Bullet journal - apua arjen hallintaan

Musta on tylsä väri, mutta Suomessa on vielä pienet valikoimat

Sanotaan heti alkuun, etten pidä bullet journal -sanasta vaan haluaisin sille suomalaisen kuvaavan sanan, mutta koska sellaista kaikkien tuntemaa sanaa ei ole, fennofiili joutuu kestämään ainakin toistaiseksi bujoilua. 

Ja jos/kun joku ei tunne tuota englantilaista sanaa, niin kerrottakoon että kyse on itse tehdystä kalenterista. Sellaisesta, jota voi tehdä/pitää/täyttää ihan omalla tapaa ja keskittyä itselle tärkeisiin aiheisiin, vihko ja kynä riittävät. Toinen täyttää sitä enemmän päiväkirjamaisesti, toinen seuraa elämäntapojaan tai opiskelujaan sen avulla, ja kai suurin osa käyttää sitä pääasiassa arjen hallintaan. Yhdellä se on visuaalinen taideteos, toisella se on sinisellä kynällä tavalliseen vihkoon kirjoitettu kalenteri. Ja kaikkea siltä väliltä ja niiden yli. Kun katsoo instasta tai googlen kuvahaulla, löytää vaikka kuinka paljon upeita, mutta myös ihan tavallisia, tapoja bujoilla.

Joskus isot/isohkot asiat alkavat ihan pienestä. Näin Campasimpukan instassa kuvan yhdeltä hänen matkaltaan, kuvassa oli kaunis punainen muistikirja, silmälasit ja pari kynää sekä tekstissä maininta bullet journalista. Minä en ollut kuullutkaan koko jutusta, mutta hetken googlailtuani tajusin että tämä on juuri se puuttuva asia, juuri SE juttu jonka avulla yrittäisin saada arkeeni jotain tolkkua.

Kaikki alkaa sisällysluettelosta (omalla huonolla käsialalla virheineen, kyllä)

Tutkin asiaa lisää, ja törmäsin toinen toistaan hienompiin kuviin ihanista kirjoista, kynistä, kuvista, ja tarroista: sellaisiin taideteoksiin että meinasi jo tulla uskon puute, että eihän minusta ole tuohon omalla huolimattomalla käsialallani ja suurpiirteisyydelläni. Mutta löysin myös Nyt-liitteen tekemän jutun, jossa käytiin perusasiat läpi, käytettiin tavallista vihkoa ja tavallista kynää ja kaikki oli niin selkeää ja fiksua. Tämän luettuani olin entistä varmempi että tämä on niin minun juttu.

Puolen vuoden suuret suunnitelmat, sisältää tärkeimmät asiat kuten matkat

Minulle bujoilussa oli muutama perusasia, jotka riittivät alkuun pääsemiseen:

1. Kalenteri alkaa suurista kokonaisuuksista mennen pienempään, se alkaa siis vuosisuunnittelusta, sen jälkeen tulee kuukaudet ja sitten päivät jne.
2. Välit voi täyttää kaikella mieluisella ihan sen mukaan mitä haluaa, minulla se tarkoittaa paljon puutarha- ja kokkausjuttuja, lomasuunnitelmia ja kaikenlaisia listoja. Mitään suuria filosofisia pohdintoja ja (anteeksi latteita) viisauksia minun kalenterista ei löydy, vaan sellaista ihan tavallista kiireistä mutta hyvää arkea

Kuukauden suunnitelmat jokaiselle päivälle, kuluseuranta ja tärkeimmät listat

Päiväloki näyttää vähän tylsältä, mutta pienet yksityiskohdat tuovat lisäväriä

Minulla käyttö muotoutui alkuun näin:

1) Kalenterina Moleskinen sidottu kovakantinen pisteytetty muistikirja 

• kovakantinen, jotta kestää kovankin kuljetuksen (minulla on huoletonta repun pakkaamista) 
• pisteytetyt sivut, sillä minulla viivat hyppivät silmissä ja ruudut ovat liian rajoittavia 
• sidottu, koska kierresidonta rajoittaa kättäni ja käden liikettä (vaikka olisikin muuten kätevä sillä silloin voisi lisätä/poistaa sivuja)

2) Maltilla värejä, kiiltokuvia ja tarroja koristeeksi

• nämä ehkä lisääntyvät pikkuhiljaa, sitä on jo nähtävissä
• etsinnässä on hieno pieni sapluunasetti, Suomen tarjonta on vaan onnetonta

3) Hyvä ohut kuulakärkikynä ja lisänä ohuita tusseja väreiksi
4) Haluan pitää kuukausien päivälokit yhtenäisinä, eli täytän sitten  kuukausien välit mielekkäillä asioilla, suunnitelmilla ja listoilla

• tässä vaiheessa osaan jo arvioida minkä verran tekstiä tulee viikkojen aikana, ja jos jäisi tyhjää, sen saan kyllä täytettyä

5) Käytän yksinkertaista koodausta muistiinpanoissa:

• 𑁦 tehtävä 
• X tehty
• o tapahtuma
• - ajatus
• * tärkeä
• ! deadline
• > siirrä eteepäin
•   en teekään

Kivoja suunnitelmia, puutarhaa ja lomaa

Miksi pidän bullet journalia/sta:

• Olen aina tehnyt listoja ja post it -lappuja: nyt kaikki pysyy kasassa eikä häviä (vanhoja listoja on ollut kiva tutkailla jos niitä joskus löysi)
• Asiat tulee kirjattua ylös eli eivät rasita enää muistia, erityisen tärkeää etenkin silloin (=aina) kun muistettavaa on paljon sekä kotona että töissä (tämä ehkä tärkeintä ja helpottavinta bujoilussa)
• Visuaalinen oppiminen/hahmottaminen (minun on helppo tajuta asioita kun näen kokonaisuuksia ja aikajanoja)
• Tämä on myös pienoispäiväkirja, kirjaan ylös fiiliksiä ja pieniä anekdootteja (en ole enää vuosiin pitänyt päiväkirjaa vaikka kaipaankin sitä välillä)
• Aivo-käsi-yhteys säilyy, tämä on niin tärkeää minulle, eikä se täyty koneella kirjoittaessa. Kun käsitöidenkin tekeminen on minimissä, niin kirjoittaminen käsin on merkityksellistä. Asiat hahmottaa paremmin kun kirjoittaa ja/tai piirtää käsin. Ja jos siltä tuntuu, asioita voi värittää, samaa terapeuttista fiilistä tulee värityskirjoista
• Auttaa myös huomaamaan että teen ihan paljon asioita, vaikka ajattelisinkin että olen saamaton tai että niin ja niin paljon on tekemättä
• Tulee seurattua myös hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavia asioita (kuten uni, ulkoilu ja sellaiset asiat), jotka sopivasti koodamalla tulevat visuaalisesti hyvin esille 

Minulla olisi vaikka kuinka paljon asiaa ja huomioita bujoilusta, mutta taidan tällä kertaa lopettaa tähän. Jatkan tarvittaessa toiste työjutuista ja muista vinkeistä mitkä tuntuvat toimivan minulla. Ja totean vielä kerran, että minulla tämä on todella kotikutoisen ja simppelin näköistä touhua, mallia kannattaa otta muilta. 

Ihan kokonaan en vielä pääse eroon post it -lapuista