Minä kirjoitin viime vuonna kaksi arkiruoka-postausta, toisessa pääosassa oli keitot ja toisessa kastikkeet. Lupasin silloin kirjoittaa kolmannen osan padoista, mutta näin pitkään tässä arkea ja lomia on vilahtanut välissä ennen kuin tämä lyhyt kooste erilaisista pataruuista tuli kirjoitettua. Nämä ovat ruokia, jotka helpottavat arkikokkausta perheessä jossa ei syödä eineksiä ja jossa äiti tekee aika pitkiä työpäiviä n. tunnin työmatkan päässä kotoa.
Yksinkertaisesti sanottuna pataruoka on sellainen ruoka, joka valmistuu vähällä vaivalla vaikka vaatiikin aikaa. Se yleensä paranee uudelleen lämmittäessä, ei ainakaan huonone. Siksi pataruuat ovat erinomaisia ruokia helpottamassa arkikokkausta. Kun viikonloppuna tekee ison padan ja pakastaa loput, tai syö samaa ruokaa monena päivänä peräkkäin, niin vähällä vaivalla saa monta ruokaa. Tästä blogista löytyy iso määrä erilaisia patareseptejä joita voi muunnella mielin määrin.
Pataruokia voi helposti myös jatkojalostaa. Siitä saa yleensä hyvän liemen vaikka keiton tai kastikkeen pohjaksi. Ja lihaa/kasviksia voi myös käyttää joko sellaisenaan, maustaa seuraavalla kerralla eri tavalla, tehdä nopean pastan kuten tuolla, keiton, kastikkeen tai pizzan, mitä vaan. Näin sama pata ei maistu samalta, vaikka sitä söisi useamman päivän peräkkäin.
Arkea helpottava pataruoka on myös sellainen pata, joka valmistuu itsekseen päivän aikana, vaikka juuri sen arkisen työpäivän aikana. Eli aamulla laittaa padan tulemaan, ja ruoka on valmista, kun kaikki palaavat töistä/koulusta/hoidosta, kuka mistäkin. Näiden ruokien valmistuksessa haudutuspata on ylivertainen kapistus. Ostin ensimmäisen haudutuspadan aika tarkkaan neljä vuotta sitten, ja toisen pienemmän lähinnä puuroja varten myöhemmin. Tämä pata on kyllä arjen pelastus monellakin tapaa. Padoista voi saada paljon hyvää lientä, ison määrän lihaa kerrallaan sekä myös valmistaa esim. kokonaisen kanan siiheksi kun perhe palaa koulusta/töistä kotiin.
Näihin kolmeen postaukseen sisältyy oikeastaan se viisaus, millä minä selviän arkikokkailuista ilman eineksiä tai edes puolivalmisteita. Välillä tietysti tulee tunne, että tämäkään ei riitä, tai että elämä on pelkkää selviämistä viikosta viikkoon, mutta keskimäärin näillä pärjää kai ihan riittävän hyvin.
Katso myös
4 kommenttia:
Meillä on lauantaisin soppapäivä, juurikin siitä syystä, että arki-illoille jää ainakin yksi ruoka helposti lämmitettäväksi. Samasta syystä sunnuntaina on usein pataa. Eineksiin tarvitsee turvautua vain harvoin. Yhtenä arki-iltana on hyvin jommalla kummalla vanhemmalla laittaa ruoka a:sta alkaen ja pastaa, munakasta tai muuta nopeaa ruokaa ehtii laittaa kiireisemmälläkin aikataululla.
Meilläkin on usein juuri noin, lauantaina keittoa ja sunnuntaina pataa. Samoin etätyöpäivinä teen usein pataa. Nyt kun lapset ovat jo koululaisia, meillä vaihdetaan välillä päivällisen ja iltapalan paikkaa, eli syödään neljän-viiden aikaan pieni välipala, ja sitten seitsemän-kahdeksan aikaan ruoka. Näinä päivinä ehtii tehdä jotain monimutkaisempaakin, muuten arki menee näillä suht nopeilla ruuilla tai lämmittämisillä.
Hienoa viisautta ja neuvoja arkeen! Vaikutat niin ihanan suunnitelmalliselta ja säntilliseltä, että ruuanlaitto sujuu esimerkillisesti, vaikka aikaa ei ylimäärin olekaan.
Säntillisyys on varmaan vähän harhaa ;) vaikka tietysti kaikki riippuu siitä mihin vertaa :)
Lähetä kommentti