Hyvä lounaspaikka on sellainen, jonka lounaslistaa ei tarvitse lukea etukäteen, koska kaikki ruoka on aina niin hyvää ettei ole väliä mitä on tarjolla. Hyvässä lounaspaikassa ei tarvitse kysellä mistä ruoka tulee, koska tietää että se tulee siitä läheltä, ja mikä tulee kauempaa on hyvää ja hyvin kasvatettua. Hyvä lounaspaikka antaa ahaa-elämyksiä joka ikinen kerta, että hei, tämän voisi tehdä näinkin. Se antaa ideoita ja intoa kotikokkailuun, niin että kotona on kiva kokeilla uusia juttuja.
Tällainen hyvä lounaspaikka on Lintulahden Pihka, tuo lounaspaikkojen helmi kaikille arjen puurtajille, paikka jonka ansiosta taas yksi työpäivä menee hyvillä mielin. Ja josta poisähtiessä pää pursuaa ideoita uusista tavoista tehdä hyvää ruokaa. Tuossa yhtenä päivänä siellä oli aivan ihanaa rosmariinilla maustettua omenahilloa lettujen kanssa. Niin ihanaa että joku meistä kävi hakemassa lisää hilloa sellaisenaan, toinen otti jälkkäriä vaikkei aikonut ja niin ihanaa että minä halusin tehdä hilloa myös kotona. Tein sitten samalla kahdenlaista hilloa, toisen maustoin rosmariinilla kuten Pihkassa, toisen maustoin laakerinlehdillä. Tähän kannattaa käyttää omenalajiketta joka ei mene keittäessä muusiksi (esim. Antonovka ei siis käy). Nämä omenat ovat niitä tädiltä saatuja omenia, lajiketta ei kukaan tiedä, mutta serkkuni tiesi kertoa että omena säilyy kokonaisena hilloamisessa. Aivan täydellisiä tälle ohjeelle.
1 kg omenaa pieninä kuutioita
½ dl vettä
½ dl vettä
250 g hillosokeria
1 iso oksa rosmariinia
tai
1 kg omenaa ohuina lohkoina
½ dl vettä
½ dl vettä
250 g hillosokeria
8-10 tuoretta laakerinlehteä
Kuori ja pilko omenat, joko pieniksi kuutioiksi tai lohkoiksi (Pihkassa oli paljon tasaisemmat ja pienemmät kuutiot, ammattilaisen ja laiskan kotikokkaajan välillä on selvä ero). Laita ne, rosmariini tai laakerinlehdet ja vesi kattilaan, anna kiehahtaa. Minä vähän taivuttelin ja rutistin yrttejä jotta niistä irtosi vielä enemmän makua. Rosmariini oli minulla vahvaa ja vankkaa ulkona kasvanutta, kaupan ruukkuyrttiä kannattaa ehkä laittaa vähän enemmän. Lisää sokeri ja keitä hiljalleen n. vartin verran tai vähän yli, sekoita aina välillä. Poista rosmariini/laakerinlehdet ja purkita steriloituihin purkkeihin. Säilytä kylmässä tai pakasta. Sokeria ei ole säilyvyyden kannalta kovin paljoa, eli jos käyttöä ei ole pian, hillo kannattaa pakastaa. Ihanaa hilloa, sopii vaikka mihin, jälkkäreihin, ruokiin, lisäkkeeksi makealle ja suolaiselle jne.
6 kommenttia:
Englannissa oli monta kertaa omenaa liharuokien kanssa, tykkäsin siitä kovasti. Mitähän lajia nuo meidän omenat nyt onkaan, melko valkoisia sisältä, mutta sellaisia punaisia "suonia" kohti siemenkotaa. PItäisi poimia viimeisetkin.
Minäkin tykkään omenasta ruualla, joko lisukkeena, tai sitten padassa samaan aikaan hautumassa. Ihana omenavuosi!
Ihan varmasti ihanaa omenahilloa! En ole oikein varma, pysyykö mikään meidän omenista koossa hilloksi asti keitellessä. Täytyis koittaa. Mut jos ei pysy, niin ehkä se silti vois hyvää olla kumminkin :)
Mietin myös, että eihän se makua haittaa vaikka omena ei kasassa pysyisikään. Eli kannattaa tehdä, oli omenat sitten minkälaisia vaan. Minä ihastuin niihin ihaniin pikkukuutioihin siellä Pihkassa maun lisäksi, mutta enhän minä saanut niin tasaisia ja hienon pieniä kuutioita tehtyä.
Ja kiva kun kommentointi nyt onnistui :)
Mitenkähän tämän reseptin muistaisi ens vuonna; vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta. Itse koukutuin omena-sahramihilloon viime vuonna ja tein sitä pari satsia taas. Omenoita tuli tänä vuonna paljon ja olivat aiempaa isompia, mutta ampiaiset ja pihlajanmarjakoit veivät niistä suurimman osan.
Meillä ampiaiset söivät kesäomenat, mutta mutta syys- ja talviomenat saivat olla rauhassa. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen hillo, koitetaan muistaa ensi vuonnakin :)
Lähetä kommentti