 |
| Mänttä ja Banksy tämän viikon tiistaina |
Aloitin etäpäiväkirjan pitämisen vajaa 15 kuukautta sitten. Olen tyytyväinen, että aloitin: olen ehtinyt kirjoittaa monenlaisia ajatuksia, jotka ovat olleet ajankohtaisia juuri sillä hetkellä. Tällä hetkellä muisti on aika hatara, enkä tunnu muistavan mitä on tapahtunut milloinkin, puhumattakaan, että muistaisin ajatuksiani tai tuntojani.
Olen tehnyt koko tämän ajan etätöitä, olen siis onnellisessa ja etuoikeutetussa asemassa, näin sanotaan. Mutta koville tämäkin on ottanut. Miehen kanssa tehdään päivät töitä kotona, hän olohuoneessa ja minä makuuhuoneessa. Tämän lisäksi lukiolainen ehti olla 4½ kk etäkoulussa, ja viime vuoden keväänä kumpikin lapsi jonkun kuukauden. Minun identiteetti on aika vahvasti tällä hetkellä keittäjän identiteetti.
Vielä en tiedä millaiseen työelämään palaan elokuussa loman jälkeen, arvaan kyllä töiden jatkuvan (ainakin pääaisassa) etätöitä tehden silloinkin. Kovasti meillä suunnitellaan mitä tulevan työnteko on. Tällä hetkellä käyn silloin tällöin töissä toimistolla, ihan siksi kun voi. Yksinäistä se on sielläkin, mutta enpähän ole kotona. Pääsen valmiiseen lounaspöytään hyrisemään onnesta (ja pidättelemään onnenkyyneleitä) ja voin hakea aamiaisen kahvilasta.
Minun piti koota tähän vielä listaa jatkuvan etätyön hyvistä ja huonoista puolista, mutta ei se vaan onnistu, mieli on ihan tyhjä. En sano sitä lausetta mikä päällimmäisenä on mielessä. Muutama viikko kesälomaan, sen vielä jaksaajaksaa.
Nyt on kuitenkin aika päättää etäpäiväkirja, ei minulla ole enää mitään sanottavaa tähän. Tämä oli tässä, mitta on täysi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti