keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Puutarhan aakkoset, V-Ö



Vihdoinkin saan tämän aakkossarjan loppuun, vähän kauemmin siinä meni kuin mitä luulin. Aakkosten lopussa on niin monia kirjaimia, joilla ei ala monikaan suomalainen sana, siksi tämä taisi kestää näinkin kauan.

V Vuodenajat kuuluvat puutarhan aakkosiin ihan ehdottomasti. Minä olen vuodenaikaihminen muutenkin, minusta ylivoimaisesti paras vuodenaika on aina juuri se parhaillaan oleva (lucky me). Olettaen siis että se vuodenaika on sitä mitä pitääkin, eli talvella kylmää ja lumista, kesällä sopivasti lämpöä ja vettä. Vuodenaikojen ansiosta sitä jaksaa koko vuoden, aina on joku kiva vaihe päällä. Keväällä toukotyöt, kesällä ylläpitoa ja satoa, syksyllä sadonkorjuuta isosti ja syksyn maatöitä, ja kyllästymistä, ja talven saa levätä ja suunnitella uutta.

X Xylitol ei nyt sinänsä kuulu puutarhaan, mutta halusinpa vaan nostaa yhden lempipuuni lempituotteen, eli koivun xylitolin. Hyvä Suomi!

Y Yhteyttäminen, tuo yksi kauneimmista biokemiallisista prosesseista (sanomattikin selvää että se toinen kauneimmista on mitokondrioiden hengitysketju). Siihen pohjaa tämä elämä maapallolla sellaisena kuin tunnemme sen. Tässä se fotosynteesin reaktio on, olkaa hyvä:
6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6  + 6O2

Z Zzzz eli unenlaatu. Vaikka puutarhasuunnitelmat ja -unelmat välillä pitävät hereillä yömyöhään, niin yleensä maan kanssa touhuaminen saa tervettä väsymystä aikaan. Raikkaassa ulkoilmassa tuntitolkulla oleminen tekee unesta hyvää ja syvää.

Å Åkero ja muut omenat, nämä onkin hyvä nostaa nyt parhaaseen omena-aikaan. Kotimaiset omenat ovat ihan parhaita hedelmiä mitä on, ja niistä erityisesti Åkero ja Antonovka ovat suosikkejani. Hyvää syödä sellaisenaan, hyvää ruuanlaitossa, leivonnassa ja säilömisessä. Ja miten kauniita puut ovatkaan keväällä, kertakaikkiaan iloa ympäri vuoden.

Ä Ämpäri, tuo puutarhanhoidon yksi perustarvikkeista. Siihen voi kerätä satoa, kuljettaa rikkaruohoja kompostiin, kantaa vettä, ja lopulta kun se hajoaa, siinä voi kasvattaa vaikka tomaatteja tai chilejä (paremmin kuin saviruukussa, sen olen huomannut).

Ö Ötökät, nuo puutarhurin ystävät ja viholliset. Viime aikoina ollaan nähty havainnollisia kuvia siitä, että kuinka köyhältä ruokapöydän antimet näyttäisivät ilman mehiläisten pölytysurakkaa, joten tarpeellisia hyonteiset totisesti ovat. Ja kauniita, kuten perhoset ja hienot koppikset. Toisaalta ötökät voivat olla raivostuttavia, syövät kaalit ja tuhoavat porkkanoita ja sipuleita, puhumattakaan marjoista. Olen maininnut todella monta kertaa tässä blogissa ne muutaman miljardin kaalikoin, jotka tuhosivat viime vuoden lehtikaalisadon lähes täysin, ja tulen varmasti mainitsemaan jatkossakin. Tunteita herättävät, tosiaan.

Aikaisemmat osat:

 

2 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Ö:n kanssa sain taas tänään taistella, kun kostea keli tuo puutarhaan kourakaupalla kotiloita :-/

Omput sentään ovat parhaimmillaan - mukavaa, kun edelleen omasta pihasta saa välipalaa :-)

sauvajyvänen kirjoitti...

Minä mietin pääni puhki, että olisin keksinyt äähän ja ööhön jotain muuta kuin nuo, mutta kun ei vaan ole tärkeämpiä kuin nuo. Ja tosiaan ajankohtaisimpia. Voisikohan linnutkin lisätä ötököihin, mokomat vetivät viimeiset luumut puustani.