Se hyvä puoli matkoissa on, että tulee väkisinkin pidempi tauko palstalla käynnissä. Niinpä kasvun todellakin huomaa jo reilun viikon poissaolon jälkeen. Onneksi nyt oli ainakin jonkin verran sateita, eikä kuivuus päässyt vaivaamaan kuten viime vuonna reissujen aikana. Sipulit ovat kasvattaneet jo komeat varret, salaattia ei tarvitse loppukesänä ostaa ja tilli pitää pakastaa huomenna tai ylihuomenna. Jos sitä tänä vuonna olisi tillin kanssa niin ajoissa että pääsisi helpolla. Ja saan olla kerrankin tyytyväinen itseeni, kun laitoin hernekepit ennen lähtöäni, niin olivat jo versot kivunneet korkealle pajuja pitkin.
Sitä vaan tulee ihmeteltyä vuodesta toiseen, että miksi siemenet itävät epätasaisesti. Tai ei sitä että itävät epätasaisesti, vaan sitä että epätasaisen epätasaisesti. Väliin mahtuu pitkä pätkä ilman pavun papua ja sitten vähän päästä on kaikki itäneet niin, että ovat liian tiheästi. Sama pätee ainakin punajuuriin ja porkkanoihinkin. Osaakohan kukaan selittää tätä, vai onko kaikki herra Murphyn syytä?
2 kommenttia:
Kasvihuoneessakin on viikossa tapahtunut. Sekä hyvää, että pahaa. Yksi äitini tuomista kurkuntaimista otti ja kuoli. Mutta tomaateissa on hyvänlaisesti alkuja, peukalonpään kokoisia vihreitä tomaatteja on jo paljon. Yrttejä ja salaatteja on niin paljon, ettei tarvitse kaupasta ostaa. Ja omenapuussa on jättisato tulossa (kun vertaa viimevuotiseen puhtaaseen nollaan), neljä omenaa!!! Piirakkaohjetta tässä jo suunnittelen:))
Omenahilloa kannattaa myös suunnitella ;) Minulle on tulossa yksi luumu, mietinnässä on, että mitähän siitä tekisi. Omenoita ei (taaskaan) tule yhtään ainoaa, mietin jo puun kaivamista ylös ja jonkun marjapuskan istuttamista tilalle.
Lähetä kommentti