lauantai 6. elokuuta 2016

Rukiinen kaalilaatikko


Kun on pitänyt blogia viisi vuotta, tuntuu että kaikki perusreseptit ovat jo ainakin kertaalleen kirjattu ylös, aivan kun Rouva Raadelma totesi. Etenkin arkiruokia (ja jouluruokia hih) kokkaa kerta toisensa jälkeen, koskaan ei aivan identtisenä (paitsi ne jouluruuat), mutta samanlaisena kuitenkin. 

Kaalilaatikko on yksi minun vakioruuista, ainoita sellaisia ruokia joita teen säännöllisesti vaikka muu perhe ei syö. Minä teen kaalilaatikkoa aina ison satsin ja pakastan sen erissä, kaalilaatikko ei ole moksiskaan pakastamisesta. Otan sitä töihin evääksi, tai syön etäpäivän lounaana, silloin kun ei ole mitään muuta helposti saatavilla tai en ehdi/viitsi kokata. Aina kun edellinen pino kaalilaatikkoannoksia loppuu pakastimesta, on aika tehdä uusi erä.

Samalla kun teen kaalilaatikkoa teen usein myös ison satsin makaronilaatikkoa jonka muut syövät, joskus minäkin. Tällä kertaa muu perhe ottaa laatikot mukaan mökille ja saavat parina päivänä ruuan helposti. Nyt tein myös yhden kaalilaatikon isälleni, joka ei ole makaronin ystävä. Mökkikeikkaa varten tein nyt ison makaronilaatikon ja pienemmän kaalilaatikon foliovuokiin.

Normaalisti en käytä mitään ohjetta kaalilaatikon tekoon, vaan määrät tulevat siinä tehdessä ihan itsestään. Aina se on yhtä hyvää ja kuitenkin vähän erilaista. Tällä kertaa erilaisuutta toi ohran tilalla käytetty Malmgårdin kartanon ruis (ruisviljariisi), suosittelen. Se tuo hyvää makua ja kivaa rakennetta kaalilaatikkoon.

2 kg kaalia
2 dl ruista (Malmgård)
8 dl lientä (minulla oli nyt kyyhkylientä)
700 g jauhelihaa (nyt hirveä ja mallaspossua 1:1)
mausteita (pippureita, timjamia, paprikaa, chiliä)
3 tl suolaa
4 sipulia
1½ dl siirappia
voita

Pilko kaali suikaleiksi, keitä sitä muutama minuutti. Valuta keitinliemi pois, ota siitä kuitenkin osa talteen. Keitä ruis ohjeen mukaan reilussa liemessä. Ruskista jauheliha ja mausta ja suolaa se reilusti. Pilko ja kuullota sipuli. Sekoita kaali, ruis liemineen ja jauhelihat keskenään ja laita uunivuokaan. Sekoita siirappi n. puoleen litraan kaalin keitinlientä ja kaada laatikon päälle. Lisää nestettä tarvittaessa. Vuole vähän voita laatikon päälle. Paista reilu 1 h 180 asteessa. Syö heti, tai anna jäähtyä ja pakasta sopivissa annoksissa. Kohtahan sitä saa jo uuden sadon puolukkaa kaalilaatikon kaveriksi.


ps. Elämä on just tätä, arkea ja juhlaa ja välillä kumpaakin samana päivänä. Aamulla isot laatikkotalkoot, illalla ihanat häät. Tähän kesään onkin mahtunut toinen toistaan ihanimipia juhlia, hyvä kesä.

5 kommenttia:

Rouva Raadelmasta kirjoitti...

Voi kuinka herkullisen näköistä kaalilaatikkoa! Harmi, ettei vatsa enää kestä tuota ihanuutta, heti testaisin rukiisen version - on varmasti toimiva makuyhdistelmä.

Ja kiitos uusintavinkistä, aion tarttua siihen.

Rouva Raadelmasta kirjoitti...

... siis blogia koskeva uusintajuttuvinkki, vähän hätäisesti taas kirjoitin...

Päivi / Kokkeillaan kirjoitti...

Kiitos ruisvinkistä! Minä käytän nykyään aina ohraa riisin sijaan, mutta voisi seuraavan kerran poiketa ruodusta ja vaihtaa rukiisempaan :)

Merja | Ripaus tryffeliä kirjoitti...

Porttiteoria pätee kaaliin! En aikoinaan voinut sietää kaalia kypsänä, hajukin teki pahaa. Sitten maistoin vieraissa chilistä lammaskaalia ja siiten se on pikkuhiljaa lähtenyt lipsumaan. Grillaan kaalia ja teen kaalisalaattia. Kohta olen jo kovien aineiden äärellä, kaalilaatikkoa ja kaalikääryleitä :D.

sauvajyvänen kirjoitti...

Rouva Raadelmasta, maltan tuskin odottaa mitä kaikkea "uusit". Minäkin huomaan että alkuajoista teen monia asioita vähän eri tavalla, ja ainakin kirjoittaisin niistä eri tavalla.

Koti Harmi, on tosiaan kiva kun kotimaisia vaihtoehtoja on niin paljon.

Merja, pikkuhiljaa hyvä tulee. Minulla on vielä tämän vuoden kaalikääryleet tekemättä. Meillä ei muu perhe syö kypsennettyä kaalia, mikä on iso harmi.