sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Paistettu hanhenmaksa



Tämä on ollut satoisa viikonloppu. Keräsin ämpärillisen suppilovahveroita, saman verran lampaankääpiä sekä vähän kanttarelleja ja mustia torvisieniä. Metsässä näyttää siltä, että taisi tulla tämän vuoden viimeiset sienet. Suppilovahveroita vielä olisi, mutta sain niitä ihan riittävästi tänä viikonloppuna. Puolukoita ei tänä vuonna tullut ollenkaan, se on iso harmi. Nostin mökin kasvimaalta ämpärillisen juureksia, ne pääsevät hyvään kellariin hoitoon vähäksi aikaa. Otin myös viimeiset kesäkurpitsat talteen.

Mutta siis se, miksi olen niin hyvillä mielin, on vesilintusaalis. Kuistilla roikkui neljä sorsaa ja yksi hanhi. Sorsia ei ole muutaman vuoteen tullut, ja hanhi on miehen ensimmäinen. Esikoinen oli miehen kanssa vaihtamassa riistakameraan korttia, ja palattuaan esikoinen tuli innoissaan näyttäen suurta sienisaalistaan: nuo kolme pienen pientä kanttarellia maksan päällä ja vieressä. Mies tuli yhtä iloisena, ja hänellä oli saaliina hanhi! Hanhi tuli samalta pellolta jossa niitä oli ollut jo viime viikonloppuna.

Minä sain noutaa elämäni ensimmäisen sorsan lauantaina :D Sorsa oli vedessä niin, ettei sitä saanut uimatta talteen. Mies tuli hakemaan minut apuun ja niin vaan pulahdin veteen, uin ja toin sorsan rannalle. Hih, tästä kuullaan vielä.

Tänään söimme ruuaksi hanhenmaksaa. Lisänä oli paistettuja kanttarelleja ja mustia torvisieniä, marinoitua ja grillattua lampaankääpää ja grillattua silpulia. Tästä ei sunnuntairuoka parane. Maksa oli parasta maksaa mitä olen eläessäni saanut, ja hyvin korkealla kaikessa muussakin mitä olen koskaan syönyt.

Maksa oli jääkaapissa yön yli, otin sen ajoissa lämpimään niin, että se oli huoneenlämpäistä. Irrotin maksasta ohuen kalvon. Se pitää tehdä varovasti, sillä kalvo on ohutta ja maksa hajoavaista, ainakin paljon hauraampaa kuin hirven tai naudan maksa. Sen jälkeen viipaloin maksan n. ½ cm ohuiksi siivuiksi. Paistoin nopeasti kuumalla valurautapannulla riittävässä voissa, meni ehkä n. minuutti per puoli, tai sinne päin. Lautasella ripottelin vähän suolaa päälle, ja muuta ei tarvinnutkaan. Rakenne ja maku oli mitä parasta ihan sellaisenaan.

ps. Vesi oli 11 astetta

8 kommenttia:

luimupupu kirjoitti...

Uuh, kuola valuu! Kyllä kelpaisi tuollainen sunnuntaiateria minullekin. Sorsa taitaisi jäädä noutamatta (khöm... en käynyt järvessä koko kesänä...).

Jokihaka Kokkaa kirjoitti...

Nam, oli varmasti hyvää maksaa! Meilläpäin puolukoita oli hyvin, mutta sienisaalis onneton..

Jaska Jokunen kirjoitti...

Kuinkas sattuikaan, itsekin juuri nautiskelin hanhenmaksasta briossin kera :)

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2013/09/hanhenmaksabriossi.html

sauvajyvänen kirjoitti...

luimupupu, tänä kesänä oli kyllä lämpimät vedet... uinti ei taida kuulua lempilajeihisi?

Jokihaka, niin olen kuullut että siellä on hyvin puolukkaa.

Jaska, sinulla se vasta olikin fiini annos! Tälläinen mökkiolosuhteissa tehty kotikutoinen annos ei ole ollenkaan samoissa sarjoissa.

luimupupu kirjoitti...

Olen vähän vilukissa eikä tullut käytyä kenenkään mökillä. Hallissa uin ennen paljonkin, polvipulmien takia huonon kelin laji on vaihtunut vesijuoksuksi.

sauvajyvänen kirjoitti...

Minä olen tullut siihen tulokseen että kylmänsieto on dominoiva ominaisuus, se joko on tai ei ole. Ännän määrä tosin on vähän rajallinen että en jatka enempää :) Onneksi on halleja joissa kaikki voivat uida.

Ankerias Vipunen kirjoitti...

Nappasit sitten jääkylmissä vesissä uimalla sorsan. Ihan legendaarista. Ettet oo kuuluisalle Räpylä-Niiraselle jotain sukua?

sauvajyvänen kirjoitti...

En taida kuitenkaan olla... Isä tosin tuumasi, että vävypoika voisi hankkia koiran, ettei tarvitse vaimoa uittaa :D
ps. eikä vesi vielä ollut jääkylmää