Alan olla minäkin täpinöissäni odottaessani Campasimpukan Ranskan haastetta. Aiemmin keväällä tein Burgundin pataa Julia Childin ohjeella. Sillä kertaa seurasin orjallisesti ohjetta ja kyllä kannatti, niin tuli syvän makuista ja onnistunutta pataa. Esivalmistin siis herkkusienet erikseen, haudutin sipulit erikseen jne. aivan kuten hänen kirjassaan Ranskalaisen keittiön salaisuudet neuvotaan tekemään. Annos oli sen verran iso, eikä ruoka ollut ihan lasten makuun, joten sitä jäi reilusti yli. Pakastin lopun padasta kerta-annoksiin työlounaiksi, voittaa lounaspaikkamme pöperöt mennen tullen pakkasessa käynnin jälkeenkin.
Julia Child on ihan ehdoton lempijulkkiskokkini. Tykästyin hänen ruokaohjelmiin jo vuosia sitten jenkeissä, ja nykyisin jaksan lukea hänen kirjojaan uudestaan ja uudestaan, muuten ainoina kuvattomina keittokirjoina. Elämänkerrallinen "My life in France" on todella mukaansatempaava kirja, jota voi suositella kaikille, hänen elämänilonsa kun on niin tarttuvaa. Keittokirja-klassikko Ranskalaisen keittiön salaisuudet löytyy helposti kirjakaupoista edulliseen hintaan. Lisäksi suosittelen myös elokuvaa Julie&Julia, hyviä ruoka-aiheisia elokuvia ei ole liikaa tarjolla, vaikkakin My life in France-kirjan lukemisen jälkeen monet elokuvan oikomiset ja tulkinnat vähän harmittivat. Meryl Streep teki kuitenkin unohtumattoman hienon roolisuorituksen, jo senkin takia kannattaa elokuva katsoa.
3 kommenttia:
Tämä ruokalaji minulla on ihan varmasti ohjelmassa ensi kuussa, vaikka se noin periaatteessa on kesään vähän tuhti. Ja aion kiltisti noudattaa Julian ohjetta:)
Vähän sama kuin silloin, kun tarvitsin keittokirjaani varten karjalanpaistin kuvaa, ja niin paisti hautui uunissa kolmenkymmenen asteen helteessä.
Kukkoa viinissä kannattaa kanssa kokeilla, vaikka taitaa talviruokien joukkoon sekin mennä. Ja sitä voikastiketta kalalle, siitä oli kiva tarina siinä My life in France-kirjassa.
Kukkoa viinissä (lue:broileria) tein silloin kevättalvella kerran, ensimmäistä kertaa paloittelin kokonaisen linnun nettivideon avulla:)) Se ruoka ei näytä kaikkein ihanimmalta, kun punaviini värjää vaalean kananlihan, mutta maku oli kyllä hyvä. Jos nyt saisin hommattua vaikka sitä Viskilän kananpoikaa, niin voisin kokeilla uudeleen.
Lähetä kommentti