Toista kääntely vielä viisi kertaa, samanlaisin välein, eli tähän vaiheeseen menee aikaa vähintään kaksi tuntia, entintään kolme tuntia. 

Sen jälkeen muotoile leipä. Nosta taikina vähän jauhotetulle pöydälle, ja nostele kulmia sisään niin kauan, että saat pyöreän leivän. Käännä leipä pyöreä puoli ylöspäin. Anna leivän levätä pöydällä vähintään viisi minuuttia ja korkeintaa puoli tuntia. Sen jälkeen muotoile leipää vielä nostelemalla kämmensyrjillä leipää altapäin. Laita leipä jauhotettuun leipäkoriin "ylösalaisin", eli niin että taittelut jäävät ylöspäin. Anna kohota muutama hetki, ja siirrä leipä koreineen muovipussissa kohoamaan jääkaappiin yön yli tai seuraavaan iltaan. Tai kohota leipää nelisen tuntia huoneenlämmössä (kylmäkohotus toimii minulla paremmin).

Lämmitä uuni 250 asteeseen. Jos paistat leivän padassa, lämmitä myös pata kansineen, tai jos paistat pellillä, lämmitä pelti valmiiksi. Lisää ennen leivän paistamista uuniin vähän vettä joko kupissa tai alatasolla olevalle pellille; jos paistat padassa, vettä ei tarvita. Kaada leipä korista pataan (tai pellille), tee siihen muutama viilto terävällä veitsellä ja paista n. 35-40 minuuttia. Laske vajaan puolen tunnin päästä lämpö n. 200 asteeseen. Jos paistat padassa, ota kansi pois viimeiseksi kymmeneksi minuutiksi.

Tämä aikataulutus sopii hyvin työpäiviin, aamulla ennen töihin lähtöä esitaikina tekeytymään, töiden jälkeen taikinan vaivaus ja muotoilu, ja nostatus jääkaapissa seuraavan päivän kotiinpaluun, jolloin iltapalalle saa lämmintä leipää. Tai viikonloppuun/lomaan, jolloin tuoretta leipää saa aamulla. 

Seljankukkasima

Minä olen saanut Kielometsästä mustaseljan taimen, Maijan, sellaisen joka kestää Suomen talvet pohjoista myöten. Mökillä on sijaintiaan kylmempi mikroilmasto, joten kylmänkestävyys on tarpeen. Tämä on toinen vuosi, kun saan kerättyä seljankukkia mehua ja muuta säilöntää varten. Kaikki postaukset löytyvät seljankukka-tägin alta.

Halusin kokeilla tänä vuonna ihan perinteistä simaa, eli kuohuvaa seljankukkajuomaa. Googlailin vähän pinnallisesti, mutta tuntui että kaikissa ohjeissa käytettiin seljankukkamaun tuojaksi mehutiivistettä. Minä halusin tehdä siman kukista, eli tässä tulee ihan oikea seljankukkasiman ohje:

n. 20 seljankukkaa (reilu litra)

1 sitruuna

500 g sokeria

5 l vettä

herneen kokoinen pala tuorehiivaa

Kerää seljankukat aurinkoisena päivänä, jolloin aromit ovat voimakkaimmillaan. Ravista kukista hyönteiset pois. Kuori sitruuna ohuelti, laita keltainen kuoriosa isoon kattilaan. Kuori valkoinen osa pois, ja viipaloi sitruuna kattilaan. Lisää myös kukat sekä sokeri kattilaan. Kaada päälle n. 2 l kiehuvaa vettä ja sen jälkeen loput vedet kylmänä niin, että koko nesteen lämpötila on n. 37 astetta. Liuota pienen pieni pala hiivaa nestetilkkaan ja sekoita se koko nesteeseen. Anna käydä peitettynä n. vuorokausi. Siivilöi kukat pois ja pullota, voit lisätä pulloon vielä vajaa ½ tl sokeria. Anna hiilihapon kehittyä pulloon vähintään viikon verran. Nauti sen jälkeen kuohuvasta, raikkaasta ja upean makuisesta kesäjuomasta. Ihana sima!

Juhannuksen jääpaisti ja täytetyt hodarisämpylät

Juhannuspäivänä esivalmistellut ruuat jatkuivat. Olin ostanut hodarisämpylät jo keskiviikkona (suurkiitokset Yliopistonkadun Kanniston leipomolle loistavasta palvelusta sen jälkeen kun myöhästyin ennakkotilauksesta vähän!) ja laittanut ne suoraan pakastimeen. Ne saivat sulaa rauhassa perjantain, ja olivat oikein sopivia lauantaina. Leipien lisäksi tarjolla oli jo lähes perinteisesti tomaatti-mozzarellasalaattia ja erittäin perinteisesti italiansalaattia sekä perunasalaattia.

Syömässä oli 11 ihmistä, ja laskennallisesti kaikille oli 2 hodarisämpylää. Lihaa jäi yli vielä ehkä yhteen kahteen ruokaan ja kaikkea muuta riitti sopivasti, vähän jäi yli seuraavaan päivään. 

Juhannuspäivän hirvileivät:

Jääpaisti hirvestä (routapaisti):

3 kg hirvipaisti

Laita paisti suoraan pakastimesta 100 asteeseen uuniin ritilän päälle illalla. Laita ritilän alle syvä uunipelti jossa on reilusti vettä. Anna paistin paistua uunissa aamuun saakka, laita silloin paistimittari keskelle paistia. Kun liha on halutun kypsää, minä paistoin nyt 72 asteeseen, keitä paistille liemi. Paisti oli enemmän pitkänmallinen kuin paksu, tähän meni n. 11 tuntia.

Liemi

1½ l vettä

½ dl merisuolaa

2 tl fariinisokeria

1 tl katajanmarjoja 

1 tl valkopippuria

1 tl viherpippuria

muutama oksa tuoretta rosmariinia

Kiehauta liemiainekset, käytä katajanmarjat ja pippurit morttelin kautta. Laita paisti paistopussiin tai ahtaaseen kattilaan ja kaada liemi päälle. Anna maustua vähintään viitisen tuntia viileässä. Säilytä  paisti kylmässä siiheksi kunnes tarjoat sen. Leikkaa liha ennen tarjoilua ihan ohuiksi siivuiksi ja käytä leipien täytteenä.

Tattimajoneesi 

Ohjeen löysin Haarukkavatkain-blogista, vähän muokkasin ja suurensin ohjetta (sieltä keksin myös Klippan-juuston)

25 g kuivattuja tatteja

2 kananmuna

1 rkl vadelmaviinietikkaa (olisin käyttänyt omena- jos olisi ollut)

2 tl sinappia

3 dl rypsiöljyä

½ tl suolaa, pippuria myllystä

Hienonna tatit kahvimyllyssä tai sauvasekoittimella. Laita muna, etikka ja sinappi tehosekoittimeen. Käynnistä kone ja valuta öljy ohuena nauhana koneen käydessä koko ajan. Siirrä majoneesi kulhoon ja mausta se tattijauheella, suolalla ja pippurilla. Anna tekeytyä seuraavaan päivään (tai ainakin muutama tunti).

Kanniston leipomon hodari-sämpylät lämmitettynä 200 asteessa muutama minuutti

Juustot (Klippan ja hyvä Provolone, Lentävästä Lehmästä)

Marinoitu punasipuli

Chipotle-majoneesi

Laita tarjolle leivät, ohueksi leikattu liha, sipuli ja majoneesit. Jokainen voi koota omat leivät kuten haluaa. Lisänä oli perinteiset salaatit ja ateria oli siinä. Kaikki kiittelivät kovasti ja tuntuivat tyytyväisiltä.

Juhannus 2018 ja hapanimelä kana

Keskikesän vihreydestä ei ole tietoakaan, savusaunan katto on kuivanut kokonaan, nurmikko palanut ja kaikki keskiskesän kukat kukkineet. Savusaunan juhannuskimppukin on ihan erilainen kuin koskaan, piti käydä pihasta hakemassa täydennystä. Vesi on +16, monta astetta lämpimänpää kuin ilma tänään. Vettä sentään on tullut sen verran että kokolle päästään tänään, ja koko ajan tulee lisää.

Minulla on selvästi erilainen suhtautuminen juhannusruokiin kuin mitä blogeista ja lehdistä keskimäärin saa lukea. Valmistan kaksi ateriaa yleensä 7-11:lle henkilölle, ja haluan päästä mökillä mahdollisimman helpolla. Eli ei mitään monen ruokalajin hienoja päivällisiä, vaan yksinkertaista ruokaa ja mieluiten etukäteen tehtäviä valmisteluja mahdollisimman pitkälle. Lisäksi aina pitää olla italiansalaattia lasten toiveesta ja perunasalaattia ainakin jollekin aterialle. Ja salaattina taitaa useimmiten olla yksinkertainen salaatti uudesta kaalista.

Välillä aina mietin, että se on ihan oma rotunsa joka mökillä valmistaa kaikki ruuat viimeisen päälle. Minä pesin kaupungissa juhannusvalmistelujen aikana viisi (5!) astianpesukoneellista astioita, eikä siinä ollut vielä kaikki. Sama määrä mökillä, huhhuh. Ja ruuat oli kuitenkin suunniteltu niin, että pääsee helpolla, mitään monimutkaista en valmistanut. Ei minusta olisi suurpeheenkään äidiksi.

Valmistan ruuat yleensä aattona vähän pienemmälle porukalle ja juhannuspäivänä vähän isommalle porukalle. Tänä vuonna aaton toiveena esitettiin jotain kanasta, paikalla oli 7 syöjää. Tällä kertaan tein kanaa samaan tyyliin kuin hapanimelän porsaan. Valmistin kanan etukäteen, samoin keitin soosin valmiiksi. Lisänä keitettyä riisiä ja kaalisalaattia, ja tietysti sitä italiansalaattia.

1½ kg kanan rintafileitä

½ dl öljyä

1 dl soijakastiketta

1 rkl currya

1 rkl viherpippuria

mustapippuria myllystä

6 dl omenamehua

1 dl tomaattipyrettä

½ dl omenaviinietikkaa

1 dl fariinisokeria

reilu pala inkivääriä raastettuna

2 rkl perunajauhoa

Laita kananpalat isoon uunivuokaan. Sekoita öljy, soijakastike ja mausteet ja sekoita marinadi kananpalojen joukkoon. Paista 200 asteessa vajaa tunti. Anna vähän jäähtyä ja pilko suupaloiksi..

Keitä liemi: sekoita kaikki kastikkeen aineet keskenään ja anna kiehahtaa niin, että perunajauho suurustaa kastikkeen. Anna vähän jäähtyä ja siirrä kananpalojen kanssa astiaan..

4 paprikaa

4 sipulia

öljyä

Kun valmistat ruuan, pilko paprikat ja sipulit. Wokkaa niitä hetki kuumalla pannulla öljyssä, lisää kanat ja kastike joukkoon ja anna lämmetä kuumalla pannulla. 

Tarjoa keitetyn riisin ja salaatin kanssa.

Versomuumiotaudin riivaama kirsikka kaadettiin kokkoon

Hyvää juhannusta kaikille!

Sauvajyvänen 7 v - vähän erilaiset blogisynttärit

Tasan seitsemän vuotta sitten tämä blogi sai alkunsa, ja yhä edelleen olen täällä päivittämässä kuulumisia ainakin silloin tällöin. 

Tänään en kylläkään päässyt mitenkään juhlistamaan kouluikäistä blogia, sillä vietin hektisen työpäivän jälkeen koko illan Espoon kaupungin järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin koska Espoo on päättänyt luopua viljelypalstojen ylläpidosta kertarysäyksellä nopealla aikataululla. Tämän jälkeen Espoo voi keskittyä ydintoimintoihin resurssoimalla niitä paremmin. 

Viljelijät irtisanotaan tämän vuoden loppuun mennessä, ja huhtikuun loppuun mennessä pitäisi olla kaikki selvillä, uudet sopimukset tehtynä yhdistysten/firmojen ja viljelijöiden välillä jne. Tietoa meille ei suoraan ole kerrottu vaikka päätös tehtiin jo viime vuoden marraskuussa, joten tiukka aikataulu on tiedotuksen puutteen takia vieläkin tiukempi. Tietoa olemme sittemmin saaneet "mediatiedotteista" joita on lähetetty ainakin kaksi (2) kappaletta. Ihan pikkuvinkkinä, Espoon kaupunki voisi vähän satsata tiedotukseen ja eri osastojen yhteistyöhön ("ei voitu ilmoittaa asiasta kun talousyksikkö hoitaa laskutuksen eikä osoitteita voi siirtää muille" tjs.)

Toistaiseksi ei ole löytynyt kiinnostuneita yhdistyksiä hoitamaan palstoja, mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa vai mitä. Espoon tekninen lautakunta käsittelee asiaa sitten kesällä 2019, että miten meni, vai pitääkö päätös perua. Mielenkiintoinen aikajana mielestäni.

Olisi hienoa olla espoolainen, jonka kotikaupunki satsaisi ympäristöönsä, väkensä mielenterveyteen, hyvinvointiin ja liikuttamiseen (muutenkin kuin rakentamalla hiihtotunneleita) ja toimisi suunnannäyttäjänä muille kaupungeille ja kunnille huolehtimalla tällaisesta kaikin tavoin yhteisöä ja yhteiskuntaa hyödyttävästä toiminnasta. Mutta minä olen espoolainen jota juuri nyt hävettää olla espoolainen. 

Satokauden ensimmäinen wokki

Tänään tein ensimmäisen ruuan uudesta sadosta. Palasin työmatkalta, saattoi mennä aika myöhään eilen (vai tänään), eli väsymys oli sitä luokkaa, että halusin tehdä ruuan nopeasti ja helposti. Meillä on herkkukastikkeen veroinen arjen pelastaja, nimittäin korealainen kassler. Teen sitä aina ison satsin, viimeksi taisi olla yli kaksi kiloa lihaa, ja jaan sen sopivissa kerta-annoksissa pakastimeen. 

Kotimatkalla pysähdyin palstalla ja otin lehtikaalia, harvensin vähän punajuuria ja nostin muutaman sipulin mukaan, omassa pihassa retiisit olivat juuri sopivia. Tällä kertaa wokin lihaisa osa oli pakastimesta, ja kasvikset tuoreena maasta. Ruoka tuli vartissa ja oli hyvää.

n. 4 dl koralaista kassleria

öljyä

3 pientä sipulia

5 retiisiä

kourallinen lehtikaalia

pikkukourallinen harvennuspunajuuria

nuudelia yksi levy

Sulata liha tarvittaessa. Kuumenna öljy kuumaksi wokkipannulla, lisää pilkottu sipuli ja retiisit ja kuullota hetki. Lisää pilkottu lehtikaali ja harvennuspunajuuret, pyöräytä hetki pannulla. Lisää korealainen kassler ja nuudelit, anna nuudeleiden kypsyä muutama minuutti,. Nauti kesän ensimmäisestä sadosta ja helposta nopeasta ruuasta.

Raparperi-inkiväärihillo

Onnea on palstanaapurit joilta saa hyviä kokkausvinkkejä. En saanut tarkkaa ohjetta, mutta riittävästi vinkkiä jotta sain aikaiseksi herkullisen hillon. Tämä ei ole mikään makea hillo, vaan enemmänkin sellainen ihanan kirpeä hillo jäätelölle, tai vaikka pavlovaan tai vaniljakiisselin kanssa nautittavaksi. Tästä tulee pienehkö annos hilloa, voit tietysti moninkertaistaa ohjetta kuinka paljon vaan ja säilöä steriloituihin purkkeihin. 

500 g raparperia

½ dl vettä

110 g hillo- ja marmeladisokeria

1 rkl raastettua inkivääriä

Pilko raparperit palasiksi ja siirrä ne kattilaan. Lisää vesi ja vähän sokeria, keitä hiljalleen välillä sekoittaen puolisen tuntia. Raasta sillä aikaa kuorittua inkivääriä ruokalusikallisen verran. Kun hillo on keittynyt sopivaksi, sekoita raastettu inkivääri joukkoon. Purkita, tai käytä hillo heti. Minä söin nyt jäätelön kanssa vähän, ja loput säästän piirakkaan. 

Mökin kasvimaa kylvetty

Tämä on kyllä uskomaton toukokuu. Mökillä on täysi kesä, maa on vielä aavistuksen kostea ja viileä koska joki on niin korkealla, mutta muuten on ihan kesäistä. Samat kukat kukkivat nyt kuin viime juhannuksena, ja vesi on 13 astetta, taitaa olla asteen vähemmän kuin viime vuosien juhannukset ovat olleet. Saunakimpussa oli mm. kurjenpolvea, koiranputkea, niittyleinikkiä, mansikkaa, mustikkaa ja metsäorvokkia. Vuoden ensimmäiset löylyt ja talviturkki heitetty, harvinaisen myöhään tänä vuonna.

Vuoden ensimmäinen viikonloppu mökillä on aina melkoista työleiriä. Lakanat on pesty, silitetty ja pedit pedattu kesää varten. Kitkemistä riittää, kaikkien hedelmäpuiden ja marjapensaiden alusia on jo aika huima määrä. Vielä jäi paljon kitkettävää huomiseksi, mutta eiköhän sen ehdi tiskausten ja siivousten lisäksi.

Kasvimaakin on tehty. Maa oli muokattu valmiiksi, tänä vuonna vähän pienempänä kuin aiemmin. Rikkaruohot alkavat vallata alaa vähän siellä sun täällä, ehkä pitää ensi vuonna vähän käyttää enemmän aikaa penkkien tekoon, tänään ei intoa riittänyt, pienestä oli kiinni että olisi koko kasvimaa jäänyt laittamatta. Tässä järjestyksessä istutin ja kylvin kasvimaan:

(tie)

Kukkia (ensi kerralla)

Keltasipuli

Keltasipuli

Keltasipuli

Punasipuli

Punasipuli

Salottisipuli

Palsternakka

Persilja Tilli

Salaatti  Keltajuuri

Salaatti  Raitajuuri

Salaatti  Punajuuri

Salaatti Punajuuri Mangoldi

Basilika  Selleri  Papu

Rosmariini  Selleri Papu

Timjami  Selleri  Papu

Herne

Herne

Herne

Herne

Härkäpapu

Härkäpapu

Arielle

Annabelle

Jussi Annabelle

Jussi

(mökki)

Viime vuonna olin näköjään kirjannut rivit päivastaisessa järjestyksessä. Tein kasvimaan vähän myöhemmin, silloin maa oli vielä kylmä, toisin kuin nyt hellejakson jälkeen. Kaikkea on laitettu vähemmän kuin viime vuonna, sipuleitakin oli yhteensä vain vähän yli kilo. Nyt toivotaan sopivasti valoa, lämpöä, vettä ja sitä, ettei eläimet löydä kasvimaalle. Tänä vuonna kesä alkoi jo toukokuussa.

Antonovkan kukinta on pian ohi

Toukokuun 2018 palstakuulumiset - estetiikka kaukana

 8 riviä perunaa. Takana auringonkukkaa ja valkosipulia, sitten mangoldia

Tämän vuoden kevät on ollut lämmin ja kuiva, ennästysvuosi tämäkin. Vähän enemmän lämpöä ja valoa viime vuoden kylmyyden, sateen ja ankeuden jälkeen, taitaa olla lämpösumma korkeampi nyt jo toukokuussa kuin mitä koko viime kesänä, siltä ainakin tuntuu. Minä olen kastellut palstaa jo nyt, en muista että aiemmin sitä olisi toukokuussa pitänyt tehdä, ei ainakaan moneen vuoteen.

Nyt alkaa kaikki kylvämiset ja istuttamiset tehty, aikaisessa ollaan. Kurpitsat vielä odottavat sisällä, nekin olisin jo laittanut ulos, jos vaan olisin kylvänyt siemenet aikaisemmin. Kuvassa mustalla peitetty alue odottaa kurpitsaa, edessä on lehtikaalit. Taaempana on kurkut harsolla peitettynä, sitten tulee herneet, pavut ja härkäpavut. Ja taaimpana pasternakkaa ja porkkanaa,.

Kuvista näkee, että palstaviljelyni ei ole ole mitään esteettistä puuhaa enää. Lähes koko 1½ aaria on peitetty eri tavoin rikkaruohojen, tuholaisten, varkaiden ja ilkivallan takia.

Sipuleissa on jo ihan mukavat varret, vaikka ei niitä harson alta näe. Sipulia on kolme penkkiä, sen takana on purjoa ja selleriä, ja lopulta penkki punajuuria, toinen muita juurikkaita ja viimeisenä salaatit, tillit ja persiljat. Penkkejä on enemmän kuin piirtämässäni suunnitelmassa, mutta alueet ovat suunnilleen niin kuin suunnittelinkin.

Aikaisemmin kylvettyjen ja istutettujen lisäksi nyt on:

• Perunat maassa.
• Herneet, hajuherneet ja härkäpavut kylvetty.
• Pavut kylvetty (!).
• Auringonkukat, krassit, malvikit ja muut kukat kylvetty
• Punajuuret kylvetty.
• Sipulia istutettu vähän lisää, valkosipulia vähän.
• Lehtikaalia kylvetty lisää. 
• Avomaankurkku istutettu harson alle. 

Maanparannusta olen tehnyt vähän enemmän kuin monena vuotena, olen kärrännyt tähän  mennessä palstalle yhteensä 24 isoa kottikärryllistä hevosenlantaa, 21 kottikärryllistä hiekkaa ja 4 isoa kottikärryllistä kompostimultaa. Hiekka on pääasiassa käytävillä, muutaman kuorman jätin kasaan perunamaalle levitettäväksi. Mullan levitin kaikki kahteen penkkiin sellaiselle huonolle alueelle. Hevosenlanta on tasaisesti joka paikassa, paitsi kurpitsoille ja lehtikaalille enemmän.

Tänään teen kevään toisen raparperipiirakan.

Toukokuu on toivoa täynnä

Koskaan sato ei ole niin suuri kuin toukokuussa. Tässä vaiheessa vuotta miljardi kaalikoita ei ole lentänyt ilmavirtojen mukana Suomeen, rikkaruohot kasvaneet sadon yli (paitsi ovat), kuivuus tai rankkasateet eivät ole pilanneet satoa ja kaikki on vielä mahdollista.

Minä olen touhunnut kaiken ylimääräisen vapaa-ajan palstalla, paljon on vielä tehtävää, mutta ennen kaikkea paljon olen jo tehnyt.

Vapun aikaan käänsin maata aarin, ja aloitin puolikkaan aarin muokkauksen. Siinä on vielä hommaa, (ylin kuva), olen kaivanut hyvin juurtuneet rikkaruohot ylös ja kärrännyt kompostiin. Siinä menee aikaa, reilu tunti penkkiä kohti minun vauhdilla. Vielä on kaksi penkkiä jäljellä, monta on jo tehty.

Viime viikonloppuna kärräsin 24 kottikärryllistä hevosenlantaa 1½:lle aarille ja levitin sen. Aari on muokattu ja penkit tehty. Istutin sipulit viikonloppuna, kolme penkillistä.

Tänään istutin sellerit ja purjot. Kylvin kevätsipulia, porkkanaa, palsternakkaa, lantut, nauriit, salaatit, tillit ja persiljat. Lehtikaalia kaksi riviä. Ja kukkia alkuun, vähän malvikkia, ruiskaunokkia, unikkoa ja krassia.

Huomenna voisi laittaa perunoita maahan ja jatkaa maan muokkausta. Ja kärrätä hiekkaa monta kottikärryllistä. Ehkä kylvää auringonkukkaa.

Onnen hyrinää, ei mulla muuta.

Kasvimaasuunnittelua 2018

Viimevuosi palstalla otti niin koville, ettei paljoa innostanut suunnitella viljelyksiä jo talvella, niin kuin aiemmin olen tehnyt. Syyskäännöt jäivät kaikki tekemättä kun vesi seisoi palstalla nilkkaan saakka, eli palsta odotti tuolla sellaisena kuin sen syksyllä jätti. 

Olen nyt parina päivänä urakoinut ihan kunnolla, ja kääntänyt melkein aarin verran savimaata. Kaikesta maanparannuksesta huolimatta suurelta osin tiukkaa savea, mutta tietääpähän tehneensä jotain. Muut juhlivat vappua, minä käännän maata. Velvollisuudesta menin, äärettömän iloisella mielellä tulin takaisin, keho ja mieli täynnä sellaista primitiivistä hyvänolon tunnetta.

Tänä vuonna aion kääntää vanhan puolen penkit toisin päin, samaan suuntaan uuden puolikkaan kanssa. Sipulit laitan omineen penkkiin, porkkanat ajattelin ensin jättää  kylvämättä kokonaan, mutta ehkä laitan muutaman pikkurivin kuitenkin. Pelkistettyä tänä vuonna, katsotaan mikä pärjää.

Kaikesta viime vuoden satovalituksesta huolimatta minulla riittää vieläkin viime kesäisiä sipuleita. Koskaan aiemmin ei ole sipulit riittäneet näin pitkälle näin hyvinä. Pärjään vielä toukokuun, ja kesäkuussa ehkä saa jo uutta satoa. Aikamoista omavaraisuutta!