torstai 20. heinäkuuta 2017

Maakuntamatkailua ja ruokakauppojen tarjontaa


Minä olen aina ajatellut, että entisaikaan maalla syötiin paremmin ja kaupungissa huonommin, mutta nykyään syödään kaupungissa paremmin ja maalla huonommin. Jep, vähän kärjistettyä, ja tarkoitan hyvin syömisellä tuoretta sesonginmukaista lähiruokaa, en siis ravitsemusopillista hyvinsyömistä (vaikka ovatkin helposti sama asia).  

Tämä kesä ja piipahdukset pienissä ja vähän isommissa paikoissa ovat vahvistaneet ajatusta edelleen. Sitä aina välillä unohtaa olevansa aika etuoikeutettu pääkaupunkiseudun ruokatarjonnan ääressä, on hallia, isoja kauppoja monenlaisine valikoimineen ja vaikka ruuan kotiinkuljetuspalveluja.

Kun käy pienen paikan isoimmassa kaupassa, huomaakin ettei keskikesällä (olkoonkin kylmä kesä) löydä tuoreita kotimaisia kasviksia, paitsi tietty niitä raakoja tomaatteja, vaaleanvihreitä kurkkuja ja ruukkusalaattia. Ostin sitten pakastekasviksia.

Tai jos menee pikkukaupungin suurimpaan kauppaan sunnuntaina, (joo tiedän, oma moka sunnuntaishoppailla, mutta lomalla ei ole tullut pidettyä kirjaa päivistä) niin lihahyllyt tarjoavat vain sitä tyhjiöpakattua filettä ja sitäkin vähän. Mieti siinä sitten mitä teet sen toivotun broileriruuan kanssa.

Puhumattakaan kalatarjonnasta, joka on aika katastrofaalinen tällä hetkellä vähän joka puolella, joten ei ihme että sellaiset paikat kuin Maxin kala saa suorastaan liikuttumaan ilosta. Tällä kertaa kävin Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa ihan kohtuuisossa S-marketissa. S-ryhmän ruokamanifestista (kts. etenkin teesi 8) huolimatta kalatiski oli n. puolen metrin mittainen (joidenkin äitien tekemää ruokaa kyllä oli monta tiskimetriä vieressä). Tiskillä oli kolmea kalaa: kirjo- ja merilohta fileenä sekä muutama nahaton ahvenfile. Ostin sitten lohifileen, kokonaista kalaa olin hakemassa. 

Asiakkaat voivat vaikuttaa kauppojen valikoimiin, mutta helpommin vasta sitten kun sitä valikoimaa on. Minä ostin jokaisesta kaupasta tavallaan sitä mitä olin tullut hakemaan, mutta en sellaista kuin olin tullut hakemaan. Vaaditaan valikoimaa, ja jos sitä on, toimitaan siten että valikoima paranee, eikä supistu.


Tiistain ateria koostui siitä kirjolohesta, ensimmäisistä omista perunoista (Jussi), kermaviilikastikkeesta jossa omaa tilliä ja sipulia sekä omasta salaatista. Kala valmistettu sekä sähkösavustimella (vasemmalla, lasten mielestä parempaa) sekä kamadossa (oikealla, aikuisten mielestä parempaa). Kesäinen perusateria, joka ei koreile ulkonäöllä, mutta maku on sellaista mitä saa vain kesällä, ja ehkä vain Suomessa. Ainakin jos kasvattaa kasvikset itse.

7 kommenttia:

Viikonloppukokki kirjoitti...

Kala on juurikin yksi hankalimmista ostettavista. Olen 20 000 asukkaan pikkukaupungin asukkina tottunut siihen, että teen viikon ruokaostokset 2-3 eri ruokakaupasta ja usein mies tuo vielä tullessaan kauppahallista jotain. Lähes kaikki liha ja kananmunat ostetaan tuottajilta.

Kaikkein surullisinta tässä on se, että yleensä joudun juoksemaan jonkin ihan tavallisen raaka-aineen, jopa satokauden kasviksen, perässä monessa eri kaupassa. Joskus kysymys on siitä, että kaupassa ei ole tuotetta, mutta valitettavan usein myös siitä, että tuote on huonolaatuista.

Meillä syötiin tänään torilta ostettuja uusia perunoita ja hallista ostettuja kaloja, jotka oli itse graavattu. Salaatin lehdet keräsin omasta maasta, mutta salaatin tomaatit oli marketista ja mansikat mansikkatilalta itse poimittu.

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Todella usein joutuu lähtemään siitä päin, että menee kauppaan että mitä kaupoista löytyy, niin sitä ruokaa tehdään. Jos haluaa tehdä jotain tiettyä, sitä raaka-ainetta ei juuri silloin kyllä löydy!

sauvajyvänen kirjoitti...

Tuo on niin totta mitä kumpikin kirjoittaa. Minua ei haittaa käydä monessa kaupassa, jos tiedän että saan sieltä kaupasta sellaista mitä haluan. Eli hyvin voin ostaa kalan kalakaupasta ja lihan lihakaupasta ja leivän leipäkaupasta. Mutta se ärsyttää suunnattomasti, että käyn monessa eri kaupassa etsimässä samaa asiaa, kun se on niin huonoa monessa kaupassa. Ja kala tosiaan on se hankalin ostettava, paitsi esim. Maxin kalasta. Sielläkään ei aina tiedä mitä kalaa saa, mutta sen mitä saa on varmasti hyvää.

Anonyymi kirjoitti...

Kuten Sari tuossa jo kirjoitti, täällä ei suurimmasta osasta raaka-aineista tietää, onko niitä saatavana riittävän tuoreena/kypsänä. Yleensä kala on vanhaa ja vihannekset ja hedelmät kaupassa huonoja. Nyt on onneksi muutaman kuukauden toriaika.

marketta kirjoitti...

Minä asun maalla ja täältä ei juurikaan saa lähiruokaa. Jos et sitä itse kasvata. No, sen verran pyörrän sanojani, että meidän kylällä on kaksi mansikkatilaa. Ainakin toisesta saa myös perunaa ja hernettä.
Mutta jos haluaisi lähteä esim. torilta ostamaan "jotain" täytyy ajaa autolla monia kymmeniä kilometrejä.
Naapuripitäjässä on paljon ruuantuottajia ja siellä onkin toreja ja suoramyyntiä. Mutta matkaa kertyy ja kun päivät on töissä, ei paljon toreille ehdi.
Onneksi sentäs nykyään on taas kyläkauppa, josta saa edes jotain. Mutta kalasta on turha haaveilla. Eikä sitä oikein järvestäkään tuppaa tulemaan! ='D

Minä aina matkoillani kotimaassa kiertelen kaikissa tilapuodeissa, kauppahalleissa sun muissa ja fiilistelen siitä, kuinka ihanaa olisi hankkia ruokansa sellaisista. Pitäisi varmaan muuttaa kaupunkiin... mutta nääh, en taida!

Ulla kirjoitti...

Kirjoittamasi on niin kamalan totta. Pimeimmän Pohjanmaan kaupoissa ei ole kala- tai lihatiskiä, vaan ne myydään vakuumissa altaista. Vihannekset on täysin luokattomia eikä yrttejä ole tarjolla lainkaan. Tuttava erehtyi kysymään vihannesosaston myyjältä salviaa ja sai vastaukseksi "onko se joku vihannes?". Äitien laittamaa ruokaa sen sijaan löytyy mielin määrin.

Ollaankin totuttu raahaamaan täältä ruokakassi mukana, kun siihen suuntaan lähdemme.

sauvajyvänen kirjoitti...

luimupupu, se on kyllä kummallista ettei edes kesällä saa kaupasta tuoreita paikallisia kasviksia. Torikauppakin kyllä on paikoitellen mennyt ihan kummaksi.

marketta, töissäkäynti hankaloittaa kyllä toriostoksia, ellei sitten työpaikka ole torin vieressä niin kuin minulla on.

Ulla, juuri niin. Kuinka mielellään sitä tukisikin mökkipaikkakunnan kauppoja, mutta aika hankalaksi se on tehty. Juuri katsoin paikallisheden mainoksia paikalliskaupasta: pelkkiä makkaroita, vakuumilihoja ja eineksiä. Korianteria en saanut viimeksi, persiljaa ja tilliä olisi kyllä ollut, mutta niitä on tuossa kasvimaallakin.