Tämä on yksi kaikkien aikojen lempijälkkäreistä. Yksinkertaista, helppoa ja niin hyvää. Jos sietäisin sanaa lohturuoka, voisin käyttää sanaa tämän jälkiruuan kuvaamiseen. Mutta en käytä, toteanpahan vaan että tätä yksinkertaista herkkua on vaikea ylittää. Talvisin teen jälkiruuan siten, että käytän pakastettuja marjoja. Marjat sulavat lämpimässä kiisselissä, ja samalla viilentävät sen. Mieluiten käytän mansikoita, mutta kaikki muutkin marjat käyvät. Mansikoita ei enää ole viime vuoden huonon mansikkavuoden jäljiltä, mutta metsämarjoja löytyy senkin edestä. Reilusti marjoja ja varmasti tulee hyvää.
1 l maitoa
4 rkl sokeria tai maun mukaan
½ tl vaniljajauhetta tai 3 tl vaniljasokeria
4 rkl maissitärkkelystä
7 dl jäisiä mustikoita
3 dl jäisiä vadelmia
Keitä vaniljakiisseli. Mittaa aineet kattilaan ja sekoita hyvin. Nosta kiehuvaksi ja anna kiehua ihan hiljaa muutaman minuutin ajan, sekoita koko ajan. Ripottele vähän sokeria päälle ja laita kansi päälle. Anna jäähtyä vähän aikaa, jos on kiire, voi kiisseliä viilentää kylmässä vesihauteessa sekoitellen.
Laita astian pohjalle kerros marjoja. Kaada päälle kerros kiisseliä. Lisää uusi kerros marjoja ja taas kiisseliä. Jatka niin kauan kuin marjoja ja kiisseliä riittää, jätä marjat päällimmäiseksi. Jos kiisseliä näkyy paljon, ripottele vähän sokeria päälle niin, ettei kiisselin pintaa synny kuorta. Anna lämpötilojen tasaantua hetki ja nauti mitä parhain jälkiruoka hyvässä seurassa.
2 kommenttia:
Lohturuoka on ihan kaunis kuvailu tälle ainakin verrattuna siihen nimeen, mitä siitä lapsuuden perheessäni käytettiin. Vääpelin rääksi sitä meillä kutsuttiin ;) Isä oli oppinut sotaväestä tämän nimityksen. Toivottavasti en pilannut herkullista ruokaa! ;)
Hih, melkoinen nimi, vaikka kyllä ymmärrän mistä se voi syntyä ;)
Lähetä kommentti