Neljän päivän River Cottage - missä tulikaan oltua

Laitan tähän muutamia kuvia paikoista jossa kurssi pidettiin sekä muutamia huomioita kurssin sujuvuudesta. River Cottagen ruokakurssilla on niin toimiva konsepti, että se on niin lähellä täydellistä kuin vaan voi olla. Ainoa pieni miinus on sekin niin ymmärrettävä, että sen antaa anteeksi. Kurssitoiminta on hioutunut kymmenessä vuodessa tähän pisteeseen, kuulemma kaikista virheistä on otettu opiksi. Kuulin myös että Jamie Oliver olisi perustamassa samanlaista kurssitoimintaa, on kuulemma konseptikin valmiina, sama konsepti kuin täällä. No, tälläistä kuulin käytävällä, ottakaa se sellaisena tietona.

Jokaisella oli oma kokkauspiste ja jääkaappi. Hella ja uuni jaettiin yleensä kahden oppilaan kanssa, tosin minulla ja minua vastapäätä olevalla ihanalla hajamielisellä eläinlääkärillä oli uuni, hella ja pöytä kokonaan käytössä, myös hellan toinen puoli. Moni tuli ystävän tai perheenjäsenen kanssa, ja he halusivat yhteisen pöydän. Minulle sopi lisätila hyvin. Pöydällä on oma veitsisetti ja joka aamu puhdas esiliina, keittiöpyyhe ja -rätti. Esiliinaan liimasimme joka aamu printatun nimitarran.

Tässä tilassa vietimme neljä intensiivistä päivää. Oikealla ylhäällä ihana Helen on tuomassa teepannua aamuvirkulle teenjuojalle. Takana on opettajan pöytä ja keittiö.

Opettajan keittiö läheltä. Iso uuni ja friteerauskeittimet. Pöytä- ja hyllytilaa. Ja hyllyllä ensiapuvälineet ja paljon laastareita.

Tämä hylly oli selkäni takana. Siellä on mm. vatkaimia ja sauvasekoittajia jokaiselle. Eipä tarvinnut odottaa omaa vuoroaan. Kaulimet ovat erilaisia kuin Suomessa, mutta toimivat ainakin pastan kanssa loistavasti. Välineitä ei ole paljoa, lusikalla ja haarukalla tehtiin kaikki sekoittelut ja muut sellaiset. Hienoa seurata yksinkertaista kokkausta ilman monenlaisia hilavitkuttumia mitä tuntuu monissa kokkiohjelmissa vilisevän.

Myös kattiloita, kasareita, pannuja, valurautapannuja riitti jokaiselle oma kappale.

Leikkausalustat värikoodattuja, sininen kalalle, punainen lihalle jne. Selattavissa oli hyvä valikoima kirjoja, kaikki Hugh:n kirjat, ja osa käsikirja-sarjasta. Hugh:lta on tulossa uusi kirja, samoin huomasin instasta että Veg 2 -kirjaa alettiin tehdä juuri samaan aikaan kuin olimme kurssilla. Tähän kurssiin kuului jokaiselle omavalintainen kirja lahjaksi, kivakiva. Varsinainen kauppa oli ladon toisessa siivessä, sieltä tarttui vähän sitä sun tätä mukaan.

Astiakaappi. Meidän ei tarvinnut paljoa hakea astioita, sillä Helen tai joku keittiöstä toi pinot pöydälle josta kävimme hakemassa mitä milloinkin tarvitsmme. Ruokalautaset tuotiin lämmitettyinä, olimmehan Englannissa. Vasemmalla näkyy vähän ihmepöydän kulmaa, tuolle pöydälle toimme kaikki likaiset astiat josta ne katosivat hetkessä. Tämä kuva on tässä myös siitä syystä, että tuolla matolla minä ja Hugh juttelimme, tuon vihreän hyllykön edessä. Hymy nousee korviin edelleen kun ajattelen sitä.

Jos unohdetaan taas kurssin sisältö, niin listaan tähän asioita mistä pidin kurssijärjestelyissä erityisesti:

1) Jokainen valmisti yksin oman annoksen ja söi sen. Jos mokasi, kärsi siitä itse, jos onnistui sai tuulettaa ihan omaa onnistumistaan. Ja sai kokata omaan tahtiin, tämä sopi erityisen hyvin minulle koska olen aika ripeä keittiössä. Eli kaikki teki ihan kaiken, niin oppikin eniten.

2) Ei tarvinnut tiskata. Ja tämä ei liity siihen, että kotona saa tiskata riittävästi, vaan siihen, että näin aikaa jäi kaikelle muulle eli uuden oppimisille paljon enemmän. Juuri siksi sitä ehti oppia niin huimasti, koska perusylläpitoon ei mennyt meillä eikä kokilla aikaa. 

3) Saimme aineet ja tarvikkeet valmiiksi annosteltuina. Liittyy tuohon nro kakkoseen. Ja ajan säästön lisäksi virheiden mahdollisuus väheni. Minulle mittaaminen ei yleensä koskaan ole ongelma, mutta monelle muulle voi olla.

4) Kokki näytti ensin kaikille mitä ja miten tehdään, ja me teimme perässä. Silloin tiesi miltä kaiken pitää näyttää ja mikä lopputuloksen pitäisi olla. Ja koska aikafanina minulla kello raksuttaa päässä koko ajan, minulle oli helppoa tietää myös se miten paljon aikaa mihinkin menee. Se auttoi paljon, niin paljon että jokainen ruoka ja leipomus mitä tein onnistui loistavasti tai vähintään riittävän hyvin.

5) Välineitä riitti kaikille, eipä tarvinnut odottaa omaa vuoroaan tai välineitä tai mitään. Senkun paineli menemään.

6) Koko ajan oli tarjolla hyvää(!) teetä, kahvia, vettä ja mehua. Jokainen teenjuoja tietää mitä tuo tarkoittaa. Ja keittiössä tuli väkisinkin kuuma, joten oli helppoa pitää nestetasapainoa yllä kun juotavaa oli koko ajan tarjolla.

Sitten se ainoa "miinus", jos jotain kiinnostaa. Eli emme saaneet reseptejä etukäteen, vaan vasta reilusti kurssin jälkeen sähköpostiin. Tähän en ollut varautunut, ja alkuun se vähän harmitti, sillä tykkään laittaa muistiinpanoja suoraan reseptiin. Syy reseptien jälkitoimitukseen on kuitenkin se, että kurssin ohjelma elää jopa päivän mittaan. Eli kokki ei vielä aamulla tiedä kaikkea mitä valmistamme, sillä päivän kulku voi muuttua vaikka siksi, että puutarhasta löytyy uusi ihana raaka-aine. Tai siksi että joku pyytää jotain ruokaa tai leipomusta joka sitten toteutetaankin. Näin hyviä kokkimme olivat, improvisoivat koko ajan. Eli tämän "miinuksen" kääntöpuoli on niin arvokas, että eipä sekään huonolta asialta tuntunut ollenkaan.