Minulle viisi ämpäriä puolukkaa on se määrä, jonka jälkeen voin miettiä puolukalle muutakin käyttöä kuin säilömistä talven varalle joko survoksena tai pakastettuna, yleensä kumpanakin. Tämän määrän puolukkaa kulutan keskimäärin joka vuosi; jos se jää vajaaksi turvaudun kaupan satoon. Tämä vuosi on kyllä ollut niin hyvä marjavuosi, että tuskin tarvitsee mitään marjoja ostaa ennen seuraavaa satoa, ja puolukkaa riitti mehuksi.
Keitin yhden ämpärillisen puolukkaa mehuksi mehumaijassa ihan perinteiseen tapaan, sinänsä tässä ohjeessa ei ole uutta. Mutta puolukasta jää aina hyvä mäski mehunkeiton jälkeen ja halusin hyötykäyttää senkin. Niinpä perkasin puolukat ennen mehustusta ja keitin mehun perinteiseen tapaani:
10 l puolukkaa
1 kg sokeria
Laita puolukat mehumaijan mehustusosaan, lisää sokeri parissa erässä puolukoiden väliin ja päälle. Nosta alaosan vesi kiehuvaksi ja anna kiehua ihan reilusti, minulla hella on yleensä n. 6-7 (asteikko 1-9). Tänä vuonna n. puolen tunnin päästä aloin valuttaa mehua steriloituihin pulloihin. Valutin muutaman pullollisen mehua ja loput annoin valua kattilaan, josta sitten pakastin loput mehut. Mehua tuli vajaa viisi litraa ja aikaa meni kiehumisen alkamisesta reilu puolitoista tuntia.
Keräsin maijaan jääneen mäskin talteen ja pakastin 2½ desilitran erissä. Niistä saa keitettyä aina normaalin annoksen hyvää vispipuuroa näin:
1,2 l vettä
2,5 dl puolukkamäskiä
1 dl (tai 1½) sokeria
1½ dl mannasuurimoita
Mittaa kattilaan vesi, puolukat ja sokeri. Nosta kiehuvaksi, vatkaa joukkoon mannasuurimot. Anna poreilla reilu viisi minuuttia tai sinne päin, sekoita koko ajan. Ripottele päälle vähän sokeria, peitä kannella ja anna jäähtyä kylmäksi. Sen jälkeen vatkaa puuro sähkövatkaimella kuohkeaksi. Nauti maidon (tai vaniljakastikkeen) kanssa. Hyvä arkinen puolukkapuuro, eikä mitään mene hukkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti