Blogi tuskin on muuttumassa kirjablogiksi, vaikka kuukauden sisään tulee jo toinen kirjasuositus. Minä en ole J. Ryan Strandalin kirjaan Keskilännen keittiöt törmännyt vielä monessakaan paikassa, mutta sen luettuani olen sitä mieltä, että vähintään jokaisen ruokaharrastajan tulisi lukea se. En luettele tässä kaikkia palkintoja ja kehuja joita esikoisteos on saanut ympäri maailman, kunhan vaan totean että kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen niin tekstin, sisällön kun tarinankin takia.
Kirja on Evan kasvutarina vauvasta reiluksi parikymppiseksi huippukokiksi, tarina intohimosta ja lahjakkuudesta sekä vaikeista (tai ainakin erilaisista) olosuhteista. Miten kaikesta tästä syntyy ihminen joka jää etäiseksi mutta jota kaikki ihailevat. Kirja on kertomus siitä mitä ruoka on, mitä se merkitsee ja miten sitä voi tulkita. Monessa arviossa kirjan kerrotaan irvailevan nykymenolle, mutta minä luin kirjan ilman piilomerkityksiä, sellaisena kuin millaisena ruoka ja ennenkaikkea ruokakulttuuri näyttäytyy, ja miten kaikki on muuttunut, tai pysynyt samanlaisena, vuosikymmenestä toiseen.
Kirja oli nopeasti luettu, osin sen takia että tarina imaisi niin mukaansa. Sellainen sopivan kevyt kirja luettavaksi vaikka työmatkoilla, lomalla tai viikonloppuna, mutta silti älykäs ja ajatuksia herättävä. Toivon että mahdollisimman moni lukisi kirjan, olisi kiva päästä keskustelemaan sen herättämistä ajatuksista sekä ruokaharrastajien mutta ennen kaikkea muidenkin kanssa. Uskon että kirja kasvutarinana ja perhesuhteiden kuvaajana toimii kaikille, myös niille joille ruoka on pääasiassa polttoainetta.
ps. Minäkin käytin jenkeissä asuessani Land O'Lakesin voita.
pps. Kirja oli lainattu kirjastosta.
7 kommenttia:
Luin tuon kirjan viime kesänä. Vahva suositus minultakin :)
Luin tämän kirjan noin kuukausi sitten. Suosittelen myös!
Arvasinkin etten ole mielipiteeni kanssa yksin :)
Mulla kirja odotteli viime kesästä asti lukijaansa, kun säästelin sitä jollekin lomalle (pimiä!) ja sitten tämän vuoden puolella kyllästyin lomanodotteluun ja luin sen suit sait. Luen niin vähän valitetttavasti nykyään, etten ole enää selvillä kaikista trendeistä ja mikä luokitellaan kevyeksi ja mikä ei, mutta ihana lukukokemushan tämä oli. Nyt katotaan sitten kuinka saamaton olen, tarkoitus on ollut tehdä SITÄ voittoisaa peltikakkua lukemisesta lähtien, eilen muuten melkein aloitin, mutta sitten en löytänyt minne olin laittanut kirjan!
Tuo peltikakku (eikös se niin ollut käännetty, luin kirjan suomeksi...) häiritsi mua suunnattomasti jostain syystä käännöksenä, sheet cake I suppose....
Jos oon oikein ymmärtäny, tästä on tehty nyt keittokirjakin. Ja loppu hyvin, kaikki hyvin. Mielenkiintoinen äiti-tytär suhde myös. Elämä on valintoja. Sovitaanko Helsinkiin ruokabloggaajien lukupiiri (tietysti myös syödään) tämän kirjan tiimoilta (näin aluksi). Olisko hyvä idea?
Minuakin häiritsi peltikakku suomennoksena, samoin pari muuta termiä, vaikka muuten kyllä pidin käännöksestä. Ajattelin lukaista kirjan alkuperäiskielellä tässä jossain vaiheessa, en ihan heti kuitenkaan.
Peltikakkua olisi kiva kokeilla, muitakin kuin sitä voittoisaa versiota. Olisi kiva kokeilla muitakin reseptejä, eli lukupiiri-idea on ihan loistava! Saataisikohan joku isännöimään/emännöimään iltaa?
Joo, en pidä sanasta pelti ruokien kanssa, oli sitten kyse makeasta tai suolaisesta (=lihapiirakka) versiosta.
Juu ei unohdeta tätä. Tarkoitako hostilla jotain yksityistä ruokabloggaaja ihmistä vai ennemmin jotain esim. ravintolaa (jossa rauhallinen kapsu)?
Mutta ehdottomasti. Vem är med?
-minä!
En oikeastaan edes ajatellut vaihtoehtoja, kumpikin olisi hieno idea. Kaikki käy ;)
Lähetä kommentti