tiistai 26. heinäkuuta 2022

Matkalla Suomessa 2022

Louhisaari

Tänä vuonna oma somefeedini on täyttynyt ihmisten matkakuvista pitkin maailmaa. Kotimaiset paikat, jos eivät nyt ammota tyhjyyttään, niin ovat kuitenkin kärsineet vierailijoiden roimasta vähenemisestä edellisvuoteen verrattuna.

Olen tänä vuonna tehnyt todella kivoja juttuja kotimaassa. Osa näistä suunnitellusti, osa ihan sattumalta, ja osa yllättävien tapahtumien johdosta. Laitan tähän koosteen tähän mennessä tehdyistä pienemmistä ja (minulle) isommista reissuista, olkoon tämä muistiin itselle tuleviksi vuosiksi, ja myös ehkä vihjeeksi jollekin. Kaikki paikat ovat sellaisia mihin menisin uudestaan koska vaan, osassa olenkin jo käynyt useamman kerran. Lomaa on vielä vähän jäljellä, se kulunee mökillä ja kotona.

 
Mustion linnassa olin ihan alkukesästä työmatkalla. Kuinka tällaista olikaan kaivannut, ja kuinka päätinkin, että sinne mennään perheen kanssa uudestaan. Linnan puutarha on aivan upea, ja niin on itse linnakin. Opastetulla linnakierroksella kannattaa ehdomasti käydä, se on koskettavuudessaan ihan omaa luokkaansa. Ja ruoka, pelkästään ruuankin takia sinne kannattaa mennä. Pelastetaan maailmaa silakkalounas kerrallaan, ja millainen lounas se olikaan! Jokainen ateria oli erinomainen ja sai meidät hyrisemään tyytyväisyydestä.


Keskellä ei mitään, mutta kuitenkin melkein meidän mökkimatkalla Iitin Sääksjärvellä on Olga Temosen perustama pitseria Rehtori. Sinnekin kannattaa suunnata pelkän ruuan takia, mutta onhan siinä vieressä Olgan kotieläinpihakin, joka taitaa olla ainakin lapsiperheiden suosiossa. Pitsa leivotaan yli 100 v vanhaan juureen, se on erinomaista ja aavistuksen erilaista kuin muualla. Menimme ensimmäisen kerran sinne ihan suunnittelematta (vaihtoehtona oli kokkaushaluton minä ja säilykkeet), mutta ei se jää tuohon yhteen kertaan. 

 
Jokakesäisen perinteen mukaan suuntasin yhtenä ylityövapaana siskon kanssa Juvalle Teahouse of Wehmaisiin. Samalla reissulla kävimme myös Kenkäverossa, jonne tuhlasin pienen omaisuuden (pellavamekkoja ja Paula Ruuttusen keramiikkaa). Teehuoneelta piti tietysti ostaa teetä, suklaata ja skonssiseosta. Nautimme kumpikin alkudrinksut sekä upean Afternoon tea -kattauksen. Oli ehkä paras kaikista kerroista, vaikka vaikea niitä edellisiäkään on ylittää (blogista löytyy viime-, ja edellisvuotinen reissu, sekä ensimmäinen kerta jo 10 v takaa, ja toinenkin kerta).


Aloitin, ehkä vähän hassusti, lomani perjantaina heinäkuun ensimmäisenä. Koska mies teki vielä silloin töitä kotona, päätin lähteä lasten kanssa Porvooseen päiväksi. Herätin teinit (hilpeää!) aamulla ennen seitsemää ja lähdimme bussilla Porvooseen. Aloitimme päivän hotelli Runon aamiaisella. Ihan mieletön aamiainen, ihan parhaita mitä olen missään saanut. Aamiaisen jälkeen vietimme aikaa putiikeissa (ei ollut hinnatonta) ja pelikaupassa (että kuopuskin pysyi tyytyväisenä), lounas kuitattiin jäätelöllä. Vein lapset myös Runebergien kotimuseoon, ja toimin heille oppaana kertoen Frederika Runebergin aikaansaannoksista. Mies tuli ei-niin-pitkän työpäivän jälkeen perässä, ja kävelimme vielä pitkin Porvoon rantaa ennen maistuvaa illallista Zum Biespielissä. Jossei olisi niin keski-ikäistä sanoa, että ihan kuin olisimme olleet ulkomailla, sanoisin niin. Mikä upea loman aloitus!

Täydelliset ahvenfileet

Aivan yllättäen, ei mitenkään etukäteen suunnitellen, teimme tämän kesän kesälomamatkan Ahvenanmaalle, jonne veimme samalla esikoisen kesätöihin. Suuntasimme heinäkuun alussa lossin ja parin laivamatkan päähän Lappon saarelle. Söin ehkä parhaan kala-annoksen ikinä ravintola Galeasenissa. Tullessa yövyimme yhden yön, sekä vierailimme kuopuksen riemuksi (not!) Louhisaaren kartanossa ja puutarhassa, söimme myös hyvän lounaan siellä, juuri ja juuri ehdimme lounasaikaan Asikaisten ritaripuistossa vierailun jälkeen.


Pitihän se esikoinen hakea Ahvenanmaalta poiskin. Takaisin tulessa pysähdyimme Kustavissa. Söimme upeat lohileivät ravintola Prykässä. Nälkä oli kova, enkä noin hyvää leipää muista saaneeni koskaan. Kävimme esikoisen toiveesta myös Kustavin savipajan käsityöläiskylässä, ihailimme lasia, savea, metallia ja nautimme munkkikahvit. Ja tapasimme ystävän perheineen, olimme olleet syömässäkin samassa paikassa samaan aikaan toisiamme huomaamatta.


Muu aika lomasta on mennyt mökillä ja kotona. Mökillä on ollut työleirin tapaista, kotonakin olisi pitänyt olla sellaista, mutta laiskuus on voittanut. Olen uinut järvissä, joessa ja meressä. Kymi on pysynyt virkistävänä, siinä 19-20 asteessa koko kesän. Palsta ja metsä alkavat tuottaa satoa, tämä on hyvä, niin hyvä. 

Kuutamouinnilla yöllä

5 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Ihanalta lomalta kuulostaa, ja tuo kuutamouintikuva on aivan huikea.

sauvajyvänen kirjoitti...

Kiitos :) Kuutamo oli kyllä sellainen, että harvoin näkee. Eikä haitannut yhtään, että oli vain puolikuu.

Sohvi kirjoitti...

Minun kesäloma on loppusuoralla, mutta tästäpä kirjaankin ensi kesän Suomi-kierroksen kohteet muistiin. Nam nam!

Jael kirjoitti...

Herkullisia ruokamatkoja ja ruokakuvia. Mukavalta kuulostaa lomanne. Noista paikoista tuttuja ovat vain Kenkävero ja Porvoo💙Todella upea tuo kuutamokuva

sauvajyvänen kirjoitti...

Sohvi, kaikkia paikkoja suosittelen lämpimästi! Mukavia reissuja ensi vuonna :)

Jael, kiitos. Mukava loma tosiaan ollutkin.