lauantai 30. heinäkuuta 2016

Mustikkamehu mehumaijalla


Tänä vuonna tuli niin paljon mustikkaa, etten pakastanut ihan kaikkea mitä tuoreena syömiseltä jäi. Keitin ison satsin kuningatarhilloa ja sen lisäksi keitin yhden maijallisen mustikkamehua, ensimmäistä kertaa elämässä. Höyrymehua olen keittänyt aina viinimarjoista, ja viime vuonna myös kirsikoista, mutta mustikasta en koskaan aiemmin. Tänä vuonna meille ei tule paljoa viinimarjoja, ja poiminkin ämpärillisen mustikoita nopeammin kuin viinimarjoja.  

Netistä en löytänyt juurikaan ohjeita mustikkamehulle joten kirjaan tähän ylös miten tein. Keitin mehun kuten viinimarjamehunkin, mutta ainakin tänä vuonna mehua irtosi enemmän ja nopeammin kuin viinimarjoista. Kiloina minulla tosin saattoi olla enemmän marjaa, joten voihan määrä johtua siitäkin. Mehu on tasaisemman makuista, siis ensimmäisellä ja viimeisellä pullolla ei ole niin isoa eroa kuin viinimarjamehulla.

Minä lisäsin vähän vadelmaa, koska sitäkin oli niin paljon. Tämä määrä ei juurikaan maistunut mehussa, eli olisi sitä voinut olla enemmänkin, toisaalta ei sitä tarvitse olla ollenkaan. Sokeria käytin kilon maijalliseen, vähempikin riittää sillä mehu ei ollut yhtään hapanta. Marjoja ei tarvitse perata, mutta voihan ne risut ja männynkävyt poistaa, jos siis sellaisia on eksynyt marjojen joukkoon.

10 l mustikkaa (taisi olla vähän enemmän)
1 l vadelmaa
1 kg sokeria (tai vähemmän)

Täytä mehumaijan alaosa vedellä. Laita väliosa sen päälle ja päällimäiseksi marjaosa. Laita lopuksi marjat ja sokeri maijaan. Anna veden kiehua ihan kunnolla. Aikaisintaan n. puolen tunnin päästä (ainakin tänä vuonna) valuta n. litra mehua kuumuutta kestävään kannuun ja valuta mehu takaisin marjojen päälle. Valuta mehu streriloituihin pulloihin sitä mukaa kun sitä kertyy ja sulje pullot kumikorkeilla. Anna pullojen jäähtyä ja siirrä kylmään. Tai valuta kaikki mehu kattilaan ja pakasta lopuksi.

Hyvää ja maukasta mehua, aluksi tuntui vähän pliisulta kun on tottunut viinimarjamehuihin, mutta hyvää tämä kyllä on. Jos vielä ehdin marjametsään, voisi keittää toisenkin maijallisen mehua.

2 kommenttia:

mammukka kirjoitti...

Mä oon keittänyt mustikkamehua aina hyvinä mustikkavuosina ja siitä irtoaa tosiaan enemmän mehua kuin viinimarjoista ja mäskiä jää vähemmän. Maku on taivaallisen ihana.

sauvajyvänen kirjoitti...

Niin on, ihanaa mehua. Oletko käyttänyt mäskiä vielä johonkin?