Jos etsii netistä vinkkejä rapujuhliin, tulee eteen toinen toistaan upeampia kattauksia ja menuja. Niitä lukiessa kuulee mielessään iloisen puheen ja laulut alkavat soida päässä. Mutta on myös toisenlaisia rapujuhlia, sellaisia kuin meillä oli lauantain myrskyävässä säässä. Sellaisia mitkä pistetään pystyyn aivan yllättäen, pyydetään sisko perheineen mukaan (paikalle pääsi sisko ja kaksi lasta) ja kaikki tehdään pienesti. Ruokajuomaksi on ostettu muutama olut jotka unohtuvat jääkaappiin. Menu suunnitellaan edellisenä päivänä pelkästään käytännöllisyyttä ajatellen. Eikä oteta yhtään kuvaa paitsi tuo yksi kännykällä nopeasti otettu, sillä eihän juhlista ole tarkoitus kirjoittaa mitään. Sellaiset rapujuhlat meillä oli.
Rapuja, paahtoleipää ja voita
Lihakeittoa naudan osso bucosta ja jäniksen satulasta, ruisleipää
Edellisenä päivänä keitin lihat keittoa varten, 1½ kg naudan osso bucoa ja yhden jäniksen satulan. Liemeen tuli palsternakkaa, purjoa, selleriä, porkkanaa ja mausteita, paljon persiljaa. Keitin lihoja pari tuntia, jätin lihat liemeen jäähtymään yön yli. Leivoin myös omenapiirakan kaksinkertaisena pellillä.
Ravut keitin seuraavana aamuna ja jätin liemeen jäähtymään. Pilkoin myös lihat valmiiksi ja siivilöin liemen, jätin liemen lihoineen kattilaan odottamaan. Siinä vaiheessa kun vieraat tulivat, siis sisko lasten kanssa, katoimme esikoisen kanssa pöydän kertakäyttölautasilla ja sekalaisella setillä sopivia veitsiä. Laitoimme myös pikkukulhoihin vettä ja sitruunan viipaleita ja jokaiselle muutaman servietin. Leivänpaahdin tuotiin ulos joten saimme leivät paahdettua lähellä. Kuopus ei syönyt ravun rapua, mutta söi sitten leipää sen edestä.
Juuri ennen kuin aloimme syödä rapuja lisäsin lihakeittoon perunaa, porkkanaa, palsternakkaa, sipulia, purjoa ja papuja. Laitoin kattilan hellalle ja se sai kiehua sen ajan kun söimme rapuja. Kun ne oli syöty, vaihdettiin lautaset syviin lautasiin ja söimme lihakeiton ja ihanaa tuoretta täysrukiista reikäleipää Vääksystä. Ruokajuomana oli koko ajan jäävesi. Keitto jäähtyi kovassa tuulessa nopeasti, pöytäliina pysyi pöydässä suunnilleen kymmenen ison kiven voimin.
Jälkiruokaa emme jaksaneet heti, sen sijaan näihin rapujuhliin kuului sienestystä ruuan päälle, ja sen jälkeen savusaunassa saunomista pitkän kaavan mukaan. Ennen vieraiden lähtöä oli kahvin/teen ja omenapiirakan aika, iltapala kuittautui sillä.
Iloista puheensorinaa oli täälläkin, sellaista rauhallista ja rentoa yhdessäoloa. Hinnatonta.
4 kommenttia:
Minulla on ainakin se, että kun teen/teemme ruokaa isommalle porukalle, ei siinä ole aikaa kuvata ja stailata:) Silloin mennään usein aika ronskilla kattauksella, mökkiolosuhteissa etenkin. Mutta ei se mitenkään vähennä tilaisuuden hauskuutta ja ruoan hyvyyytä.
Oikein on hyvän kuuloiset juhlat. Kaikki tärkeimmät elementit löytyvät: hyvää itsetehtyä ruokaa, mukavaa seuraa ja yhdessä oloa.
Hauskat juhlat meillä oli! Kiitos vielä ravustajille ja kokille! Unohdit mainita,että kattaukseen kuului joka lautaselle keskisuuri kivi, joka esti lautasten lentoonlähdön. Kaiken hyvän lisäksi ne juhlat muistetaan kovasta tuulesta.
Sari, juuri niin.
Viikonloppukokki, samaa mieltä minäkin. Ihan parhaat rapujuhlat noilla eväillä.
Sisko, miten minä unohdinkaan ne kivet. Se oli kyllä tyylikästä, ison nyrkin kokoinen kivi jokaisella lautasella. Ja servietit lautasten alla (ei haitannut vaikka olivatkin väärän väriset).
Lähetä kommentti