lauantai 11. marraskuuta 2017

Kolmen päivän peuraliemi


Mies sai peuranvasan joka jaettiin puoliksi metsästyskaverin kanssa. Nyt pakastimessa on fileet ja pari kiloa jauhelihaa, upea kinkku lähti palvattavaksi. Näiden lisäksi sain lientä varten luut sekä ison pätkän selkärankaa ja niskaa sen jälkeen kun näistä oli lihat poistettu niin pitkälle kuin mahdollista. Minäkin olin mukana paloittelemassa eläintä, tein kyllä muita hommia, mutta ehdin ottaa välissä yhden kuvan. Ja ystävällisesti minulle näytettiin miltä peuran ribsit näyttävät luuhun saakka, eli en enää tunne huonommuutta siitä, etten onnistu saamaan niistä kovinkaan hyviä. Ja varmistuksen siihen, etten niitä enää aio edes yrittää valmistaa, saa mennä vaikka liemiaineiksi.  

Blogissa on monta riistaliemen ohjetta, peuraliemiäkin löytyy ainakin savustettua, tummaa, vaaleaa, parasta ja aasialaisella vivahteella. Tällä kertaa minun piti keittää liemi viikolla, jolloin kotiintulon ja nukkumaanmenon väliin ei jäänyt paljoakaan aikaan. Siksi jaoin liemenkeiton monelle päivälle, nyt on kokeiltu, että sekin toimii todella hienosti. Upea liemi lopputuloksena, päiviä kului, mutta aikaa ei juurikaan.

Paahdoin luut yhtenä päivinä ja keitin liemen toisena päivänä. Koska tällä kertaa minusta maku alkoi vasta kehittyä siinä neljän tunnin kohdalla (ja oli ihan pakko mennä nukkumaan), kiikutin kattilan vielä yhdeksi yöksi ulos ja jatkoin kolmantena päivänä. Lihaa oli rangassa ihan mukavasti kiinni, joten keräsin lihat talteen soppaa varten, sellaisen sopan ohje löytyy tuon vaalean liemen kohdalta. Hyvä liemi, todella upea.

useampi kilo peuran luita, rankaa ja niskaa

vettä
3 porkkanaa
2 palsternakkaa (pienehköjä)
2 sipulia
3 varsisellerin vartta
1 tl kokonaisia mustapippureita
2 tl kokonaisia valkopippureita
½ tl kokonaisia maustepippureita
4 laakerinlehteä

1. päivä:
Paahda peuran luut uunissa, 250 astetta ja n. 30 minuuttia. Käännä luita kerran paahtamisen aikana. Siirrä luut isoon kattilaan ja säilytä kylmässä (marraskuun jääkaappilämpötila oli oikein sopiva).

2. päivä
Lisää kattilaan vettä niin, että luut peittyvät kunnolla. Nosta hiljalleen kiehuvaksi, kuori vaahtoa niin kauan kuin sitä muodostuu. Silloin kun lihat on paahdettu hyvin, vaahtoa ei tule paljoa. Lisää kuoritut juurekset pilkottuna, kuorineen lohkotut sipulit ja varsiselleri pätkittyinä kattilaan. Lisää myös mausteet. Anna liemen poreilla ihan hiljalleen nelisen tuntia, siirrä kattila kylmään yön yli. Tai jos on aikaa, keitä tässä vaiheessa loppuun, n. 6-8 tuntia jos mahdollista.

3. päivä:
Kuori rasva pinnalta. Tässä vaiheessa ei haittaa jos kovettuneen rasvan mukana tulee kasviksia ja/tai mausteita pois. Nosta liemi hitaasti kiehuvaksi ja siivilöi liemi. Käytä heti, tai anna jäähtyä ja pakasta. Tai jos pakastimessa on vähän tilaa, keitä lientä kokoon niin, että jäljelle jää alle puolet, anna jäähtyä ja pakasta. 

Ota kaikki ylikypsä liha talteen rangasta ja niskasta. Lihasta saa ihan hyvän keiton tai kastikkeen, vaikka maku onkin siirtynyt paljolti liemeen. Hävikistä herkuksi tämäkin.


Kuten osumasta anatomiaa tuntevat voivat päätellä, loppu koitti nopeasti, ja lisäksi tämän vasan liha on aivan priimaa, parempaa ei voi olla.

4 kommenttia:

Merja | Ripaus tryffeliä kirjoitti...

Oi, nyt iski liemikateus! Mun liemipuuhat on semmoisia kahden luun keittämisiä :). Olisipa hienoa saada puolikas peuran vasa! Onko peuran kylkiluut niin pieniä että menee sipiellykseksi vai miksi et tykkää niistä tehdä?

sauvajyvänen kirjoitti...

Kyllä kahdestakin luusta tulee makua :) Ja tämä on ehkä aavistuksen spesiaali-liemi sen takia, että käytän sitä lasten synttäreiden hirvikeittoon, eli yksinkertaista juhlaruokaa tulossa.

Ei ne kylkiluut tosiaan kauhean isoja ole, mutta ongelma siinä on että se on käytännössä pelkkää rasvaa, lihaa siinä on hyvin vähän. Ja peuran rasva ei ole mitään hyvän makuista, ei todellakaan, toisin kuin vaikka villisian. Eli se rasva maistui niissä ei niin hyvällä tavalla, ja nyt päätin etten niitä enää tee, ettei taitoni riitä saamaan niistä maukkaita, jos se edes on mahdollista. Kauriin ribsit oli kyllä hyviä, vaikka onkin tosi pieniä.

Merja | Ripaus tryffeliä kirjoitti...

Okei, hyvä tietää jos tulee vastaan rasvainen peuranpala ja rasvaton, valittavaksi asti. Olen enimmäkseen ostanut paisteja. Kauriin ribsit kuulostaa luksukselta :)!

sauvajyvänen kirjoitti...

Tuo tosiaan kannattaa pitää mielessä. Sen voimakkaamman makuista mitä isompi eläin.