Mustikka tykkää vanhasta piimästä

Mustikkaa, piimää ja kanaverkkoa

Ja juuen puhu uudesta Valion mustikkapiimästä, vaan siitä, että pensasmustikka kasvaa happamassa (pH 5.5) maassa parhaiten. Minulla on pihalla kaksi pensasmustikkaa, Aino ja Alvar, joille kaivoin aikoinani ison kuopan jonka täytin rodomullalla. Myöhemmin olen lisännyt vielä yhden säkin rodomultaa, ja aina silloin tällöin lannoittanut rodolannoitteella. Tämän lisäksi pensaat on suojattu kanaverkolla kesät talvet.  Niinpä pihalla onkin kaksi upeaa mustikkapensasta, joista yleensä saa monta litraa marjaa (paitsi viime vuonna).

Mutta nyt tulee tämän perjantain pikkuvinkki. Kuulin tämän useita vuosia sitten siskoni anopilta: koska mustikka tykkää happamasta, sille kannattaa kaataa vanhaksi menneet piimät. Ihan loistava idea. Jokunen piimäpurkki kesässä päätyy mustikan juurelle, ja tämänpäiväinen purkki on ollut helmikuun lopusta asti jääkaapissa. Se pääsi vanhettumaan silloin reilusti, ja päätin jättää sen jääkaappiin odottamaan kevättä ja mustikkapensasta. Mittasin piimän pH:n, joka näytti noilla suunnilleen luotettavilla tikuilla pH 4. Ihan hyvin minusta :) Tässä muuten tie hävikistä herkuksi on vähän pidempi kuin yleensä, mutta ei kai se haittaa.

pH 4, eikö vain

Sain 40v-lahjaksi aikoinani luumupuun, Kuokkalan punaluumun. Tämä vuosi on ensimmäinen, kun koko puu on upeassa kukassa. Viime vuonna päästiin jo luumujen makuun, tälle vuodelle on vielä isommat satotoiveet. Ja mikä upeinta, se kääpiöomenapuu, punakaneli, jonka jänikset söivät ensimmäisenä ja toisena talvena melko perusteellisesti, on nyt tekemässä kukkaa. Juhlan paikka, viisi vuotta tässä on odotettukin! Mutta iloitaan sitten kunnolla jos omenia tulee.