Viikonloppuna tuli mukavasti sieniä, kuvassa sunnuntain saalis. Tällä kertaa en kuivanut mitään, enkä myöskään säilönyt itselle. Rouskut ryöppäsin ja suolasin, ja vein sitten serkulleni. Tateista tein etäpäivälle tattirisoton, ainoan mustavahakkaan ja muutaman limanuljaskan söin paistettuna sellaisenaan. Mustarouskut ryöppäsin ja tein kastikkeeksi. Sikurirouskut paistoin ja pakastin, samoin pikkumäärän suppilovahveroita.
Kantarellit ja mustatorvisienet tein piirakoiksi, niistä saa monta lounasta töihin otettavaksi. Kun työpaikalla lounas maksaa kympin verran, välillä ylikin, niin omilla eväillä saa paljon säästöä. Paistoin piirakat suorakulmaisissa Teema-astioissa, eli niistä saa kivat neliskulmaiset palat jotka on helppo pakastaa ja kuljettaa töihin. Vanhastaan tiedän, että nämä piirakat kestävät pakastuksen ihan hyvin.
Piirakka on tehty paljolti samalla tapaa kuin viime vuoden kantarellipiirakka. Kopioin omaa tekstiäkin tähän, niin kenenkään ei tarvitse lähteä linkin taakse ohjetta hakemaan. Tein taikinan kaksinkertaisena, sillä tein nyös tuon ohjeen mukaisen kantarellipiirakan samalla. Kirjaan tähän kuitenkin pohjan ohjeen sellaisena kuin se tuli tähän piirakkaan.
250 g jauhoa
½ tl suolaa
100 g voita
100 ml vettä
puolikas kananmuna
Mittaa jauhot ja suola kulhoon. Sulata voi kattilassa, lisää vesi. Kun ne kiehuvat, kaada neste jauhojen joukkoon, sekoita haarukkavatkaimella. Sekoita joukkoon lopuksi yksi pieni muna, tai osa munasta (tämän voi jättää poiskin). Anna taikinan jäähtyä ennen kuin alat kaulia sitä. Kauli taikinasta tasainen levy ja siirrä se vuokaan.
1 l mustatorvisieniä
suolaa, pippuria myllystä
reilu kourallinen lehtikaalia
suolaa, pippuria myllystä
reilu kourallinen lehtikaalia
200 g ranskankermaa tai kermaviiliä (nyt oli puolet kumpaakin)
1 dl kermaa
2 munaa
80 g Jukolan cheddar-juustoa
Putsaa sienet. Paista niitä pannulla niin, että nesteet haihtuvat, rouhaise sekaan vähän suolaa ja pippuria. Pilko lehtikaali ihan pieneksi. Sekoita kulhossa ranskankerma ja/tai kermaviili sekä kerma ja munat. Raasta juusto ja sekoita sekin joukkoon. Laita sienet pohjan päälle tasaisesti, ripottele lehtikaalit sienien päälle. Kaada kerma-munaseos päälle, katso että se peittää kaikki lehtikaalit kunnolla. Paista 200 asteessa n. 30 minuuttia.
Ihana piirakkaa, pala metsää ja peltoa lautasella.
Ihana piirakkaa, pala metsää ja peltoa lautasella.
8 kommenttia:
Maituisi kyllä palanen tuota piirakkaa! On kyllä harmi, etten tohdi sienestää. En tiedä yhtään onko täällä tänä syksynä sienisatoa.
Oletko miettinyt, että miksi et halua sienestää? Martat ainakin järjestävät mukavia sieniretkiä :)
Lehtikaali ja mustatorvisieni sopii varmaan mauiltaan upeasti yksiin. Tein viikonloppuna rapujuhliin torvisienipiirakan. Ihan hyvää, oli mutta koirarosvot sai haukauttua juhlista ylijääneestä piirakasta leijonanosan...
Minulla on se yksi kokemus sienestämisestä, jossa ensin katsottiin, että poimi näitä ja näitä, älä muita ja minä innokkaasti poimin vasun täyteen ja kaikki oli silti vääriä. :D En minä poiminut mitään myrkkysieniä, mutta vääriä kumminkin.
Tein eilen mustatorvisienistä ja cheddarista piirakkaa. Makuna oli mukana vähän kotimaista omenaa. Toimi älyttömän hyvin.
Tänä vuonna olen käynyt monta kertaa metsässä, mutta aika on ollut niin kortilla, että olen poiminut vain sen verran, mitä on ehditty syödä ennen seuraavaa sienimahdollisuutta. Säilössä ei ole kuin kuivattuja vuosikertasuppiksia.
Minä nautin siitä, että saan sienestää yksin. Ei tarvitse kuunnella kuin tuulen huminaa. Kartalta olen hakenut paikkoja, joihin on helppo mennä, eikä ole eksymisen vaaraa. Kotona sanon mihin päin suuntaan ja koska palaan.
Merja, ehkä varkaat nauttivat hienosta mausta yhtä lailla :)
Sari, tuo kuulostaa kyllä ikävältä kokemukselta. Mutta kannattaa lähteä uudestaan ja toisenlaisen oppaan kanssa. Mitä sieniä piti olla, jos saa olla utelias?
Viikonloppukokki, pitääkin laittaa tuo omena ja sienet mieleen. Joskus olen laittanut omenaa sienisalaattiin, miksei siis piirakkaankin. Minäkin tykkään sienestää yksin, sienestän kylläkin vain tutuissa paikoissa.
Täytyykin testata mustatorvisieniä ja omenaa, kuulostaa todella hyvältä. Kunhan niitä torvareita nyt tulisi. Meillä metsä pullistelee karvarouskuista, haavanpunikkitateista ja kärpässienistä, mutta mitään namisieniä ei näy. Hirvikärpäsiä on niin hurja määrä, ettei kovin pitkiä sienireissuja viitsi tehdä :-(
Ulla, toivotaan sinne hyviä sienireissuja vielä tälle kaudelle. Punikkitatteja tosiaan on ihan hulluna (en kerää), ja rouskuja samoin. Tattiaika taitaa ainakin mökillä olla takanapäin, mutta jos muuta vielä löytäisi.
Lähetä kommentti