Tein muutama viikko sitten ihanaa kriikunahyytelöä. Sanoin kyllä siinä kirjoituksessa, että ei ehkä ole ihan lempihilloania vaikkakin hyvää, mutta tämän hirvipadan jälkeen otan kyllä sanani takaisin. Miten upeasti hillo maustoikin hirvenlihan.
Selailin hyytelönkeiton jälkeen vähän keittokirjojani hillon hyödyntämistä varten, ja River Cottagen kirjoistahan monia ideoita löytyi. Tämänkin ohjeen esikuva löytyy Fruit Everyday -kirjasta. Pekonin olisin varmaan jättänyt pois, mutta kun aiemmalta kokkaukseslta sitä oli jäänyt muutama siivu, niin tietysti käytin sen hävikin estämiseksi. Hirvenlihan olin saanut isän pakastimesta, muuten olisin varmaan käyttänyt peuraa.
öljyä
50 g hyvää pekonia
2 isoa sipulia
2 isohkoa porkkanaa 1 kg hirven patalihaa
suolaa, pippuria myllystä
1 rkl vehnäjauhoa
tuoretta timjamia
tuoretta rosmariinia
laakerinlehti tai pari
2 rkl punaviinietikkaa
n. ½ l hyvää lientä
3 rkl kriikunahyytelöä
Laita pannulle tilkka öljyä ja paista suikaleiksi leikattu pekoni siinä. Kun rasva on irronnut ja pekoni on saanut vähän väriä, lisää kuoritut ja pilkotut kasvikset. Kun kasvikset ovat saaneet vähän väriä, siirrä ne syrjään ja jatka paistamalla liha kuumalla pannulla. Suolaa ja pippuroi sopiviksi kuutioiksi leikattu liha sekä ripottele vähän vehnäjauhoja päälle. Paista aina pienehkö määrä lihaa kerralla, siirrä syrjään ja jatka seuraavalla satsilla. Kaada lopuksi kaikki lihat ja kasvikset takaisin pataan, lisää yrtit ja nesteet. Laita pata kansi päällä 225-asteiseen uuniin ja laske lämpö heti n. 140 asteeseen ja anna padan hautua vajaa 2 h. Ota pata uunista, mausta se hyvällä määrällä kriikunahyytelöä, sekoita, ja anna vielä hautua puolisen tuntia.
Pata syötiin perunamuusin, salaatin ja kriikunahillan kanssa. Hyvä ruoka, niin tosi hyvä.
2 kommenttia:
Meillä kävi ensimmäisen kerran niin, ettei saatu kotimaista hirvenlihaa. Tampereen kauppahallista sanottiin, ettei sitä ole tullut heille myyntiin, ja kuulemma suomalaisten lihatalojen leikkaamot ovat nykyään Virossa, joten sekin on osasyynä, että kaikki myytävä hirvenliha oli virolaista.
Hyvää lihaa sekin oli, mutta kurjaa ostaa ulkomaista lihaa.
Hirvien määrä on kyllä rajusti vähentynyt näillä kulmilla, joten metsästettävää ei taida juurikaan olla.
Onpa harmi ettei kotimaista hirvenlihaa löytynyt. Meilläkin on hirvet vähentyneet, ja peurat ja kauriit lisääntyneet. Näkyy myös meillä syötävässä lihassa: peura alkaa olla yleisin liha mitä syömme.
Lähetä kommentti