torstai 19. syyskuuta 2013

Chilihillo limellä


Olen vuosia tehnyt chilihillon tuolla samalla reseptillä. Nyt jotenkin havahduin, että voihan sitä tehdä vähän erilaistakin hilloa, siis muutenkin kuin vain chilejä vaihtamalla. Minulla on uusi mainio säilöntäkirja, River Cottage Handbook nro2. Sen on tehnyt Pam "Pam the Jam" Corbin. Minulla ei ollut inkivääriä, eikä paprikoitakaan kuin kaksi, mutta muuten tein aikalailla samaan tyyliin kuin ohjeessakin. Ja tuli ihan mielettömän hyvää. Chileinä minulla oli ainakin Aji Cristalia, Thai Dragonia, Piquinia, kahta lajiketta joista nimilaput ovat hukkuneet ja sitten vielä Black Scorpion Tongue-chiliä.

Muista käyttää hanskoja chilejä pilkkoessa, eikä höyryävän kattilan päälle kannata tunkea nenäänsä (paitsi jos kaipaa nenänaukaisua).

370 g paprikoita (ohjeessa 750 g)
n. 10-12 erilaista chiliä, maun mukaan
(ohjeessa 50 g inkivääriä, minulta puuttui)
350 omenaviinietikkaa (ohjeessa siideriviinietikkaa)
1 kg hillosokeria
60 ml limemehua (ohjeessa 50 ml)
1 tl suolaa

Pilko paprikat ja chilit, poista niistä siemenet ja se vaalea osa jossa siemenet ovat kiinni. Pilko ne joko hyvin pieniksi tai aja sauvasekoittimella tai blenderillä. Laita ne ja omenaviinietikka kattilaan ja lämmitä niin että keitos alkaa kiehua. Lisää sokeri, lime ja suola (ja raastettu inkivääri jos laitat) ja sekoita kunnes sokeri sulaa. Keitä viitisen minuuttia, ja nosta kattila pois levyltä. Anna jäähtyä viisi minuuttia ja purkita steriileihin purkkeihin.

Tulipa tulista mutta tulipa myös hyvää, hedelmäistä hilloa! En väitä muistavani jokaista tekemääni hilloasatsia (niitä on MONTA), mutta tämä oli kyllä parasta hilloa minkä muistan tehneeni.

6 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Tuo River Cottage -kirja puuttuu hyllystäni, joten kiitos reseptistä. Kasvihuoneestamme on vielä tulossa reilusti Hungarian Black -chiliä ja paprikoitakin jonkun verran. Tämä menee kokeiluun!

sauvajyvänen kirjoitti...

Tuota Handbook-sarjaahan Hugh ei ole itse kirjoittanut, vaan jokaiseen osaan hän on pyytänyt jonkun asiantuntijan tekijäksi, ja itse kirjoittanut vain saatesanat. En edes tiedä monta niitä on tällä hetkellä, ensimmäistä kymmentä on mahdollista ostaa pakettinakin. Mutta tätä säilöntäkirjaa voi kyllä suositella täydestä sydämestä, se on täynnä kokeilemisen arvoisia reseptejä.

luimupupu kirjoitti...

Kaikenlaista hauskaa säilöntää olet harrastanut viime päivinä. Minä ja chilit ei olla oikein kavereita. Erittäin miedoista chileistä tulee mukavaa lämpöä ruokaan mutta yhtään suuremmista määristä ja vahvuuksista (esim. chorizoista) ei tykkää suu eikä masu. Voisikohan niihin tottua?

sauvajyvänen kirjoitti...

Jep, alkaa olla vähän säilöntäpainotteinen kuukausi. Mutta sitähän syyskuu on aina, ei sille voi mitään.

Kyllähän chilin tulisuuteen tottuu, mutta jos se aiheuttaa mahaoireita, niin siihen ei varmaan totu, kun sehän ei käsittääkseni edes johdu tulisuudesta. Paprikassa kuulemma paprikan kuori on se, joka aiheuttaa mahaoireita ja närästystä (niillä joilla aiheuttaa), ja kuoritut paprikat yleensä käy hyvin, silloin niistä ei saa oireita. Voisikohan chileissä olla sama juttu? Jos vähän grillaisi niitä ja kuorisi?

Toisaalta, jos ei ole chilikoukussa, niin hyvin pärjää ilmankin ;)

Ulla kirjoitti...

Minulla on sarjasta vain leipäkirja. Täytyypä miettiä säilöntäkirjan hankkimista. Pam the Jam on kyllä tekijä :)

sauvajyvänen kirjoitti...

Onko se leipäkirja hyvä? Minä olen joskus sitä miettinyt, mutten kuitenkaan tilannut.