sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Peuran lapa uunissa


Minun mielestä Suomesta puuttuu hyvä riistakeittokirja. Sellainen mihin voisi luottaa, että oli mikä riistaeläin tahansa, ja ennen kaikkea mikä pala lihaa tahansa, niin siihen löytyisi resepti yhdestä kirjasta. Sellainen kattava kirja jossa esim. peurasta löytäisi reseptin, pari kolme, jokaisesta mahdollisesta lihapalasta. En vaan ole löytänyt sellaista riistakirjaa, en kotimaista enkä ulkomaista. Minullakin on iso läjä riistakeittokirjoja, mutta en vaan meinaa löytää sopivia reseptejä, enkä oikein tiedä mistä se johtuu. Ja jos jollain on tietoa tällaisesta kirjasta, vinkatkaa ihmeessä.

Tämän riistakauden viimeisestä peurasta saadut lihat mahtuivat vielä pakastimeen, mutta lavan käytin tuoreeltaan sopivan raakakypsytyksen jälkeen. Raakakypsytys hoidettiin ulkona kylmälaukussa, lämpöä tasattiin kuumilla vesipulloilla. Systeemi toimi hyvin, kun lämpätila ulkona oli tasaisesti koko viikon nollan tuntumassa. Gadget-miehellä on tietysti hieno mittari, joka laskee vuorokausiasteet ja kertoo milloin halutut asteet ovat kasassa. Valmistin peuran lavan työpäivän jälkeen myöhempää käyttöä varten, myöhäisen illan kuvat ovat juuri tätä.

2 kg peuran lapa
3 tl suolaa
3 tl pippureita morttelin kautta
voita/öljyä

150 g pekonia
2 sipulia
2 porkkanaa
2 varsisellerin vartta
2 laakerinlehteä
2 dl peuralientä
½ dl punaviinietikkaa

Mausta peuran lapa suolalla ja pippureilla. Paista siihen kuumalla pannulla voin ja öljyn seoksella hyvä tumma pinta, minä tosin en saanut lapaa mahtumaan kunnolla pannulle eli paistamisen olisi voinut tehdä hyvin kuumassa uunissa, tai mieluiten tietysti grillissä.

Siirrä lapa sen jälkeen uunivuokaan. Kääri sen ympärille pekonia (esim. Pajuniemen luomupekoni, tai joku muu oikeasti hyvä pekoni). Kuori ja pilko juurekset ja lisää nekin vuokaan. Lisää nesteeksi lientä ja punaviinietikkaa, etikkaa voi riittää vähempikin määrä. Peitä vuoka foliolla ja paista 150 asteessa n. 3-3½ tuntia.

Anna lihan vetäytyä folioon käärittynä. Siivilöi liemi, ja ota se talteen. Ota myös kasvikset talteen ja halutessa pilko pekoni. Revi liha suupaloiksi. Käytä näitä kastikkeeseen joko heti, tai pakasta myöhempää käyttöä varten.


Kun valmistat kastikkeen, keitä lientä vähän kasaan, mausta pienellä lorauksella kermaa ja suurusta halutulla tavalla. Halutessa voit lisätä vähän jotain hilloa (esim. mustaviinimarja-, pihlaja-, tai puolukkahilloa) tai aavistuksen fariinisokeria, tarkista suola, tarkista maku. Revi liha lautaselle ja tarjoile kastikkeen kanssa. Tai laita kattilaan lihaa, pekonia, vihanneksia ja lientä, lisää loraus kermaa (ei tarvitse), tarkista maku ja syö kastike perunoiden tai ohran kanssa. Minä pakastin nämä siten (sen mitä jäi yhdelä aterialta), että yhteen pakastuspussiin tuli sopiva määrä lihaa, lientä ja kasviksia. Työpäivän jälkeinen ruoka on sitten nopea valmistaa mausta tinkimättä.

Lapa menossa uuniin

7 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Kuulostaa tosi hyvältä! Sun täytyy itse kirjoittaa se keittokirja, sitten sellainen saadaan.

sauvajyvänen kirjoitti...

Tämä on kyllä hyvää. Eipä taida oma aika ja taito riittää kirjan kirjoittamiseen, mielellään jätän sen ammattilaisten käsiin ;) Hyvä kyllä olen sivusta neuvomaan ja ideoimaan :D

Nanna kirjoitti...

Minen niin vättämättä haluais edes sitä keittokirjaa kun sais vaan peuraa.

Ja ihan vinkkinä, riistareseptejä etsiessäni käyn ensimmäisenä aina Sauvajyvänen- blogissa!

sauvajyvänen kirjoitti...

Peura on kyllä yleensä tosi hyvää. Tänään olen tekemässä peuran ja kauriin jämälihoista ruokaa, siihenkään en löytänyt suoraan reseptiä, soveltamalla mennään ja katsotaan mitä tulee.

Minun riistakokkailut eivät aina onnistu, enkä tietenkään syytä itseäni, vaan sitä ettei ole hyvää ammattilaisen testaamaa reseptiä käytössä :) Mutta siksi täältäkään ei löydy jokaisesta lihanpalasta reseptiä, kun aina ei vaan onnistu.

elina/linnunlaulu kirjoitti...

Vesi tuli kielelle lukiessa!

Ymmärrän hyvin tuon keittokirja-ajatuksesi. Siis sen, että pitäisi olla joka palasta muutama resepti. Arvaan, että keittokirjoista löytyy reseptejä aina vain tietyistä paloista, ehkä niistä halutuimmista, mutta oikea metsästäjä käyttää tietysti kaikki palat. Taitaisit kumminkin olla aika hyvä tekemään tuon riistakeittokirjan itse!

Minä taas puolestani olen monta kertaa kaivannut keittokirjaa, joka soveltuisi itse kasviksensa viljelevälle. Sellaisia keittokirjoja on ehkä kyllä olevinaan, mutta ei ne oikeasti toimi. Niissä on monesti samassa reseptissä sellaisia aineksia, jotka eivät oikein ole kasvisomavaraistaloudessa samaan aikaan käytettävissä. Kaupastahan monia kasviksia saa mihin aikaan vaan, mutta meillä on selvät sesongit.

Perheelläsi on kyllä suuri onni, kun olet niin väsymätön ja taitava kokki!

sauvajyvänen kirjoitti...

Oletko tutustunut Rover Cottage -kirjoihin? Etenkin se Veg Everyday -kirja on minusta hyvä, siinä löytyy sellaista aitoa omavaraista sesonkikokkausta. Mutta tosiaan meillä ei taida sellaista kirjaa olla, mikä sekin on ihme kun keittokirjoja julkaistaan koko ajan huimalla tahdilla.

elina/linnunlaulu kirjoitti...

Kiitos vinkistä! En ole niihin tutustunut.