Sivut

maanantai 21. elokuuta 2023

Prometheus-juhla: Menu


Ennen koulun (ja kyyhkymetsästyksen) alkua meillä vietettiin kuopuksen Prometheus-juhlaa. Kutsuttuna oli taas lähintä sukua, kummeja ja ystäviä. Juhla sujui samalla tapaa kuin esikoisen juhla, ensin oli muutama sana mieheltä (nuoresta), nuorelta (leiristä) ja minulta (ruuasta). Skoolasimme Louhisaaren juomasta tehdyllä kuohuvalla (suosittelen!) ja sen jälkeen söimme hyvin ja joimme kakkukahvit päälle. Kuopuksen toiveesta ruoka oli ihan samaa kuin esikoisen juhlissa, mutta kahville oli sitten vähän erilaisia toiveita. Mansikkakakku toki (koska marraskuun lapsi ei saa ikinä synttäreillään mansikkakakkua), mutta kuivakakun tilalla pullaa ja lusikkaleipien tilalla suklaahippukeksejä. Tyypilliseen tapaan yksinkertaista ja perinteistä mutta hyvää.



Heräsin taas perinteiseen tyyliin aamulla kuuden jälkeen ja suuntasin palstalle perunannostoon. Tämä vuosi onkin aivan erinomainen perunavuosi, peruna on isoa, maukasta ja sileää. Perunat olivat sen verran isoja, että varasin nyt kolme perunaa henkeä kohden, se oli äkkiä nostettu se. Hirvenpaistit sain tänä vuonna isältä, siinä oli kaksi reilun kahden kilon paistia, valmistin ne edellispäivänä. Lämminsavulohen olin tilannut Maxin kalasta ja sillin valmistin kuten aiemmin. Leipä oli omatekemää juurileipää, jonka olin paistanut edellisaamuna. Juomana oli kotikaljaa, mansikkamehua ja vettä. Kaikki ruoka oli hyvää, ja sitä oli riittävästi, mutta ei liikaa (no silli meni taas kaikki). 


Kun olin hakenut perunat palstalta, tein pullataikinan kohoamaan, kohoamisen aikana oli hyvin aikaa pestä perunat valmiiksi. Tein pienen kahden puolen desin taikinan, mutta pullaa olisi kyllä voinut olla vähän enemmän, sitä jäi vain yksi palanen, enkä tiedä kuinka moni ei kehdannut ottaa sitä viimeistä viipaletta. Kaksi mansikkakakkua meni juuri sopivasti, saimme yhdet kakunpalat seuraavana päivänä, mutta ei muuta. Lisäksi tarjolla oli suklaakonvehteja sekä Alku-karkkeja, aivan kuten oli kuopuksen nimiäisissäkin. Kahvin ja teen lisäksi tarjolla oli valikoima erilaisia tölkkilimsoja (en uskalla sanoa ääneen kuinka monta tölkkiä sankari joi). 


Illaksi olin vielä varannut vähän sipsiä ja karkkia muiden tarjoamisten lisäksi. Kummankin nuoren kavereita tuli vähän myöhemmin juhlimaan ja he viihtyivät pitkään yhdessä pelaten. Epävakaisesta säästä huolimatta sade pysyi poissa lähes koko päivän, sen verran ripotteli, että ulkopöydän liina jäi laittamatta. 


Jos tulppaanien kasvatus lakkiaisia varten ylitti odotukset, niin muiden kukkien kasvatus näitä juhlia varten alitti odotukset. Suurin osa kylvöksistä ja esikasvatuksista kärsi alkukesän kuivuudesta (ja lakkiaisista ja muusta johtuvasta hoitamattomuudesta), ja loppujen ajoitus meni pieleen. Nyt minulla kyllä kukkii auringonkukat, kehäkukat, leijonankidat ja kosmokset upeasti! Kukkaloisto ei ehkä ollut odotusten mukaista, mutta hyvin pärjättiin näinkin. Ostimme esikoisen kanssa muutamia irtokukkia ja laitoimme niitä erilaisiin maljakoihin niiden muutamien omien zinnioiden kanssa. Nättiä oli vaikkakin toisenlaista. 


Saliukko sai näin hienon kortin! Muutenkin oli hienoa nähdä, että onnittelukortteja tuli monenlaisia; silloin neljä vuotta sitten taisi olla myynnissä tasan yhdenlaista Protu-onnittelukorttia, eikä sitäkään monessa paikassa. Meillä oli ihanat juhlat, vieraat viihtyivät pitkään ja kuopus oli niin tyytyväinen juhliinsa! Kiitos kaikille vieraille ja muuten muistaneille, olette tärkeitä ja rakkaita 💗

2 kommenttia:

  1. Ihanat juhlat ja tarjoomukset :-)
    Kyllä tuli mieleen, että taitaa Protu-leirien ilmapiiri olla vertaansa vailla. Mun siskoni on pappi (!) ja sanoo, että rippileirit on nykyään melkoisia, kun osa nuorista oireilee psyykettänsä ja osa häiriköi minä ehtii. Siskontytön riparilla tänä kesänä pojat sai ohjaajat itkemään jo ekana iltana, ja leirin pappi sanoikin siskolleni, että oli kamalin leiri, millä hän on koskaan ollut. Ikävä kokemus normi nuorelle.
    Protu-leirien osallistujilla on varmasti aivan erilainen motivaatio kuin rippikoululaisilla, joista monikaan ei varmaan itse saa valita osallistuuko vai ei.

    VastaaPoista
  2. Kiitos <3 Kyllähän protuleiritkin varmaan eroavat toisistaan, mutta meidän kummallakin nuorella ainakin oli todella hyvät ja mukavat leirit. Vähän tuota samaa olen kuullut ripareista, ja se on harmi, ettei rauhallista ja motivoitunutta ilmapiiriä ole aina muille leiriläisille tarjolla.

    VastaaPoista