maanantai 4. marraskuuta 2013

Hävikkiviikko


Tämä viikko on julistettu hävikkiviikoksi, kuten varmasti jokainen ruokablogeja seuraava on jo huomannut tässä vaiheessa iltaa. Minä en toista samoja asioita jotka löytyvät jo niin monesta paikasta, kunhan vaan ilmoitan, että sauvajyvänenkin on mukana vähentämässä ruokahävikkiä(än). 

Viikon alku oli aika huono, eilen illalla reissusta palatessa pöydällä odotti pussissa muutama homeinen sämpylä. Ja vielä sämpylöitä, joita kielsin esikoisen syömästä aiemmin kun "niistä tehdään hampurilaisia". No ei tehty, sämpylät eivät mahtuneet pakastimeen ja siihen jäivät homehtumaan. Leipä onkin yksi isoimmista ryhmistä, joka menee hävikkiin. Siihen syyllistyn itsekin, etenkin itseleivottu leipä homehtuu joskus ihan yllättäen. Muistan aina siskoni ilmeen, kun joskus kerroin että piti heittää leipää roskiin. Hän alkoi oikein pohtia, että onkohan hänelle ikinä käynyt niin. Sisko onkin roolimallini tuossa asiassa, en vaan vieläkään ole yhtä taitava kuin hän.

Toinen iso hävikkiryhmä on maitotaloustuotteet, mutta siihen hävikkiin meillä ei syyllistytä, kaikkea kuluu vauhdilla, ja hapanmaitotuotteista en juurikaan vaivaudu edes päivämääriä katsomaan (paitsi silloin kun tulee vieraita, joten älkää olko huolissanne). Mukava puolen vuoden koe rahkan säilyvyydestä löytyy Eilistä paistoa -blogista. En tiedä onko muut samaa mieltä kuin minä, että tässä on kyse kuitenkin eri asiasta kuin niistä kääretortuista ja muista roiskeläpistä jotka säilyvät ikuisuuksia. Niitä en söisi (muutenkaan), rahkaa kyllä ja mielelläni.

Leivän lisäksi juurekset ovat kausittain ongelmallisia meillä, ihan siitä syystä, ettei ole kunnon kellaria eikä pakastimessa riittävästi tilaa. Huonona satovuonna minulla ei ole ongelmia, mutta vaikka sellaisina vuosina kuin tämä vuosi oli, kaikkea tulee vaan liikaa. Kaikkea voi lahjoittaa eteenpäin, mutta siitä huolimatta vein äsken yhden jättimäisen kesäkurpitsan bioroskikseen, se ehti pilaantua sisältä ennen kuin ehdin tehdä siitä ruokaa. Onneksi vähän nahistuneita juureksia voi hyvin käyttää vaikka sosekeittoihin, tai wokkiin kuten tänään: sinne upposivat niin parhaat päivät nähneet ruusukaalit, nahkeat kyssäkaalit kuin pöydälle unohtunut lanttukin. Hyviä papuja pakastimesta, hyvää possusuikaletta ja sopivasti mausteita ja niin oli maistuva ateria valmis, lasten lempiruokaa.

Minä olen mielestäni taitava keksimään jämäruokia, tekemään uusia herkkuja edellispäivien ruuista ja käyttämään aistejani ruuan käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Se, missä en ole hyvä, on jääkaapin selkeys. Se vaan on liian täynnä taloudessa jossa mehustetaan, hillotaan, pikkelöidään jne. mutta jossa ei siitä huolimatta ole kellaria. Tai taloudessa jossa pakastintilaa on liian vähän siihen nähden kuinka paljon riistaa, marjoja ja vihanneksia tulee pakastettua vuosittain. Tämä on selvästi minulla skarppaamisen paikka, ja yksi syy miksi edelleen hävikkiä syntyy joskus, vaikka sitä kaikin keinoin yrittää välttää.

sauvajyvänen oli mukana aikaisemmassa Hävikistä herkuksi -kampanjassa, tämän blogin aikaisemmat hävikkireseptit löytyvät tuolta.

Hävikkiviikon FB-sivut löytyvät tuolta:
www.facebook.com/havikkiviikko  

Hyviä käytännön vinkkejä tuolta: 
www.saasyoda.fi


Huolehditaan ruokamenoistamme, arvostetaan ruuan tuottajia + valmistajia ja pidetään huoli että syömme sen mitä tuotamme ja ostamme. Jookosta.

2 kommenttia:

Campasimpukka kirjoitti...

Talvella meillä ei mene kompostiin leipää, kun pilkomme kuivahtaneet linnuille. Hedelmissä varmaan meilllä suurin murheenkryyni :/ Ja siinä, että se ylijäänyt työlounaaksi varattu annos jääkin syömättä. Mutta lasketaanko sitä meidän hävikiksi, jos se menee työpaikan biojäteastiaan? *tekopyhä hymy naamalla*

sauvajyvänen kirjoitti...

Se olisikin hyvä, jos saisi syötettyä eläimille. Tulee mieleen entisajan possut, jotka saivat perunankuorista lähtien kaiken ylimääräisen.