lauantai 19. lokakuuta 2013

Palsternakka-omenarösti ja River Cottage FRUIT everyday


Ostin juuri ilmestyneen Hugh Fearnley-Whittingstallin River Cottage FRUIT Everyday -kirjan ja sain sen vihdoinkin toissa viikolla. Luin ja selasin kirjan viime viikonloppuna, ja jälleen kerran löytyi kymmeniä ja kymmeniä reseptejä joita tulee ihan varmasti kokeiltua. Kaikkein eniten inspiroivia taisivat olla ne tutuimmat, eli marjat, omenat ja päärynät. Ja raparperi, joka - aivan oikein - Hugh:n sanojen mukaan ei kuuluisi tähän kirjaan, mutta koska hän ei ole mikään "taxonomic disciplinarian", rapaparperi sai oman ansaitun kappaleensa kirjasta. Mikä mahtava sana :D Sitrushedelmäkappaleesta löytyy myös vaikka mitä kokattavaa. Sen sijaan villimarjojen kappale jäi vähän vieraammaksi, siinä oli selvästi monia marjoja, joista minulla ei ole aavistustakaan millaisia ne ovat. Ja toisaalta, puuttui vaikka puolukka, joka on mielestäni meidän monikäyttöisin marjamme, ja taas ainakin näin loppusyksystä se ihan ykkönen. Se ei ollut saanut edes mainintaa lopun Harvinaisten hedelmien ja marjojen luettelossa. Pitäisiköhän kutsua Hugh kylään?

Minä jaksan ihastella sitä, kuinka Hugh:n kirjoissa on toinen toistaan inspiroivimpia oivalluksia, ja silti ihan tavallista ruokaa joka käy arkeen ja juhlaan. Sellaista mitä on ilo kokata, koska tietää että varmasti onnistuu ja tietää, että tarvittaessa voi soveltaa paljonkin, ja silti onnistuu. Ja kirjojen taitto on minulle sopivan selkeää, ilman mitään kikkailua sivulla on ohje ja viereisellä sivulla hyvä ja selkeä kuva. Eikä ole liikaa stailausta, ruoka on oikeasti lautasella tai pannulla eikä vaikka lattialla tai paperilla risa lusikka vieressä jne; tiedättehän ne kaikki (muka)hienot jujut mitä näkee niin monissa ruokakuvissa nykyään.


Koska olin kerännyt palstalta ämpärillisen palsternakkoja torstaina, tuli tämä resepti heti kokeiltavaksi. Melkoinen parannus muuten palsternakkasadossa sitten toissa vuoden, jolloin saaliina oli kolme pienen pientä palsternakkaa. Aloitin silloin palsternakan viljelyn, en mitenkään onnistuneesti, mutta onneksi en antanut sen masentaa. Nyt olen käyttänyt palsternakkaa vähän koko ajan loppukesästä lähtien (tiedättehän, kesäkuu on alkukesää, heinäkuu kesää ja elokuu loppukesää...) ja vieläkin sain ämpärillisen kerättyä. Ja lähes toinen mokoma tuli mökiltä.

300 g palsternakkaa
2 isohkoa omenaa (minulla Åkero)
1 muna
2 rkl vehnäjauhoa
suolaa, pippuria myllystä
öljyä/voita

Pese tarvittaessa ja kuori palsternakat. Pilko ne reiluiksi samankokoisiksi paloiksi ja keitä muutama minuutti niin, että vähän pehmenevät. Kaada vesi pois ja anna palsternakkojen jäähtyä. Raasta ne raastimella karkeaksi raasteeksi. Kuori omenat ja raasta nekin. Sekoita palsternakka- ja omenaraaste kulhossa, lisää muna, jauhot ja suola ja pippuri. Paista pannulla ölyssä tai voissa tai niiden sekoituksessa kymmenisen minuuttia, käännä muutamaan kertaan. Ohjeen mukaan tästä tulisi 10-12 kakkua, mutta minä tein vähän paksumpia, ja sain 7 kpl, yhtä monta kuin Opa-Muurikan pannussani on koloja. Minulla meinasi hajota aika helposti, eli vähän varovasti sai käännellä.

Hyviä, ihan mielettömän hyviä. Mielenkiintoinen makumaailma, joka sopi hyvin munan ja pekonin kanssa, tai vaikka porsaankyljysten viereen. Teen toistekin.

7 kommenttia:

Campasimpukka kirjoitti...

Onpa sieviä röstejä! Minä onnistun aina polttamaan ne päältä, kun sisältä ovat vielä raakoja ja lopuksi ne hajoavat... Taidan tilata tuon kirjan myös, kun teen muutenkin pian tilauksen Amazonilta. :)

Tusla kirjoitti...

Palsteri on kyllä niin hyvää. Pitääkin muistaa tämä resepti tässä talven aikana, kun tekee possujuttuja. Kuulostaa niin herkulta!

sauvajyvänen kirjoitti...

Kiitos :) Minä olen tykännyt tehdä röstit tuolla Opan pannulla, sinullakin taisi olla sellainen ;) Sillä saa nätin pyöreitä, siis reunat pysyy muodossaan. Mutta helposti nuo minullakin meinasivat hajota.

Suosittelen kirjaa, minusta 12£ ei ole paljoa tuosta sisällöstä. Minäkin tein pienen tilauksen Amazonille ;)

Tusla, minäkin ajattelin tehdä noita uudesraan seuraavan kerran possupadalle tai kyljyksille, niin hyviä ovat

luimupupu kirjoitti...

Kuulostaa namilta. Löysimme eilen torilta ihania palsternakkoja. Tutut torimyyjät viljelevät niitä lähinnä itselleen koska sato valmistuu torikauden loppumisen aikaan. Kaupan versiot ovat yleensä kovin nahistuneen makuisia ja ikävästi muovitettuja.

Ulla kirjoitti...

Minäkin hankin kirjan ja sain sen torstaina :) Kaksi reseptiä jo testattu, toinen löytyy leipomusblogistani ja toinen tulee, kunhan ehdin. Namia molemmat. Kirja oli taas kerran aivan mahtava!

Ulla kirjoitti...

Sieltä puuttui myös lakka, sieltä villimarjojen listauksesta. Kuulin, että paikallisesta S-marketista löytyy kvitteniä (quince), joten sitä on varmaan haettava ja tehtävä joku niistä neljästä reseptistä.

sauvajyvänen kirjoitti...

luimupupu, minustakaan palsternakka ei säily kovin pitkään hyvänä, ei ainakaan samalla tapaa kuin porkkana tai punajuuri. Nämä juuri nostetut palsternakat ovat parhaimmillaan, juurikin näin tehtynä tai vaikka keitoissa ja sitten myöhemmin talvella sopivat lähinnä makua antamaan patoihin ja muihin keittoihin.

Ulla, hyvän näköinen kakku. Joo tosiaan hilla puuttui, sitä en jotenkin osannut kaivatakaan; vertaan aina puolukkaa karpaloon, ja jos se mainitaan, niin heti kaipaan puolukkaakin :) Se mikä oli minusta hauskaa, että kriikunoita on sielläkin. Minä luulin että niitä on vaan meidän mummolassa ;D