sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Helmet lukuhaaste 2017 ja pari luettua kirjaa


Parina viime vuotena minulla ei ole ollut mitään väliaikapäivityksiä Helmetin lukuhaasteista, viime vuonna en tähän mennessä ollut muistaakseni lukenut kuin kirjan pari. Viime vuosi oli kuitenkin sellainen järkytys lukemisen suhteen, että päätin jättää netissä roikkumista vähemmälle ja lukea kirjoja enemmän. Tähän mennessä se on onnistunut ainakin vähän, sillä takana alkaa olla 1/4 osa vuodesta, ja 1/4 haasteen kirjoista luettuna.

Nyt halusin jakaa viimeisen lukukokemuksen, joka on tavallaan hienoin aikoihin, kirja pääsi ainakin yllättämään kunnolla. Luin nimittäin Heidi Mäkisen viime vuonna ilmestyneen esikoisteoksen Ei saa mennä ulos saunaiholla. Heidi Mäkinen on lääkäri, joka on pitänyt Ei saa mennä ulos saunaiholla -blogia jo melkein 10 v. Minä olen seurannut blogia satunnaisen säännöllisesti niin kauan kuin olen omaa blogia pitänyt, ja kirjasta löytyykin tuttuja elementtejä. Tässä kirjassa on hieno tarina kolmen päähenkilön elämästä, sitä on helppo lukea ja huumoristaan huolimatta elämä näkyy sellaisena kuin se on, herättäen monenlaisia tunteita ja muistoja.

Tässä kirjassa on niin hieno ajankuva, etten muista toista lähiaikoina lukeneeni. Mikään ei ole päälleliimattua, mutta tapahtumat kertovat vähän kuin salaa tästä hetkestä olennaisen. Ja samalla sen, mikä on ihmisyyttä, mikä meitä liikuttaa ja motivoi. Kirja on siis samalla sekä terävää ajan kuvausta että yleisinhimillistä kuvausta. 

Sattumalta edellinen kirja jonka luin, oli Minna Canthin Hanna. Siinäkin oli hieno ajankuva, ja miten tärkeää on, että sellaiseen pääsee kiinni reilusti yli sadan vuoden jälkeen. Moni asia tuntuu uskomattomalta, mutta ihmiset ovat kuitenkin samoja. Miten hienosti Minna kuvasikaan nuoren tytön kasvua ja ajatuksia, eli kirja on ajankuvan lisäksi myös yleisinhimillinen kuvaus. Muistan samoja tunteita omasta nuoruudesta ja alan nähdä niitä omissa lapsissa. Mietin että tämän maailman normaali mahtaa tuntua oudolta sadan vuoden päästä (toivottavasti ainakin). Mutta tunteet on ja pysyy. Hyviä lukuhetkiä.

3 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Kiitos!

Ulla kirjoitti...

Kiitos vinkistä! Hyvä kirja on ihana kokemus.

sauvajyvänen kirjoitti...

Heidi, eipä kestä, ilo oli minun puolellani!

Ulla, olisi kiva kuulla mitä tykkäät. Tämä kirja pääsi vähän kuin yllättämään salaa, odotin kepeyttä, ja sitä olikin, ja sitten tajusi sen taitavuuden vähän kuin jälkikäteen. Todellakin ihana kokemus :)