Viimevuosi palstalla otti niin koville, ettei paljoa innostanut suunnitella viljelyksiä jo talvella, niin kuin aiemmin olen tehnyt. Syyskäännöt jäivät kaikki tekemättä kun vesi seisoi palstalla nilkkaan saakka, eli palsta odotti tuolla sellaisena kuin sen syksyllä jätti.
Olen nyt parina päivänä urakoinut ihan kunnolla, ja kääntänyt melkein aarin verran savimaata. Kaikesta maanparannuksesta huolimatta suurelta osin tiukkaa savea, mutta tietääpähän tehneensä jotain. Muut juhlivat vappua, minä käännän maata. Velvollisuudesta menin, äärettömän iloisella mielellä tulin takaisin, keho ja mieli täynnä sellaista primitiivistä hyvänolon tunnetta.
Tänä vuonna aion kääntää vanhan puolen penkit toisin päin, samaan suuntaan uuden puolikkaan kanssa. Sipulit laitan omineen penkkiin, porkkanat ajattelin ensin jättää kylvämättä kokonaan, mutta ehkä laitan muutaman pikkurivin kuitenkin. Pelkistettyä tänä vuonna, katsotaan mikä pärjää.
Kaikesta viime vuoden satovalituksesta huolimatta minulla riittää vieläkin viime kesäisiä sipuleita. Koskaan aiemmin ei ole sipulit riittäneet näin pitkälle näin hyvinä. Pärjään vielä toukokuun, ja kesäkuussa ehkä saa jo uutta satoa. Aikamoista omavaraisuutta!
4 kommenttia:
Just otin viime vuoden suunnitelman esille ja ajattelin käyttää tämän kolean illan kylvöjen suunnitteluun. Jospa huomenna tarkenisi tositoimiin.
Nyt ainakin tarkenee, toivottavasti sielläkin. Minä kärräsin illan hevosenlantaa, tietääpä tehneensä jotain :)
Voi hyvä ystävä. Tajusin juuri, etten ole hetkeen ollut täälä blogissasi. Olen aivan hukassa ollut kun top100 lopetti, enkä osaa mennä muihin blogeihin lainkaan.
Mutta siis tuo sipuliomavaraisuus, ihan mieletöntä, tässä kulttuurissa ja tänä aikana!
Eihän täällä pitkään aikaan mitään ollutkaan, eli ei hätää ;)
Minäkin olen hukassa ilman topsataa, kaipaan sitä kovin.
Sipulit ovat maassa, ja vielä on 10 jäljellä viime vuoden sipulia. Ei tarvitse montaa sipulia ostaa, ehkä vanhaa satoa ei ollenkaan.
Lähetä kommentti